Verovälttely vääristää markkinoita – suomalainen maksaa hinnan

Blogi
Sonja Finér |

Tähän toimintaan on puututtu Suomessa korkovähennysrajoituksilla, joilla on nykyisessä verojärjestelmässä korvaamaton rooli aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisessä.

Edellä mainitut rajoitukset eivät kuitenkaan koske esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiö Carunaa, sillä siihen sovelletaan niin sanottua tasevapautussääntöä. Tasevapautussääntö tarkoittaa, että yhtiö saa vähentää verotuksessa kaikki korkokulut, kun se osoittaa, että koko konserni on yhtä velkainen kuin Suomessa korkoja verotuksessa vähentävä yhtiö. Carunassa koko konserni onkin velkaannutettu tarkoituksella.

Tasevapautuksen myötä Suomen on arvioitu häviävän vuosittain yli 40 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Laskelma perustuu valtiovarainministeriön julkaisemiin lukuihin vuotta 2016 koskien. Tasevapautus ei kuitenkaan ole ainoa ongelma. Myös muut korkovähennysrajoitukset ovat meillä löperöitä, ja usein yhtiöt saavat vähentää huomattavia määriä korkoja myös silloin, kun tasetesti ei sovellu niihin.

Ulkomaiset investoinnit eivät ole itseisarvo

Löperöitä korkovähennysrajoituksia on perusteltu muun muassa tarpeella saada Suomeen ulkomaisia investointeja. Usein keskustelussa unohtuu, etteivät ulkomaiset investoinnit ole mikään itseisarvo, joita tulisi houkutella meille hinnalla millä hyvänsä. Kun ulkomaisille sijoittajille annetaan veroetuja, joita kotimaisilla ostajilla ei ole käytössään, on tuloksena valitettavan usein vääristyneet markkinat.

Suomessa on esimerkiksi jo pitkään raportoitu siitä, että verojärjestelyjä tehtailleet ulkomaiset sijoittajat ovat alkaneet ostaa meiltä ylihintaan metsätiloja. Vauhti on vain kiihtynyt. Iso osa kaupunkien keskustojen toimitiloista on siirtynyt kansainvälisten kiinteistösijoittajien haltuun, joille tarjotaan merkittäviä veroetuja. Suomalaiset maksavat itsensä kipeäksi sähkönsiirrosta samalla kun voittoja valuu kansainvälisten sijoittajien taskuihin.

Kyse ei ole kuitenkaan vain Suomesta, vaan paljon isommasta asiasta. Löysillä korkovähennysrajoituksilla ylläpidetään veroparatiisitaloutta ja ruokitaan haitallista kansainvälistä verokilpailua. Suomen toiminnasta voittavat kansainväliset sijoittajat ja näiden omistajat, häviäjinä ovat tavalliset suomalaiset veronmaksajat ja koko globaali verojärjestelmä.

Mitä asialle voitaisiin tehdä?

Paljonkin. Korkovähennysrajoitusten kiristäminen on täysin mahdollista kansallisin toimin, ja enemmistö hallituspuolueista on kertonut kannattavansa niiden korjaamista. Pallo on kuitenkin verolainsäädännöstä vastaavalla valtiovarainministeri Matti Vanhasella, jonka puolue keskusta ei kertonut kantaansa Finnwatchin kesällä toteuttamaan verokyselyyn.


Allekirjoita vetoomus, ja vaadi korkovähennysrajoitusten korjaamista. Toimitamme vetoomuksesi verolainsäädännöstä vastaavalle valtiovarainministeri Matti Vanhaselle.


Sonja Finér

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän tutkii yritystoiminnan vastuullisuutta ja vastaa Finnwatchin vaikuttamistyöstä.