Selvitys suosittelee globaalien puitesopimusten solmimista suomalaisille yrityksille ja ammattiliitoille. Tehokkaasti toimeenpannut puitesopimukset ovat nousemassa entistä tärkeämpään roolin yritysvastuun valvonnassa.
Vertaileva lakiselvitys käy läpi muun muassa Ranskan, Sveitsin, Saksan ja Alankomaiden tuoreita yritysvastuulakeja ja -lakihankkeita.
Raportti kertoo Nesteen alihankkijana toimivan malesialaisen palmuöljyjätti IOI Groupin jatkaneen työolojensa kehittämistä positiiviseen suuntaan. Tiloilta löytyi kuitenkin edelleen ongelmia, joihin yhtiön tulee puuttua.
Raportti tarkastelee kolmen erilaisen yritysvastuuskandaalin jälkimaininkeja Thaimaassa.
Selvitys vertailee elämiseen riittävän palkan laskentamallien tuloksia Brasiliassa, Indonesiassa, Intiassa ja Filippiineillä
Raportti kertoo Suomessa toimivan kymmeniä verosuunnittelupalveluita tarjoavia yrityksiä. Osa yrityksistä on suunnitellut tai avustanut verojärjestelyjä, joita on tuomioistuimissa todettu veronkierroksi. Alan toiminta on kirjavaa ja sääntely puutteellista.
Wärtsilän yritysvastuuta tarkasteleva seurantaraportti kertoo yrityksen toiminnassa tapahtuneen positiivisia edistysaskeleita. Lisää toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan elämiseen riittävän palkan varmistamiseksi sekä alihankintaketjujen valvonnassa.
Selvitys tullitietojen avoimuuteen liittyvästä EU-lainsäädännöstä. Selvitys antaa komissiolle konkreettisia suosituksia toimenpiteistä, joilla tullitietojen avoimuutta voi lisätä.
Raportissa avataan ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisesti Finnfundin sijoituskohteena olevien rahastojen sijoitussalkkujen sisältöä ja peilataan rahastojen sijoituskohteita Finnfundille asetettuihin kehitystavoitteisiin.
Raportti tarkastelee julkisissa hankinnoissa käytettävän luonnonkiven vastuullisuutta. Julkisissa hankinnoissa käytetään paljon tuontikiveä, jota tuodaan ylivoimaisesti eniten Kiinasta ja usein tuntemattomista oloista.
Raportissa tarkastellaan Suomen valtion kehitysyhteistyövaroja sijoittavan Finnfundin sijoitustoiminnan verovastuullisuutta konkreettisen tapausesimerkin kautta. Tarkastelun kohteena on Dasos Capital Oy:n hallinnoima metsärahasto Dasos Timberland Fund I.
Raportissa esitetään kattavat lainsäädäntösuositukset yritysten aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi.
Finnwatchin uudessa selvityksessä arvioidaan yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vaikutuksia Suomessa.
Suomalaisyrityksille palmuöljyä toimittanut malesialainen IOI Group on joiltain osin parantanut työolojaan, kertoo Finnwatchin seurantaraportti. Siirtotyöntekijät maksavat kuitenkin edelleen valtavia rekrytointimaksuja, osaa heistä on harhaanjohdettu rekrytoinnissa eivätkä kaikki tiloilla työskentelevät yllä edelleenkään minimipalkkaan.
Finnwatch tutki Suomessa toimiville paahtimoille kahvia toimittavia tiloja. Kaikilta tiloilta löytyi ongelmia, kuten elämiseen riittämättömiä palkkoja, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, syrjintää ja valtavia rekrytointimaksuja.
Siirtotyöntekijöiden rekrytointiin liittyvät ongelmat kuten äärimmäisen korkeat rekrytointimaksut johtavat pahimmillaan pakkotyöhön. Raportissa käydään läpi tyypillisiä siirtotyöntekijöiden rekrytointikäytäntöihin liittyviä ongelmia Thaimaan vientiteollisuudessa.
Raportissa vertaillaan 16:ta suomalaisyritysten käyttämää sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointi- ja auditointijärjestelmää. Finnwatch moittii järjestelmiä työntekijöiden näkemysten sivuuttamisesta, heikkolaatuisista auditoinneista sekä puutteista läpinäkyvyydessä ja kriteerien laadussa.
Finnwatchin raportti paljasti, että halpakauppaketju Tokmannin Suomeen maahantuomien tuotteiden valmistuksessa poljetaan työntekijöiden oikeuksia.
Finnwatch tutki yhdessä Swedwatchin ja MWRN:n kanssa broilerteollisuuden työoloja Thaimaassa.
Finnwatchin seurantaraportti kertoo työelämän oikeuksien polkemisen jatkuvan sairaalakäsineitä tuottavassa Siam Sempermed -tehtaassa Thaimaassa. Tehtaan valmistamia sairaalakäsineitä käytetään sairaanhoitopiireissä ympäri Suomen.
