Hallitus uhkaa kaataa yritysvastuudirektiivin

Hallitus on eilen illalla lähettänyt eduskunnan käsittelyyn kannan, jonka mukaan Suomi on valmis kaatamaan yritysvastuudirektiivin EU:n neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta. Hallituksen kannan mukaan Suomi voi pidättäytyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa maiden joukkoa. Äänestämisestä pidättäytyminen vastaa äänestyksessä esityksen vastustamista. Hallitus uhkaa siten kaataa vuosien työn yritysten ihmisoikeusvastuun vahvistamisessa ja toimia vastoin Suomen aiempaa linjaa. 

Yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Yrityksille tulisi myös velvollisuus laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat. Direktiivin myötä yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

– Hallituksen valmius asettua kaatamaan historiallinen, vuosia neuvoteltu yritysvastuudirektiivi on häpeällistä. Lapsi- ja pakkotyön lisääntyessä sekä ilmastokriisin kärjistyessä Suomi on historian väärällä puolella, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo. 

Suomi oli alunperin itse vaatimassa nimenomaan EU-tason yritysvastuudirektiiviä. Marinin hallituskaudella kansallisen yritysvastuulain valmistelu keskeytettiin keskustan ja RKP:n asettauduttua tukemaan vain EU-tason sääntelyä. Asiasta nousi tuolloin kohu, sillä RKP oli vielä ennen vaaleja kannattanut myös kansallista yritysvastuulakia.

– Hallituksen eduskuntaan toimittaman kannan myötä on selvää, että hallituspuolue RKP on nyt pettänyt kaikki yritysvastuulaista antamansa lupaukset. Orpon hallitusohjelmassa EU-tason yritysvastuulainsäädäntöä on luvattu kehittää, ja nyt Suomi kunnostautuu lähinnä pistämällä kapuloita rattaisiin, Finér manaa.

Hallitus perustelee valmiuttaan asettua äänestämään tyhjää erityisesti kahdella yksityiskohdalla: direktiiviin sisältyvän ryhmäkanneoikeuden ja todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentamisella. Ryhmäkanneoikeuden laajentaminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat edustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja oikeudessa omissa nimissään. Todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentaminen taas on välttämätöntä, jotta uhrien kanteet ylipäätään voisivat menestyä tuomioistuimissa. 

– Hallitus on valmis osallistumaan koko direktiivin kaatamiseen siksi, että direktiivissä on haluttu varmistaa uhrien oikeussuojan toteutuminen. Uhrien oikeussuojaa parantavat direktiivin kirjaukset, joita hallitus vastustaa, ovat Euroopan perusoikeusviraston suositusten mukaisia, Finér toteaa. 

Yritysvastuudirektiivi kattaa ihmisoikeuksien lisäksi myös yritysten vastuun toimintansa ympäristövaikutuksista. Direktiivi määräisi yritykset laatimaan ja toteuttamaan suunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saadaan Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi.

– Jos hallitus onnistuu yhdessä muiden maiden kanssa kaatamaan koko EU:n kattavan yritysvastuulain, on kyseessä todennäköisesti sen merkittävin ilmastoa koskeva teko. Direktiivin edellyttämät ilmastosuunnitelmat johtaisivat yritysten arvoketjujen kautta päästövähennyksiin kaikkialla maailmassa. Suomen on jatkossa turha esiintyä ilmastojohtajana, teot puhuvat enemmän kuin sanat, Finér sanoo.

Direktiivistä on neuvoteltu Euroopan unionissa vuosia. Jäsenmaiden, parlamentin ja komission välisissä niin sanotuissa trilogineuvotteluissa saavutettiin poliittinen sopu direktiivin sisällöstä joulukuussa. Nyt jäsenmaista koostuvan neuvoston ja parlamentin on määrä äänestää direktiivin lopullisesta hyväksymisestä. On hyvin poikkeuksellista, että trilogeissa saavutettua sopua ei hyväksytä. Suomi ei voi äänestämästä pidättäytymällä yksin kaataa direktiiviä neuvostossa vaan siihen tarvitaan yhteensä vähintään neljä jäsenmaata, jotka yhdessä kattavat yli 35 prosenttia unionin väestöstä.

– Vaadimme eduskuntaa korjaamaan hallituksen käsittämättömän linjan ja tuomaan Suomen takaisin yritysvastuudirektiivin tukijoiden joukkoon, Finér sanoo.

Lisätiedot
Sonja Finér
toiminnanjohtaja
044 5687465
sonja.finer@finnwatch.org

Kuva: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia