Outokumpu arvioi ihmisoikeusriskinsä

Raportin julkaisun jälkeen Outokumpu sitoutui YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja käynnisti ihmisoikeusriskiensä arvioinnin. Yhtiölle on perustettu myös erillinen toimitusketjun vastuullisuustiimi ja palkattu uutta henkilöstöä vastaamaan toimitusketjua koskevasta vastuullisuustyöstä. Vastuu ihmisoikeustyön seurannasta on nyt yhtiön ylimmällä johdolla.

Nyt julkaistussa ihmisoikeusriskien arvioinnissa yhtiö on nostanut merkittävimmiksi riskeikseen alihankkijoidensa valvonnan ja alihankintaketjuihin liittyvän ihmiskaupan, logistiikkaketjun työntekijöiden työolot, yhtiön houkuttelevuuden naisille ja vähemmistöille sekä ilmastonmuutoksen.

Ihmisoikeusriskien arviointi tullaan vuoden 2022 aikana integroimaan yhtiön riskienhallintajärjestelmiin. Kuluvan vuoden aikana yhtiö kertoo käyvänsä läpi jokaisen identifioidun riskin ja varmistavansa, että olennaisia riskejä hallinnoidaan asianmukaisesti. Yhtiö tunnistaa riskien arvioinnissa ja hallinnassa myös sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen merkityksen.

Valen ja xikrinien välinen sovitteluprosessi edelleen kesken

Finnwatchin vuonna 2021 julkaisema raportti käsitteli Outokummun alihankkijan Valen ja alkuperäiskansa xikrinien välistä konfliktia Brasilian Parán osavaltiossa. Xikrinit syyttävät Valea alueensa läpi virtaavan Cateté-joen pilaamisesta sekä kaivostoiminnan aloittamisesta xikrinien alueen vieressä ilman alkuperäiskansoilta pyydettyä ennakkosuostumusta. 



Finnwatchin raportin julkaisun aikaan Vale ja xikrinit aloittivat oikeudellisen sovittelun, jonka oli määrä päättyä vuoden 2021 marraskuussa. Prosessia on kuitenkin jatkettu vielä kuusi kuukautta. Vale, joka ei aiemmin suostunut kommentoimaan syytöksiä Finnwatchille, on kiistänyt aiheuttaneensa joen pilaantumista. Yhtiö on kuitenkin sitoutunut tukemaan alueen alkuperäiskansoja rahallisesti sekä osallistumaan alkuperäiskansojen yhteisöjen kehittämiseen. Sovitteluprosessissa on myös määrä jatkaa joen pilaantumisen tutkimista.

Viime vuonna Vale ilmoitti luopuvansa uusista malminetsintä- ja kaivoshakemuksistaan xikrinien ja kayapójen alueella tunnustaen samalla, että alkuperäiskansoilta tulee saada vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus mikäli alueita alettaisiin hyödyntää. Ongelmattomia yhtiön ja alkuperäiskansojen välit eivät silti vaikuta olevan edelleenkään. Maaliskuun alussa kayapó-kansaan kuuluvat henkilöt järjestivät mielenosoituksen yhtiön edessä, sillä yhtiö ei heidän mukaansa ollut suorittanut sovittuja maksuja yhteisölle.

Outokumpu on teettänyt Valen toiminnasta alueella auditoinnin, jonka tuloksia ei kuitenkaan ole vielä julkaistu.



Uusia ihmisoikeusongelmia yhtiön arvoketjuissa

Outokummun laatiessa ihmisoikeusriskien kartoitusta kävi ilmi, että myös yhtiön toista nikkelitoimittajaa epäillään alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Kyseessä on sveitsiläinen Solway-niminen yritys, jonka kaivostoiminnot sijaitsevat Guatemalan Izabalin departementissa. Mediaraporttien mukaan yhtiötä syytetään ympäristön pilaamisesta ja siitä, että se on epäasiallisin keinoin yrittänyt painostaa paikallisviranomaisia ja hiljentää paikallisyhteisöjen kritiikkiä.

Outokumpu kertoo keskeyttäneensä ostot kaivoksesta, matkustaneensa paikan päälle selvittämään tilannetta sekä käynnistämään dialogin paikallisyhteisöjen kanssa. Yhtiön mukaan Guatemalaa koskevan tapauksen esiin nousemisen vahvistaa entisestään käsitystä siitä, että yhtiön tulee jatkossa hallita tehokkaasti sen ihmisoikeusriskejä.

Finnwatch kiittää Outokumpua toimenpiteistä ja kannustaa läpinäkyvyyden lisäämiseen

Finnwatch on käynyt Outokummun kanssa tiivistä vuoropuhelua viime vuoden keväällä julkaistun raportin jälkeen, ja on tyytyväinen Outokummun käynnistämiin toimenpiteisiin. Yhtiön läpinäkyvyys kaipaa kuitenkin edelleen kehittämistä: Outokummun tulisi avata tarkemmin alihankintaketjujaan, ja kertoa mistä maista ja miltä toimijoilta se ostaa raaka-aineita.

– Valen ja Solwayn kaltaiset ongelmat olisivat tulleet yhtiön tietoon jo paljon aiemmin, mikäli sen sidosryhmillä olisi ollut pääsy yhtiön alihankkijatietoihin. Nämä tiedot ovat välttämättömiä, jotta sidosryhmät voivat tuoda arvoketjussa tapahtuvia epäkohtia ostajan tietoon, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo.