Valtioneuvosto selvitti: suomalaisyritysten yritysvastuussa isoja puutteita

Blogi
Anu Kultalahti |

Tällä viikolla julkaistun selvityksen tulosten valossa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden toimeenpanossa on suomalaisyritysten kohdalla suuria puutteita. Peräti 70/78 yritystä sai vertailussa alle 50 prosenttia kokonaispisteistä, ja selvä enemmistö, 49 yritystä, jäi alle 30 prosentin. Viisi yritystä sai vertailussa nolla pistettä. Kaikkien yritysten tulosten keskiarvo oli noin 27 prosenttia. 

Selvitys perustuu kansainvälisen Corporate Human Rights Benchmarkin (CHRB) kehittämään metodologiaan. Selvityksessä on tarkasteltu 49 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen suoriutumista pelkästään keskeisten, YK-periaatteisiin keskittyvien mittareiden avulla. Laajempaan, toimialakohtaiseen käsittelyyn on lisäksi otettu yhteensä 29 yritystä maataloustuote-, metsä-, vaatetus- ja asuste-, kaivannais- sekä tieto- ja viestintäteknologiasektoreilta. Kaivannaisalaa koskevassa tarkastelussa on mukana myös Suomessa toimivia ulkomaisia yrityksiä. 

Laajemmassa toimialakohtaisessa tarkastelussa enemmistö yrityksistä (21/29) sai alle 30 prosenttia kokonaispisteistä. Vain kaksi yritystä, Stora Enso (63 %) ja UPM (56,7 %), saivat yli 50 prosenttia pisteistä. Heikoimmin toimialakohtaisessa vertailussa pärjänneitä yrityksiä olivat Luhta (0 %), Polar Electro (0,6 %), Afarak (3,7 %) ja Scanfil (3,8 %). Luhta ei ole ensimmäistä kertaa nollakerholaisena. Se jäi viimeisten joukkoon myös viime vuonna julkaistussa Eetin vastuullisuusvertailussa.

Kaiken kaikkiaan selvityksen yhteenvedossa todetaan, että suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisen tila on pitkälti samalla tasolla CHRB:n globaalien arviointien tulosten kanssa. 

Sitovaa sääntelyä tarvitaan

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä kun YK-periaatteet hyväksyttiin. YK-periaatteet määrittelevät, mitä yritysten ihmisoikeusvastuu tarkoittaa ja mitä yrityksiltä odotetaan vastuun täyttämiseksi. 

YK-periaatteiden toimeenpano perustuu tällä hetkellä vapaaehtoisuuteen. Selvityksen tulosten valossa on selvää, että vapaaehtoisuuteen perustuva toimeenpano ei ole riittävää. Sitovaa sääntelyä tarvitaan, jotta kaikki yritykset saadaan mukaan ja YK-periaatteiden toimeenpano valtavirtaistuu. 

Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kattavaa ja syvällistä tietoa tukemaan sitovan yritysvastuusääntelyn valmistelua. Mitä selvityksestä esiin nousevia seikkoja tässä valmistelutyössä sitten tulisi ottaa huomioidaan?

  1. Yritykset tarvitsevat tukea käytännön ihmisoikeustyöhönsä 

Suurimmalla osalla tarkastelussa mukana olleista yrityksistä (41/78) ei ole käytössään minkäänlaista asianmukaisen huolellisuuden prosessia tai työ sen osalta on vasta lähtökuopissa (16/78). Yritysvastuun toteutumisen kannalta asianmukaisen huolellisuuden prosessi on keskeinen työkalu, jonka avulla yritys voi tunnistaa, ehkäistä ja lieventää haitallisia ihmisoikeusvaikutuksiaan, seurata toimenpiteiden vaikutusta ja tiedottaa niistä.

Finnwatch on ehdottanut, että Suomeen perustetaan yritysvastuuvaltuutettu.

Finnwatch on ehdottanut, että yritysvastuulain säätämisen yhteydessä Suomeen perustetaan uusi viranomainen, yritysvastuuvaltuutettu, jonka tehtäviin kuuluisi lain toimeenpanon valvonta, mutta myös yritysten tukeminen huolellisuusvelvoitteen noudattamisessa. Valtuutettu voisi esimerkiksi antaa suosituksia ja neuvontaa toimialakohtaisesti tai yhteiskunnallisesti erityisen merkittävissä tapauksissa. Yritysvastuuvaltuutettu voi myös neuvoa yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten uhreja ja ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi. 

