Fortum on häviämässä taistelun maineestaan ilmastovastuullisena yhtiönä

Blogi
Lasse Leipola |

Valtionyhtiö Fortum on huomannut, ettei uuden hiilivoimalan avaamista voi enää 2020-luvulla viherpestä ilmastovastuulliseksi yritystoiminnaksi. Siispä se yrittää nyt tukahduttaa kritiikin ja julkisen keskustelun, jossa se ei tunnu enää muuten pärjäävän.

Greenpeace ja Elokapina ovat kertoneet aiemmin tällä viikolla, kuinka yhtiö on hyökännyt niiden kampanjamateriaalia vastaan. Keskiviikkona Greenpeace tiedotti, että sen parodiaversio toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin puheesta on poistettu Facebookista Fortumin lakimiesten vaatimuksesta. Maajohtaja Hanna Paulomäen mukaan tilannetta on vaikea tulkita muuten kuin siten, että ”Fortum haluaa vedota perusteettomasti tekijänoikeuksiin vaientaakseen kritiikin, joka koskee sen vastuuttomia sijoituksia hiilivoimaan”. Helsingin Sanomien Nyt-liitteen asiaa koskevassa jutussa yhtiö ei kyennyt selittämään toimintaansa muuten kuin vetoamalla sen omiin ”sosiaalisen median periaatteisiin”.

Greenpeace ei ole ainoa Fortumin tähtäimeen joutunut liike. Ilmastoliike Elokapina kertoi torstaina Facebookissa, että heidän kriittinen versionsa Fortumin “On aika pitää parempaa huolta Äiti Maasta”-kampanjavideosta oli poistettu YouTubesta yhtiön väitettyä sen rikkovan tekijänoikeuksia. Tässä tapauksessa Fortum onnistui rajoittamaan Elokapinan viestintää laajemminkin, sillä liikkeen mukaan heidän YouTube-tilinsä asetettiin valituksen jälkeen joksikin aikaa julkaisukieltoon.

Yhtiöön kohdistuva paine on voimistunut kevään aikana, kun entistä suurempi osuus kohun kohteena olevasta saksalaisyhtiö Uniperista on siirtynyt Fortumin haltuun. Painetta on lisännyt myös se, että hallitus sai valmiiksi uuden omistajaohjausta koskevan periaatepäätöksen, jonka mukaan ”valtio-omisteisten yhtiöiden edellytetään ottavan huomioon tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen”. Jälkimmäisen tavoitteen on arvioitu tarkoittavan hiilivoimasta luopumista Saksan kaltaisissa teollisuusmaissa 2030-luvun alkuun mennessä.

Elokapina, Greenpeace ja joukko muita kansalaisjärjestöjä – myös Finnwatch – järjestivät huhtikuun lopulla Fortumin yhtiökokouksen aikana virtuaalisen mielenosoituksen, jossa yhtiötä vaadittiin irtautumaan fossiilienergiasta. Samana päivänä myös ympäristöministeri Krista Mikkonen kannusti Twitterissä Fortumia ”etsimään aktiivisesti ratkaisua, jotta sen tytäryhtiö luopuu Dattelnin uuden hiilivoimalan avaamisesta”.

Pelkkä korvausten uhka voi säikäyttää hiilikieltoa pohtivan maan toisiin aatoksiin

Aktivistien vaimentamisen lisäksi Fortum on sotkeutumassa muihinkin oikeustoimiin. Tällä viikolla on tihkunut tietoja siitä, että Fortumin tytäryhtiö Uniper on siirtymässä sanoista tekoihin Alankomaissa. Yhtiö on jo aiemmin uhkaillut haluavansa korvauksia siitä, että maassa on – aivan kuten Suomessakin – päätetty lopettaa kivihiilen energiakäyttö. Kielto uhkaa vuonna 2016 käynnistyneen hiilivoimalan kannattavuutta, sillä edessä on joko polttoaineen vaihto tai ennenaikainen sulkeminen.

Mahdollisuus hakea korvauksia perustuu energiainvestointeja suojaavaan ECT-sopimukseen. Sopimusta on pidetty hyvin kiistanalaisena, sillä se suojaa lähinnä fossiilisia sijoituksia ja sen on siten nähty jarruttavan ilmastoystävällistä energiapolitiikkaa. Vaikka kyseessä olisi EU:n sisäinen kiista – kuten tässä tapauksessa Alankomaiden ja saksalaisen yhtiön välillä – asiat ratkaistaan välimiesoikeudessa eikä EU-tuomioistuimessa. Tuomiot menevät useammin investoijan kuin valtioiden eduksi.