Valtio velvoitti enemmistöomisteiset yhtiönsä raportoimaan veronmaksustaan maakohtaisesti ensimmäistä kertaa vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteydessä. Finnwatchin raportin mukaan yritykset panttaavat edelleen veroparatiisitietojaan.
Seurantarapotin mukaan kansainvälisen huomion kohteena jo vuosia olleet Suomen markkinoille tonnikalaa tuottavat tehtaat Thaimaan Samut Sakhonissa ovat parantaneet työolojaan. Ongelmia löytyy kuitenkin edelleen: työpaikoilla esiintyy syrjintää ja osa siirtotyöntekijöistä raportoi maksavansa korkeita rekrytointimaksuja.
Finnwatchin seurantaraportti kertoo Marimekolle ja Fiskarsin Iittala-tuotemerkille tuotteita tuottaneen tehtaan kehittäneen työolojaan Finnwatchin joulukuussa 2013 julkaistun selvityksen jälkeen.
Finnwatch kävi läpi hankintalain ja uusien hankintadirektiivien mahdollisuudet verovastuullisuuden huomiomiseen. Raportissa annetaan myös suosituksia hankkijoille ja poliittisille päättäjille.
Finnwatchin syyskuussa 2014 julkaisema palmuöljyn vastuullisuutta käsitellyt raportti on johtanut työolojen parantamiseen Neste Oilin ja Pauligin alihankkijan IOI Groupin tiloilla. Tämä seurantaraportti on katsaus sertifiointijärjestelmien ja IOI Groupin reaktioihin Finnwatchin 'Viidakon lait' -raporttiin.
Raportti tarkastelee Wärtsilän vastuullisuuslinjauksia sekä toimintaa Intiassa ja Mosambikissa
Raportissa vertaillaan erilaisia elämiseen riittävän palkan laskentamalleja. Selvityksen johtopäätöksinä esitetään suomalaisyrityksille yksityiskohtainen malli elämiseen riittävän palkan laskemiseksi kehitysmaissa.
Finnwatch vertaili kustantamoiden vastuullisuutta ja tutki työolot Suomeen kirjoja valmistavassa Hung Hing -konsernin tehtaassa Kiinan Guangdongin maakunnassa.
Suomi on tukenut haitallista verokilpailua solmimalla verosopimuksia veroparatiisien kanssa. Osassa verosopimuksia rajoitetaan myös kehittyvien maiden verotusoikeutta ilman perusteluita.
Suurin osa palmuöljyä ostavista suomalaisyrityksistä ei tiedä mistä niiden ostama palmuöljy tulee. Neste Oil kertoo ainoana suomalaisyrityksenä jäljittävänsä palmuöljynsä, mutta Finnwatch löysi sen alihankkijan plantaaseilta vakavia työelämän oikeuksien loukkauksia.
Työeläkevaroja sijoitetaan vähintään 37 miljardia euroa veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta. Veroparatiisirahastot muodostavat 60–70 prosenttia työeläkelaitosten koko rahastosijoitussalkusta.
Etelä-Thaimaassa sairaaloille käsineitä tuottavan tehtaan epäillään pakottavan työntekijät pitkiin ylitöihin, maksavan laittoman alhaisia palkkoja ja estävän lomien pitämisen.
Suomalaisten kauppaketjujen SOK:n, Keskon ja Tuko Logisticsin uutta ananasmehutoimittajaa Vita Food Factorya epäillään vakavista ihmisoikeusloukkauksista.
Liikevaihdoltaan 20 suurimmalla suomalaisyrityksellä on 225 tytäryhtiötä pöytälaatikkoyhtiöitä yrityksille tarjoavissa veroparatiiseissa. Kaikilla suomalaisyrityksillä on yhteensä yli 400 tytäryhtiötä veroparatiiseissa.
Design-lasia tuottavalta tehtaalta löytyi vakavia työturvallisuusongelmia, alhaisia palkkoja ja epäselvyyksiä muun muassa vuosilomien korvaamisessa.
Kuntien tavarahankinnoissa ei juurikaan kiinnitetä huomiota sosiaaliseen vastuullisuuteen.
Terveysyhtiö Attendon konsernilainat ja veroparatiisiyhtiöt ovat auttaneet yritystä välttymään veroilta. Yhtiöiden veronmaksun avoimuutta täytyy lisätä lainsäädännöllä.
Stora Enson ihmisoikeusriskien arvioinnissa on yhä puutteita, yhtiön yritysvastuutyön kehittämisestä huolimatta. Yrityksen tehtaalla Intiassa ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet eivät monilta osin toteudu.
Suomalaisten kauppaketjujen omien merkkituotteiden takaa löytyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
Monet suomalaisyritykset rajoittavat työntekijöidensä vapaata järjestäytymistä Meksikossa. Samalla ne rikkovat omia vastuuohjeistojaan ja loukkaavat ihmisoikeuksia.
