dubai

Dubai pilvenpiirtäjästä kuvattuna. Kuva: Christopher Lance/Flickr Creative Commons

Dubain taivasta kohti kurottelee maailman korkein pilvenpiirtäjä, aavikko levittäytyy merelle palmusaarten muodossa ja turistit pääsevät ihmettelemään maailman suurinta ja loisteliainta ostoskeskusta. Muutaman vuoden päästä tuhannet jalkapallofanit ympäri maailmaa suuntaavat kohti Qataria hurratakseen maailmanmestaruusotteluita, joita silmällä pitäen valtio on investoinut miljoonia erilaisiin rakennusprojekteihin.

Arabian niemimaan rakennushankkeilla houkutellaan kovaa vauhtia uusia investointeja alueelle. Aavikoilla kuhisee uusia toimistoja, kouluja, tehtaita ja sairaaloita. Ostoskeskuksia ja kansainvälisiä museoita nousee hiekalle ennätysvauhtia.

Jättimäisiä rakennushankkeita ei tehdä ainoastaan turisteja varten, vaan alueella panostetaan myös omien kansalaisten hyvinvointiin. Saudi-Arabia uusii parhaillaan koulutusjärjestelmäänsä ja Arabiemiirikuntien liitto investoi terveydenhuoltoon sekä perusteollisuuteen. Samaan aikaan lähes kaikki alueen valtiot jatkavat miljardien eurojen investointia liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantamiseen.


Suomi haluaa mukaan Arabian niemimaan rakennusbuumiin


Myös Suomessa ollaan hyvin tietoisia potentiaalisista markkinoista Mekan pyhäkössä. Taloudellisia ulkosuhteita edistävän Team Finland -verkoston mukana, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin johdolla, kymmenet suomalaisyritykset vierailivat Qatarissa ja Arabiemiraattien liitossa keväällä 2013. Terveydenhuoltoyritysten, koulutusosaajien ja viestinnän ammattilaisten joukossa oli myös liuta suomalaisia rakennusalan yrittäjiä. Miljardien eurojen rakennushankkeet tarjoavat oivan tilaisuuden asiantunteville suomalaisille huippuosaajille.

Tällä hetkellä yksistään Arabiemiraateissa on noin 50 suomalaisyrityksen toimisto. Joukosta löytyy myös rakennusalaan erikoistuneita yrityksiä. Esimerkiksi rakennus-, arkkitehti- ja suunnittelupalveluita tarjoava Vahanen pitää toimistoaan Abu Dhabissa. Marinetek puolestaan on toimittanut laitureita Dubain kuuluisille palmusaarille ja sillä oli vielä vähän aikaa sitten oma tehdas Dubaissa. Nyt yrityksen Dubaissa sijaitseva tytäryhtiö Marinetek MENA tuottaa betonivalut paikallisten alihankkijoiden kautta.

Konttien nostoratkaisuja toimittavalle Konecranesille Lähi-itä on ollut jo muutaman vuoden tärkeä kauppakumppani. Konecranesilla on yhteensä 240 työntekijää Saudi-Arabiassa sekä Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, jotka osallistuvat nostureiden valmistukseen, myyntiin sekä huoltoon. Lisäksi Konecranes käyttää alueella paikallisia aliurakoitsijoita.

Hissejä ja liukuportaita valmistava KONE on myös vahvasti läsnä Arabian niemimaalla. KONEen tuotteet nostavat asukkaita korkeuksiin muun muassa maailman toiseksi korkeimmassa rakennuksessa Mekan kellotornissa Saudi-Arabiassa. Uunituoreen sopimuksen kautta KONE toimittaa hissit ja liukuportaat Kingdom Toweriin, josta on määrä tulla maailman korkein rakennus valmistuessaan vuonna 2018. KONEella oli vuoden 2013 lopulla yli 1500 työntekijää alueella. Tämän lisäksi KONE käyttää paikallisia aliurakoitsijoita asennusprojekteissa.

KONE on tehnyt yhteistyötä Dubaissa päämajaa pitävän Arabtec-rakennusyhtiön kanssa. Arabtec on ollut suuren kritiikin alla etenkin Abu Dhabissa rakennettavien kansainvälisten kulttuurikeskusten rakentajien epäinhimillisten työolojen vuoksi. Lehdistötiedotteessaan KONE on kertonut, että "Arabtec on [...] yksi arvokkaimmista asiakkaistamme Lähi-idässä".

Suomalaiset yritykset saattavat tulevaisuudessa osallistua myös Qatarin jalkapallofaneille rakennettavien viihdykkeiden toteutukseen. Qatar on ilmaissut suuren kiinnostuksen esimerkiksi suomalaisyritys Almacon kelluviin hotelleihin.


Kolikon kääntöpuoli


Samaan aikaan, kun öljyvaltioiden uudet rakennukset rikkovat ennätyksiä koollaan ja hinnallaan, myös ihmisoikeusloukkausten lukumäärä hipoo huippuaan.

Suurin osa Arabian niemimaan rakennustyöntekijöistä on siirtolaisia ja valtiosta riippuen jopa 80–90 prosenttia rakentajista on ulkomaalaisia. Aavikon kiiltokuvaa kiillottavat tuhannet siirtotyöntekijät muun muassa Intiasta, Nepalista, Bangladeshista ja Indonesiasta.

Jo usean vuoden ajan lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet öljymahtien tapaa kohdella siirtotyöntekijöitään. Muun muassa Amnesty International, Kansainvälinen työjärjestö ILO, Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC ja Human Rights Watch ovat kerta toisensa jälkeen julkaisseet raportteja, joissa on karua luettavaa siirtotyöntekijöiden kohtelusta.

Myös Euroopan parlamentissa asia on otettu esille. Marraskuussa 2013 ihmisoikeuksista vastaava alakomitea keskusteli aiheesta, kun huippumuseoiden British Museumin, Louvren ja Guggenheimin osallisuus siirtotyöntekijöiden huonossa kohtelussa tuli julki. Human Rights Watch on raportoinut useaan otteeseen pakkotyövoimasta ja muista ihmisoikeusloukkauksista kansainvälisten museoiden rakennustyömailla Dubaissa.

Tuorein tilannekatsaus on ITUCin julkaisema Qatarin jalkapallohumua koskeva raportti maaliskuulta 2014. Raportti paljastaa, että pelkästään intialaisia ja nepalilaisia siirtotyöntekijöitä kuoli Qatarissa yhteensä 409 vuonna 2013, joista moni huonojen työolojen johdosta – tämä tarkoittaa keskimäärin 34 kuollutta työntekijää kuukaudessa.

kartta

Arabian niemimaalla sijaitsevat Saudi-Arabia, Kuwait, Jemen, Oman, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Qatar ja Bahrain. Kuva: SpLoT/ Wikimedia Commons

 

Siirtotyöläisten oikeuksia loukataan järjestäytyneesti


Arabian niemimaan valtiot syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin systemaattisesti. Pakkotyön mahdollistaa niemimaalla laajasti käytössä oleva Kafala-järjestelmä, joka on liitettynä lainsäädäntöön. Kafala-järjestelmässä siirtotyöntekijä voi saada oleskelu- ja työluvan vain, jos hänellä on jo maahan tullessaan virallinen paikallinen työnantaja. Työnantaja käytännössä katsoen omistaa työntekijän.

Kafala-järjestelmä on liitettynä lähes kaikkien alueen valtioiden lainsäädäntöön, mutta valtioista riippuen sen toimeenpano vaihtelee.

Siirtotyöntekijä ei tavallisesti saa vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajansa lupaa ja työnantajalla on valta päättää työntekijän asuintilasta, palkasta ja työajoista. Työntekijä voi rajoittaa työntekijän vapaata liikkuvuutta maan sisällä; Saudi-Arabiassa jopa maasta poistuminen on sidoksissa työnantajaan, eli siirtotyöntekijä ei voi edes palata takaisin kotimaahansa ilman työnantajan virallista lupaa. Qatarissa poistumisviisumisäädöksiä muutettiin vasta tämän vuoden maaliskuussa niin, että työnantajan sijaan sisäministeriö antaa poistumisluvan. ITUCin mukaan tämä on lähinnä kosmeettinen parannus työlakiin.