Yksittäisen voimalan kohtaloa tai mahdollista korvaussummaa suurempi ongelma voikin olla tapauksen asettama esimerkki. Pelkkä mahdollisuus miljardien eurojen korvauksiin voi hillitä monessa maassa energiapolitiikan uudistamista. Eli samaan aikaan, kun Suomessa kiristetään ilmastopolitiikkaa ja nopeutetaan kivihiilestä luopumista, valtionyhtiö on mukana luomassa päinvastaista varoittavaa esimerkkiä muille maille.

Valtion yhä vaikeampi vedota siihen, ettei se voi yksinään ohjata yhtiöitä ilmastovastuulliseen suuntaan

Fortumin epätoivo ei johdu vain siitä, että se on ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjen kritiikin kohteena, vaan yhä enenevässä määrin siitä, että sijoittajat ovat yhä epäilevämpiä yhtiön toimien suhteen. Mainetta nakertaa Uniper – ja erityisesti sen Saksassa pian käynnistyvä hiilivoimala sekä mahdollinen korvausriita Alankomaissa. Keskiviikkona Norjan öljyrahasto ilmoitti asettavansa Uniperin tarkkailulistalle, eli käytännössä harkitsevansa luopumista yhtiön omistamisesta juuri hiiliriskin vuoksi.

Ympäristöjärjestö WWF teki Fortumin tämän kevään yhtiökokoukselle esityksen siitä, että yhtiöjärjestykseen kirjattaisiin puolentoista asteen ilmastotavoite. Käytännössä aloitteen kohtalo ratkesi, kun valtio ilmoitti, ettei se kannata aloitetta. Sen mukaan tavoitteen kirjaaminen veisi yhtiötä liikaa ”yleishyödylliseen suuntaan” ja tarkoittaisi poikkeamista yhtiön osakeyhtiölain mukaisesta tarkoituksesta. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen kuitenkin totesi, että ”aloitteen tahtotila on linjassa valtio-omistajan tahtotilan kanssa”. WWF pettyi esityksensä hylkäämiseen ja nosti samalla esiin tarpeen osakeyhtiölain uudistamiseen siten, ettei se olisi tällaisissa tapauksissa esteenä yritysvastuulle.

Vaikka esitys ei mennyt läpi, yksi asia tuli selväksi: muutkin omistajat kuin valtio haluavat Fortumilta nykyistä vastuullisempaa toimintaa ilmastokysymyksissä. Ensinnäkin noin kahdeksan prosenttia kokouksessa edustetuista osakkeista asettui tukemaan WWF:n esitystä sellaisenaan. Tämän lisäksi kirjallisista kannanotoista käy ilmi sijoittajien huoli Fortumin toiminnan ilmastovastuullisuudesta. Valtion jälkeen suurimmat omistajat, eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma, totesivat molemmat pitävänsä Pariisin ilmastosopimuksen mukaista toimintaa tavoiteltavana, mutta pitivät yhtiöjärjestystä vääränä paikkana asian edistämiseen.

Kansainvälinen joukko Climate Action 100 -koalitioon kuuluvia sijoittajia puolestaan esitti, että Fortum luopuisi hiilivoimasta 2030 mennessä. Toinen joukko kansainvälisiä sijoittajia on lähestynyt Fortumin johtoa kirjeellä, jossa tuomitaan aikeet avata uusi hiilivoimala ja vaatia Alankomailta korvauksia.

Talouselämä kertoi taas hiljattain, että maailman suurin omaisuudenhoitoyhtiö BlackRock on ollut alkuvuoden aikana Fortumiin yhteydessä ilmastoriskien hoitamiseen liittyen. Se pidättäytyi äänestämästä WWF-aloitteesta, koska sekään ei pitänyt yhtiöjärjestystä oikeana paikkana asian edistämiseen. Saman jutun mukaan BlackRock äänesti yhtiökokouksessa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapauksien myöntämistä vastaan vedoten hiiliriskin kasvamiseen.

Kun sijoittajat laajassa rintamassa ilmaisevat huolensa omistuksiensa ilmastovaikutuksista ja hiiliriskistä, on valtion yhä vaikeampi vedota siihen, ettei se voi yksinään ohjata yhtiöitä ilmastovastuulliseen suuntaan.

Omistajaohjauksen tuoreen periaatepäätöksen mukaan ”valtio on aktiivinen, rohkea ja aloitteellinen omistaja”. Nyt olisi korkea aika muuttaa tämä lause teoiksi. Kaikki Fortumin toiminnassa viittaa siihen, ettei sillä ole aikomustakaan noudattaa Uniper-omistuksiensa kanssa valtio-omistajan ilmastovastuuta koskevia toiveita.

Omistajaohjauksen on näytettävä yhtiölle kaapin paikka. Muuten alkaa näyttää siltä, että lyhytnäköinen ja vastuuton voitontavoittelu menee ilmaston edelle vielä 2020-luvullakin.

Kuva: BUND/Dirk Jansen (Flickr/Creative Commons)


Lasse Leipola

Finnwatchin ilmastoasiantuntija.