  1. Lain tulee parantaa uhrien oikeussuojaa ja varmistaa pääsy korjaaviin toimenpiteisiin

Selvityksen tuloksissa silmiinpistävää on, miten moni yrityksistä ei ole sitoutunut korjaamaan toimintansa haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, saatikka, että niillä olisi korjaaviin toimenpiteisiin liittyviä selkeitä käytäntöjä. Koko otoksessa vain joka kymmenes yritys oli sitoutunut korjaaviin toimenpiteisiin, ja ainoastaan yhdeltä yrityksellä löytyi tietoa korvaaviin toimenpiteisiin liittyvistä prosesseista ja lähestymistavoista. 

Siinä missä asianmukaisen huolellisuuden prosessin pääasiallinen tarkoitus on ehkäistä haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia ennalta, kohdistuvat korjaavat toimenpiteet jo toteutuneisiin haitallisiin vaikutuksiin. 

Yritysvastuulain tuleekin velvoittaa yritykset ryhtymään tai osallistumaan korjaaviin toimenpiteisiin sellaisten haitallisten vaikutusten osalta joita ne ovat aiheuttaneet tai joiden osallistumiseen ne ovat myötävaikuttaneet. Jos yritykset eivät näin tee, tai jos korjaavat toimenpiteet eivät ole uhrien näkökulmasta hyväksyttäviä, tulee uhreilla tai heidän edustajillaan olla mahdollisuus hakea korvausta kärsimistään vahingoista oikeusteitse. 

  1. Todistustaakka kuuluu yrityksille

Selvityksessä käytetty CHRB-metodologia perustuu lähtökohtaisesti julkisen tiedon käyttöön vaikka yrityksillä onkin ollut selvityksen aikana mahdollisuus täydentää annettuja tietoja. Lähestymistavan hyviä ja huonoja puolia on käyty läpi itse selvityksessä. Tietojen läpinäkyvyys on kuitenkin yksi osa-alue, johon on kiinnitetty huomiota myös toimialakohtaisessa yritysten vertailussa. Myös tällä osa-alueella tarkastelussa mukana olleiden yritysten tulokset olivat heikkoja: tulosten keskiarvo oli vain reilut kolme prosenttia maksimin ollessa 10 prosenttia.

Tiedottaminen toimenpiteistä, joihin yritykset ovat ryhtyneet ihmisoikeuriskiensä hallitsemiseksi, on yksi keskeinen osa huolellisuusvelvoitetta. Käytännössä yritysten vastuullisuuspuhe sekoittuu usein vielä markkinointiin, tai on varsin ylätasolla, eikä tarjoa riittävää tietoa toimenpiteiden asianmukaisuuden arvioimiseksi tilannekohtaisesti.   

Yksi yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten uhrien usein kohtaama käytännön este, joka estää heitä saamasta oikeutta, liittyy tähän. Vahingonkorvauskanteissa todistustaakka on nimittäin yleensä kantajalla, kun taas tiedot muun muassa yrityksen harkitsemista ja tosiasiallisista ehkäisevistä ja lieventävistä toimenpiteistä ovat pitkälti yrityksellä itsellään. Yritysvastuulakia säädettäessä onkin varmistettava, että todistustaakka vähintään riittävän huolellisuuden noudattamisesta on yrityksillä.  

Sitovan yritysvastuusääntelyn valmistelu on käynnistymässä

Suomi on sitoutunut edistämään sitovaa yritysvastuusääntelyä niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt oikeudellisen selvityksen kansallisen yritysvastuulain toteuttamisvaihtoehdoista, ja se on parhaillaan asettamassa taustaryhmää tukemaan sitovaa yritysvastuusääntelyä koskevaan valmistelutyötä. Taustaryhmän asiantuntemusta hyödynnetään myös EU-tason säädösehdotusten käsittelyssä. Euroopan komission odotetaan antavan säädösehdotuksen yritysten asianmukaisen huolellisuuden velvoitteesta kesäkuun loppuun mennessä. Finnwatch on yksi taustaryhmään kutsutuista asiantuntijatahoista. 

Kuva: Ranerana, CC BY-SA 4.0


Anu Kultalahti

Anu on tutkija Finnwatchin Ihmisarvoisen työn tutkimusohjelmassa. Ohjelmassa keskitytään järjestäytymisvapautta, työaikoja, elämiseen riittävää palkkaa ja työturvallisuutta koskeviin kysymyksiin yritysten alihankintaketjuissa kehittyvissä maissa.