Amnestyn mukaan siirtotyöntekijöiden työolot rakennuksilla ovat usein epäinhimilliset. Rakennustyöläiset viettävät monta tuntia aavikon paahtavan auringon alla ilman taukoja ja vuosilomia. Työntekijöiden passit otetaan systemaattisesti pois, työturvallisuudesta ei huolehdita, eikä työntekijöillä ole oikeutta käyttää ilmaista sairaanhoitoa edes työtapaturmien sattuessa.

Vuokratyöyritysten lupaamat palkat jäävät siirtotyöntekijöille usein vain unelmaksi. Usein maahan saapuessaan siirtotyöläiselle annetaan eri työsopimus, minkä hän oli nähnyt kotimaassaan. Pienemmän palkan lisäksi jopa työnkuvaa saatetaan muuttaa huomattavasti.

Arabian niemimaalla yleisesti käytössä oleva vähimmäispalkkajärjestelmä perustuu etniseen taustaan, ei työnkuvaan. Samasta työstä maksetaan erisuuruisia korvauksia työntekijän etnisen taustan mukaan. Aasiasta kotoisin olevien työntekijöiden palkat ovat alueen alhaisimpia.

Useissa raporteissa on tullut ilmi, että aina palkkaa ei makseta lainkaan. Myös YK:n ihmisoikeusraportoija François Crépeau kiinnitti tähän huomiota vieraillessaan Qatarissa vuoden 2013 lopulla.

Muun muassa The Guardian on raportoinut laajasti siirtotyöntekijöiden huonokuntoisista asuntoloista. Tuhannet siirtotyöntekijät on majoitettu työleireihin, joissa olot ovat surkeita. Tusina miestä nukkuu samassa huoneessa ilman ilmastointia, vessaa, juoksevaa vettä ja sähköä.

Ammattiliitoista ei ole apua siirtotyöntekijöille. Siellä missä ammattiliittoja on, lainsäädäntö usein kieltää siirtotyöntekijöiltä jäsenyyden. Siirtotyöntekijöillä ei ole kollektiivista neuvotteluoikeutta ja mielenilmaukset sekä lakot ovat usein saaneet hyvin väkivaltaisen vastauksen sekä työnantajalta, että poliisivoimilta. Esimerkiksi The Independent raportoi maaliskuussa kuinka brittiläisen rakennusyrityksen leivissä olleet siirtotyöntekijät joutuivat poliisien pahoinpitelemiksi Dubaissa lakon yhteydessä. Myös paikallisen rakennusjätti Arabtecin työllistämät lakkoilijat ovat syyttäneet poliisivoimia väkivaltaisuuksista useaan otteeseen vuoden 2013 aikana.

ILOn yleiskokouksessa äänestettiin viime viikolla pakkotyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen lisäpöytäkirjasta. Saudi-Arabian ja Bahrainin työntekijäedustajat äänestivät siirtotyöläistenkin työoloihin pureutuvaa lisäpöytäkirjaa vastaan. Muut Arabian niemimaan valtiot ilmaisivat mielipiteensä äänestämällä tyhjää.


Suomalaisyritysten yritysvastuulinjaukset


Finnwatch lähetti lyhyen kyselyn Arabian niemimaalla toimiville suomalaisyrityksille. Mukaan valikoituvat KONE, Marinetec, Konecranes, Vahanen ja Elematic. Kyselyssä yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa käytössä olevia yritysvastuulinjauksia sekä perustietoja toiminnasta alueella.

Konecranes kertoo ottavansa sosiaaliset kriteerit huomioon yritysvastuulinjauksissaan ja edellyttää myös tavarantoimittajien sekä alihankkijoiden noudattavan samoja periaatteita. Konecranesin mukaan yritys tekee riskimaihin työolosuhteiden arvioinnin ulkoisen yhteistyökumppanin toteuttamana. Ulkoiset arvioinnit eivät kuitenkaan koske alihankkijoita, vaan Konecranes valvoo alihankkijoitaan sisäisten auditointien sekä toimittajan täyttämien itsearviointilomakkeiden kautta.

