Veropäivä jättää piiloon suurituloisten verovapaat osingot

Verohallinnon tämänviikkoisesta tiedotteesta käy ilmi, että vuoden 2019 julkisissa verotiedoissa näkyi vain 81 % kaikista ansiotuloista. Pääomatulojen kohdalla prosentti oli vielä alhaisempi: 74 %. Ansiotulojen kohdalla julkisten verotietojen ulkopuolelle jäävää määrää selittävät verovapaat etuudet (kuten lapsilisä) sekä erilaiset vähennykset (kuten kodin ja työpaikan väliset matkakulut). Pääomatulojen puolella ylivoimaisesti suurin julkisten verotietojen ulkopuolelle jäävä erä on listaamattomista osakeyhtiöistä saadut verovapaat osingot. Vuonna 2019 niiden kokonaismäärä ylsi yli kahteen miljardiin euroon.

Vaikka osingonsaajien lukumäärät ovat suurimpia kaikista pienimmissä tuloluokissa, valuvat kevennetyn verotuksen euromääräiset hyödyt pääosin suurituloisille. Kaikista listaamattomien osakeyhtiöiden maksamista verovapaista osingoista peräti 45 % maksettiin tuloluokkiin, joissa veronalaiset tulot ylittävät 100 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että hyvätuloisin 8 % osingonsaajista kuittaa lähes puolet verovapaista osingoista. Euromääräisesti näitä verovapaita osinkoja maksettiin ko. tulonsaajaryhmälle lähes 906 miljoonaa euroa. 

Yli miljoona euroa veronalaisia tuloja saaneiden kohdalla osuudet lipuvat vielä kauemmaksi toisistaan: tälle ryhmälle maksettiin yli 5 % kaikista listaamattomien yhtiöiden maksamista verovapaista osingoista, vaikka tämä 572 henkilöä sisällään pitävä tulonsaajaryhmä muodosti alle 0,2 % kaikista listaamattomien yhtiöiden verovapaita osinkoja saaneista. Kokonaistasolla tämän kaikista suurituloisimman tulonsaajaryhmän listaamattomista yhtiöistä saamat verovapaat osingot ylsivät yli 110 miljoonaan euroon. Henkilötasolla verovapaiden tulojen kokonaismäärä voi nousta korkeimmissa tuloluokissa satoihin tuhansiin euroihin.

Miksi niin iso osa suurituloisten saamista osingoista sitten on verovapaita? Pääsyyllinen on listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus, jonka johdosta 75 % saadusta osingosta on tiettyjen ehtojen täyttyessä verovapaata tuloa. Osinkoverohuojennuksen nettovarallisuussidonnaisuuden vuoksi verovapaat osingot suuntautuvat isoilta osin kaikista varakkaimpien yritysten omistajille, jotka lukeutuvat usein maamme suurituloisimpiin. Osinkoverohuojennuksessa onkin kyse isoilta osin suurituloisimmille kohdistuvasta verotuesta. Valtiovarainministeriön tuoreimman arvion mukaan tämä verotuki maksaa Suomelle 660 miljoonaa euroa vuonna 2021, kun sen määrän vielä vuosi sitten arvioitiin jäävän 430 miljoonaan euroon. Verovapaiden osinkojen ja niiden poikkeavasta verokohtelusta muodostuvan verotuen määrä on siis kovassa kasvussa. Finnwatch onkin vaatinut useaan otteeseen osinkoverohuojennuksen korjaamista. Järjestelmän ongelmista on laaja yhteisymmärrys asiantuntijoiden kesken.

Sen lisäksi, että tulot on perusteltua saattaa mahdollisimman laajasti veronalaisiksi, voitaisiin medialle toimitettavien vero- ja tulotietojen informaatioarvoa kasvattaa niiden tietosisältöä laajentamalla: medialle olisi perusteltua toimittaa veronalaisia tuloja koskevien tietojen ohella myös tiedot verovapaista tuloista. Tämä vaatisi lakimuutoksen, joka voitaisiin toteuttaa samassa yhteydessä, kun verotuksen päättymisen jälkeisten muutosten julkisuutta ensi keväänä lisätään. Vähemmän kansantaloudelle haitallisia, suuromistajia perusteettomasti suosivia verotukia ja enemmän läpinäkyvyyttä, kiitos!