Kuva: Giampaola Squarcina/Flickr Creative Commons

 

EU:n ministerineuvosto päätti tiistaina laajentaa EU-maiden veroviranomaisten välistä automaattista verotietojenvaihtoa kattamaan korot, osingot ja muut tulot sekä tilisaldot ja rahoitusomaisuuden myyntimäärät vuodesta 2017 alkaen. Tarkoitus on estää veron kiertämistä ja tehostaa verojen keräämistä EU:ssa. 

 

”Toteutuessaan päätös on suuri voitto kaikille EU-kansalaisille ja kansalaisjärjestöille, jotka ovat ajaneet yritysten veronmaksun läpinäkyvyyttä edistäviä uudistuksia jo vuosia,” katsoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki. 

 

Tähän mennessä vastuuttomat yritykset ovat voineet piilottaa tulojaan verottajilta rahoitussalaisuuksilla haitallista verokilpailua käyviin maihin, kuten Luxemburgiin, Sveitsiin tai Itävaltaan. Perinteisesti verotietojenvaihtojärjestelmä on perustunut viranomaisten erillisiin pyyntöihin, joka on ollut tehoton järjestelmä veron kiertämiseen puuttumiseksi. 

 

Uudistus toteutettaisiin laajennuksena EU:n hallinnollisen yhteistyön direktiiviin (2011/16/EU). Merkittävää on, että esimerkiksi Luxemburg hyväksyi direktiivin uudistamisen. Myös Itävalta hyväksyi ehdotuksen, mutta onnistui neuvottelemaan direktiivin täytäänpanon myöhentämisestä vuoteen 2018. EU:n ulkopuolelta myös Sveitsin on määrä sitoutua automaattiseen verotietojenvaihtoon yhdessä EU-valtioiden kanssa. 

 

EU:n ministerineuvoston presidentti julisti päätöksen merkitsevän ”pankkisalaisuuden loppua” veroasioiden osalta EU:ssa. Hänen mukaansa EU osoitti edelläkävijyyttä taistelussa rajat ylittävää verovilppiä ja veron kiertämistä vastaan ottamalla käyttöön OECD:n kehittämän uuden maailmanlaajuisen standardin verotietojen vaihtamiseksi. 

 

”Uudistuksen merkittävyyttä ei voi kyseenalaistaa, joskaan pankkisalaisuuden loppua se ei vielä merkitse,” Telkki katsoo. ”Ilahduttavaa on vaihdettavien verotietojen kattavuus, mikä on välttämätön ehto sille, että verottajat pystyvät epäilemään väärinkäytöksiä ja puuttumaan niihin. Pankkien asiakkaiden yksityisyydensuojaa viranomaisten automaattisella verotietojenvaihdolla ei vaaranneta.” 

 

Onnistuminen kuitenkin riippuu paljolti sääntelyn yksityiskohdista ja käytännön toteutuksesta. Esimerkiksi verohallintoihin tarvitaan lisää henkilöresursseja uudistuksen myötä avautuvien tietojen läpikäymiseen. On myös huomattava, että kyse on vain EU-maiden välisestä verotietojenvaihdosta. 

 

”Automaattisen ja monenkeskisen verotietojenvaihdon tulee olla maailmanlaajuinen, jotta esimerkiksi myös kehitysmaat saisivat verotietoja EU-maiden viranomaisilta EU-ssa kotipaikkaansa pitävien monikansallisten yritysten verotiedoista puuttuakseen näiden verovälttelyyn,” Telkki toteaa. 

 

Verotietojenvaihto on yksi askel kohti oikeudenmukaista kansainvälistä verojärjestelmää. Verotuksen läpinäkyvyyttä tulee lisäksi lisätä asettamalla kansainvälisesti toimiville suuryrityksille velvoite maakohtaiseen verotietojen raportointiin. Näiden tietojen tulee olla yleisöjulkisia, jotta verohallintojen lisäksi kansalaisjärjestöt ja poliittiset päättäjät saisivat tietoa yritysten veronmaksusta ja aggressiiviseen verosuunnittelun eri muodoista ja määristä ja voisivat puuttua siihen. Finnwatch on törmännyt tiedonsaantiongelmaan halutessaan selvittää Suomessa toimivien yritysten tytäryhtiöiden verotietoja niissä maissa, joissa yritys- ja pankkitiliomistajuustiedot eivät ole julkisia. 

 

Telkki peräänkuuluttaa sitovaa sääntelyä, koska ”yritykset eivät ole olleet valmiita toimittamaan tietoja vapaaehtoisesti niitä pyydettäessä, minkä vuoksi rahoitusjärjestelyiden verovastuullisuutta ei ole voitu tarkemmin arvioida.” 

 

Viime vuonna EU:ssa säädettiin kirjanpito- ja avoimuusdirektiivit, joissa vaaditaan verojen aiempaa tarkempaa raportointia maittain ja yksittäishankkeissa öljy-, kaasu- ja kaivosalan yrityksiltä sekä metsäyhtiöiltä, jotka tekevä aarniometsähakkuita. Kun direktiivien soveltamisesta on saatu kokemuksia, muiden yritysten osalta maakohtaiseen raportointiin on luvattu palata EU:ssa viimeistään vuonna 2018. Lisäksi EU:ssa pitää puuttua esimerkiksi nimettömän sijoittamisen mahdollistaviin hallintarekisterisäännöksiin ja lisätä yritysten todellisten omistajatietojen avoimuutta kattavan viranomaisrekisterin avulla. 

 

EU:ssa on toistaiseksi puuttunut kunnianhimoa EU-maiden verojärjestelmien suurempiin uudistuksiin. Esimerkiksi EU:n komission ehdotus jäsenvaltioiden yhteisen, yhtenäistetyn yhtiöveropohjan luomisesta ei ole edennyt, sillä siitä päättäminen vaatii yksimielisyyttä. Kansalaisjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet veroreformia, jonka perusteella yrityksiä verotettaisiin enemmän taloudellisina yrityskokonaisuuksina verotuksen kohdentamiseksi yritysten tosiasiallisen aktiviteetin mukaan niiden eri toimintamaissa. Myös muut kunnianhimoiset tavoitteet esimerkiksi vähimmäisverokannoista tai pääomaverotuksen koordinoimisesta ovat antaneet odottaa itseään. 

 

”Kansalaisjärjestöillä riittää yritystoiminnan ja vallan vahtikoirina vielä paljon tehtävää, jotta voitaisiin puhua lähellekään verotuksen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta EU-maiden ja niiden kansalaisten välillä saati sitten maailmanlaajuisesti,” Henri Telkki katsoo.

Creative Commons -⁠lisenssi
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.

stdClass Object ( [image_intro] => images/euLippu.jpg [float_intro] => [image_intro_alt] => [image_intro_caption] => [image_fulltext] => [float_fulltext] => [image_fulltext_alt] => [image_fulltext_caption] => )

© Finnwatch 2019
Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email