Konecranesin yritysvastuuasioista vastaava Tarja Moilanen kertoi Finnwatchille, että Konecranesin yhdessä mittavimmista projekteista Abu Dhabissa sijaitsevassa Khalifan satamassa työoloja pyrittiin parantamaan muun muassa rajoittamalla yhtäjaksoista ulkona oleskelua, aurinkokatoksilla, jäähdytetyillä taukotiloilla sekä juomaveden ottopisteitä lisäämällä.

KONE on linjauksissaan sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä työelämää ja ihmisoikeuksia koskevia sopimuksia ja vaatii tätä myös alihankkijoiltaan. Yritys valvoo avaintoimittajiaan myös auditoinneilla. KONEen mukaan Arabian niemimaalla tehdyissä alihankkijoiden auditoinneissa on havaittu kehitettävää laadun lisäksi työturvallisuudessa.

Muilla kyselyyn osallistuneilla ei ole kattavia yritysvastuulinjauksia. Etenkään pienet yritykset eivät aina edes tiedä, että alihankkijat kuuluvat yrityksen arvoketjuun ja näin ollen yritys on vastuussa myös alihankkijoiden ihmisoikeusloukkauksista. Hyvä esimerkki tästä on Marinetekin johtoryhmän puheenjohtajan Jukka Saarikon kommentti Finnwatchille, jossa hän totesi, että 'alihankkijat ovat paikallisten viranomaisten valvonnassa, eikä meillä ole siihen puuttumista'. Marinetekillä ei ole käytössään sosiaalisen vastuun ohjeistoa vaan yritys keskittyy kertomansa mukaan vain työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Betonielementtitehtaita ja tuotantolinjoja toimittava Elematic kertoi Finnwatchille, ettei heillä ole alueella varsinaista rakennus– ja asennustoimintaa eivätkä he käytä aliurakoitsijoita.


Team Finlandin tulee tukea yrityksiä myös ihmisoikeuskysymyksissä


Finnwatch on jo aiemmin vuonna 2013 antanut Team Finlandille lausunnon, jonka mukaan yritysvastuun ja siihen sisältyvien ihmisoikeusvelvoitteiden tulisi olla läpileikkaava teema kaikessa Team Finlandin toiminnassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön konserniin kuuluva suomalaista vientiä edistävä Finpro tarjoaa yrityksille tukea sekä tietoa kansainvälisissä asioissa. Finpron tarjoamissa Arabian niemimaan valtioiden maaprofiileissa ei ole otettu lainkaan huomioon yritysvastuuta eikä alueella siirtotyöläisiin kohdistuvia laajasti raportoituja ihmisoikeusloukkauksia mainita sanallakaan.

Qatarin jalkapallohumua siivittävä rakennusbuumi on esitelty Finpron maaprofiilissa vahvuutena. Arabiemiraattien maaprofiilissa suuri ulkomaalaistyöläisten oleskelu valtioissa kuvaillaan positiivisena asiana. Arabiemiraattien liitto, johon Dubaikin kuuluu, on Finpron mukaan 'sosiaalisesti liberaalein valtio Lähi-idässä', sillä maassa jopa 80 prosenttia työläisistä on ulkomaalaisia. Valitettavasti Arabiemiraattien liberaalius ei tarkoita ainakaan siirtotyöläisten vapautta valita työolojaan.

Team Finlandin tulee ehdottomasti muun tuen ohella opastaa yrityksiä myös yritysvastuukysymyksissä. Tämän mahdollistamiseksi Finpron on otettava huomioon kunkin valtion ihmisoikeustilanne sekä neuvoa yrityksiä yritysvastuuasioissa niiden toimiessa alihankkijoiden kanssa.

Suomalaisten yritysten tulisi hallitusohjelman mukaan olla yritysvastuun edelläkävijöitä. Jos edes valtion virallinen vientirengas ei ota yritysvastuuta huomioon vienninedistysmatkoillaan saati tietopankissaan, on tämän tavoitteen toteutuminen melko epätodennäköistä.




Kirjoittaja: Sanna Ristimäki    

 

 

 

Creative Commons -⁠lisenssi
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.

stdClass Object ( [image_intro] => images/dubai.jpg [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => [image_fulltext] => [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => )

© Finnwatch 2019
Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email