Kongon väkivaltaisuuksien yltyminen pahentaa konfliktimineraaliongelmaa. Ihmisoikeuksien turvaaminen konfliktin keskellä ei ole helppoa, mutta Kongosta raaka-aineensa ostavien elektroniikkayritysten vastuullisuudessa on myös eroja.
Edistyksestä huolimatta suomalaisten teleoperaattoreiden vastuullisuuskäytännöissä on yhä merkittäviä puutteita.
Luonnonkumin tuotantoon Aasiassa liittyy monia vakavia ongelmia. Lapsityövoiman käyttö, terveydelle vaaralliset kemikaalit ja siirtotyöntekijöiden hyväksikäyttö on yleistä muun muassa Indonesiassa ja Malesiassa.
Suomessa myytävät ilmapatjat, puutarhasakset, suihkupäät ja monet muut kodintarvikkeet valmistetaan usein kiinalaistehtaissa, joissa ei noudateta kansainvälisiä työelämän perusnormeja.
Monikansallisille yrityksille vaatteita valmistavien naisten elämiseen riittämätön palkka ja kohtuuttoman pitkät työpäivät estävät ihmisoikeuksien toteutumisen myös muilla elämänaloilla.
Kymmenillä Suomessa toimivilla yrityksillä on yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin. Suomessa myydään esimerkiksi siirtokunnissa valmistettua kosmetiikkaa ja viinejä. Myös hedelmien, kasvisten, vaippojen ja hiilihapotuslaitteiden taustalta löytyy siirtokuntatoimintaa.
Suurin osa järjestöistä on kiinnittänyt huomiota ostamiensa tuotteiden alkuperään. Kirjalliset ohjeistukset ja systemaattinen eettinen hankinta puuttuvat kuitenkin vielä monilta.
Suurin osa suomalaisista farkkukankaisia vaatteita myyvistä ja tuottavista yrityksistä sanoutuu Finnwatchin tutkimuksessa irti hiekkapuhalluksen käyttämisestä. Isolla osalla yrityksistä on valvonnassa kuitenkin puutteita.
Nälkäpalkat ja epävarmat tilapäiset työsuhteet ovat Intian elektroniikkateollisuuden arkipäivää. Finnwatchin makeITfair-selvitys tarkastelee työoloja ja -ehtoja Nokian ja sen alihankkijoiden Salcompin, Flextronicsin sekä Foxconnin tehtailla Chennain vapaatuotantoalueilla.
Osa julkisista hankkijoista on tiukentanut työvaatteiden tuotanto-oloja koskevia vaatimuksiaan, mutta suurin osa ei huomioi asiaa vielä lainkaan. Tuotannon eettisyyteen on alettu kiinnittää huomiota myös työvaatteita myyvissä yrityksissä. Vaatteita valmistetaan silti edelleen myös kehnoissa työoloissa, ja valvonta on riskimaissa usein puutteellista.
Yksikään Finnwatchin haastattelemista julkisista hankkijoista ei aseta katukivi- ja valurautahankinnoilleen eettisiä vaatimuksia.
Brasilialaista lihaa ostavien suomalaisyritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota lihantoimittajiensa työoloihin ja ammattitautien ehkäisyyn. Finnwatchin tuoreen selvityksen mukaan peräti neljäsosa maan siipikarjateollisuuden työntekijöistä kertoo kärsivänsä työperäisistä rasitussairauksista.
Selvitys päivittää kahden vuoden takaisen tutkimuksen pelikonsoli- ja mp3-soitin- tai niihin osia valmistavien tehtaiden työoloista Kiinassa. Parannuksia on tapahtunut, mutta elämiseen riittämättömät palkat ja vapaiden ammattiyhdistysten puute ovat yhä arkipäivää. Selvityksessä annetaan uutta tietoa muun muassa Foxconnin tehtailta, jotka ovat olleet julkisuudessa työntekijöiden itsemurha-aallon takia.
Teollisuusmaiden kehitysmaissa toteuttamat päästövähennyshankkeet saattavat jopa lisätä kasvihuonekaasujen päästöjä. Näin todetaan Finnwachin raportissa, joka tarkastelee Kioton ilmastoneuvotteluissa luotua puhtaan kehityksen mekanismia.
Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa kaivetaan elektroniikassa käytettäviä mineraaleja verisen konfliktin varjossa. Elektroniikkayritysten kokema imagoriski ajaa kehitystä kohti itä kongolais ten mineraalien täysboikottia. Paikallinen kansalaisyhteiskunta pelkää, että boikotti heikentää merkittävästi alueen talousvakautta.
Selvitys Suomessa käytetyn kivihiilen alkuperästä osoittaa, että kotimaisten energiayhtiöiden eettinen valvonta on puutteellista. Suurin osa niiden kivihiilestä on peräisin Venäjän pahimmilta kaivosonnettomuusalueilta, ja useimpien alkuperämaiden kaivoksilta on raportoitu vakavista turvallisuus-, ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksista.
Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö.
Tietosuojalauseke
© Finnwatch 2018
Tilaa uutiskirjeemme
