Rahaa on, mutta kenelle?

Blogi
Saara Hietanen |

Tänään alkaneet kunta-alan työehtosopimusneuvottelut herättivät paljon julkista keskustelua jo ennen virallisten neuvotteluiden alkamista. Media on esittänyt vuorotellen työntekijä- ja työnantajajärjestöjen näkemyksiä siitä, ovatko Tehyn ajamat palkankorotukset mahdollisia ja mitä ne tarkoittaisivat käytännössä. Tehyn mukaan korotuksilla tasattaisiin naisvaltaisen hoitoalan palkkakuoppaa ja estettäisiin alaa vaihtavien hoitajien joukkopako. KT Kuntatyönantajien mukaan hoitajien palkankorotusvaatimukset ovat ylimitoitettuja ja johtaisivat merkittäviin kunnallisveron korotuksiin.

Ottamatta kantaa palkankorotusvaatimusten sisältöön, tässä – kuten monessa muussakin julkisiin menoihin liittyvässä kiistassa – on perimmiltään kyse siitä, miten julkisia varoja halutaan käytettävän. Verovarojen riittävyyden kannalta yhtä lailla relevanttia on myös se, mistä veroja kerätään.

Summa riittäisi kattamaan hoitajien palkankorotukset useamman vuoden ajan.

Tällä hetkellä veropohjassamme on vuotoja, joista aiheutuu satojen miljoonien vuosittaiset veromenetykset. Hyödyt valuvat pääosin monikansallisten yhtiöiden ja varakkaiden yksityishenkilöiden taskuun. Esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus on käytännössä 415 miljoonan euron verotuki, joka kohdistuu pääosin kaikkein varakkaimpiin ja hyvätuloisimpiin. Summa riittäisi kattamaan hoitajien palkankorotukset useamman vuoden ajan.

Pääomarikkaiden yhtiöiden omistajia suosivan osinkoverojärjestelmän korjaamista on ehdottanut vuosien mittaan mm. Verotuksen kehittämistyöryhmä 2010, Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä 2017, VATT ja ETLA 2017 sekä Yritystukien vähentämistyöryhmä 2019. Silti poliittista tahtoa osinkoverojärjestelmän korjaamiseen ei ole toistaiseksi löytynyt.

Pelkkien lisääntyvien menojen sijaan katse kannattaisi kuitenkin kääntää myös valtion verotulojen turvaamiseen. Yhteiskunnassa on kyllä rahaa, mutta on poliittinen päätös kenelle sitä annetaan.


Järjestöjen ja ay-liikkeen yhteinen 430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanja nostaa esiin verovälttelyn yhteiskunnaliset kustannukset ja kannustaa ihmisiä pohtimaan, mihin verovälttelyn lopettamisesta saatavat verotulot voitaisiin käyttää. Käyttäisitkö sinä 430 miljoonaa euroa ennestään varakkaiden verovälttelyn jatkamiseen vai kenties vaikka niihin hoitajien palkankorotuksiin? Tutustu kampanjaan ja allekirjoita verovälttelyn kitkemistä vaativa vetoomus.


Saara Hietanen

Finnwatchin veroasiantuntija.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email