Koalakarhujen kärventyminen on meistä kiinni

Blogi
Sonja Finér |

Sydney ja Melbourne ovat savusumun peitossa, 20 ihmistä on kuollut, palot ovat tuhonneet sadoilla miljoonilla euroilla omaisuutta, 4 miljoonaa hehtaaria maata, metsää ja puistoja on palanut, kolmannes kaikista koalakarhuista on saattanut kuolla.

Moni sanoo tai vähintään ajattelee, että Australia saa juuri sitä mitä se on tilannut. Maa on maailman neljänneksi suurin ilmastoa lämmittävän kivihiilen tuottaja ja vastaa viidestä prosentista kaikesta kivihiilen tuotannosta. Australian ilmastopolitiikkaa on surkeaa, ja se oli Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian kanssa samassa rintamassa estämässä uuden ilmastosopimuksen aikaansaamista. Pääministeri Scott Morrison on hoitanut kotimaassaan kuukausia riehunutta tulihelvettiä lomailemalla Havaijlla sekä lähettämällä rukouksia paloalueille.

Fossiilisten polttoaineiden kaivaminen ei kuitenkaan vielä aiheuta ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä, hiili pitää ensin polttaa. Missä Australiasta kaivettu kivihiili siis poltetaan?

Vastaus: Intiassa, sinun ja minunkin käyttämien tuotteiden tuotantoketjuissa.

Australia myi kivihiiltä Intiaan vuonna 2018 lähes 7 miljardilla eurolla.

Australia myi kivihiiltä Intiaan vuonna 2018 lähes 7 miljardilla eurolla. Eniten australialaista kivihiiltä meni koksina terästeollisuuden käyttöön. Intia ostaa Australiasta viidenneksi eniten myös sähköntuotannossa poltettavaa kivihiiltä. Intialaiset tehtaat valmistavat Eurooppaankin tuotavia terästuotteita, kaivonkansia, vaatteita, kenkiä ja elektroniikkaa kivihiilellä tuotetulla energialla.

Intian rooli Australian kivihiliiteollisuuden asiakkaana kasvaa, sillä Australia ja sen toinen tärkeä asiakas Kiina ovat tukkanuottasilla Huawein tietoturvakiistaan liittyen. Australian poistettua Huawein laitteet 5G-verkostaan viime vuonna, Kiina rajoitti kivihiiliostoja maasta.

Moni täällä Suomessa meuhkaa Intian ja muiden Aasian maiden kivihiilen poltosta fatalistisesti ja käyttää sitä tekosyynä omaan passiivisuuteen ilmastotoimissa. Meidän teoillamme ei kuulemma ole väliä, sillä Intia ja Kiina sitä ja tätä. Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa.

Energiamarkkinat Intiassa tuottavat kuluttajille sitä mitä me haluamme ostaa ja ne on mahdollista kääntää pois fossiilisista. Aurinkoenergia on Intiassa jo halvempaa kuin kivihiilen poltto ja uusiutuvan energian sertifikaattimarkkinat lähtivät maassa viime vuonna räjähdysmäiseen kasvuun. Nyt tarvitaan vain lisää painetta. Kun yritykset eivät enää osta fossiilisella energialla pyörivistä tehtaista tuotteita, hiipuu niin Intian kuin Australiankin kivihiilibisnes.  

Me Finnwatchissa aiomme käyttää uuden vuosikymmenen tämän muutoksen ajamiseen. Emme kuitenkaan saa painetta aikaan yksin vaan tarvitsemme apua. Mitä siis sinä voit tehdä pörröisten koaloiden pelastamiseksi?

  • Lähetä kulutustuotteita tuottaville yritykselle viestiä ja kerro että haluat tietää millä energialla tuotteet on tuotettu.
  • Allekirjoita Finnwatchin vetoomus, jonka toimitamme alkuvuoden aikana sadalle Suomessa kulutustuotteita markkinoivalle yrityksille. Liity samalla myös Finnwatchin uutiskirje-listalle ja saat lisää tietoa ja toimintavinkkejä aiheesta.
  • Lopeta turhanpäiväinen kuluttaminen. Korjaa ja osta käytettyä.
  • Vaadi veroeuroillasi tehtäviltä miljardien eurojen julkisilta hankinnoilta hiilipäästöjen huomioimista arvoketjuissa. Ja kyllä, meillä on Finnwatchissa tähänkin liittyen tulossa suunnitelmia – stay tuned!

Sonja Finér

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email