Suomeen tuotavissa aurinkopaneeleissa on riski uiguurien pakkotyöstä

– Enemmän kuin joka toisesta tutkimastamme aurinkopaneelien toimitusketjusta löytyy yrityksiä, jotka on yhdistetty Xinjiangiin tai suoraan uiguureilla Kiinassa teetettyyn pakkotyöhön. Se lisää pakkotyön riskiä myös Suomeen tuoduissa aurinkopaneeleissa, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti toteaa. 

Osa Suomeen tuotuihin paneeleihin komponentteja tai raaka-aineita tuottavista kiinalaisista yrityksistä on Yhdysvaltojen viranomaisten ylläpitämällä kieltolistalla. Niiden valmistamia tuotteita ei pakkotyöyhteyksien takia saa lähtökohtaisesti tuoda Yhdysvaltoihin. Kieltolistalla olevia yrityksiä on ainakin Aurinkotalo Eurosolarin ja Finnwindin maahantuomien paneelien tuotantoketjuissa. Myös Suomen markkinoilla yleisten suurten kiinalaisten paneelivalmistajien, kuten JA Solarin, LONGi Solarin ja Trina Solarin, alihankintaketjuissa on kieltolistalla olevia toimijoita.

Finnwatch korostaa, että ongelmallisia toimitusketjuja on lähes kaikilla alan toimijoilla Suomessa. Monet kyselyyn vastanneet yritykset eivät tunteneet maahantuomiensa tuotteiden koko arvoketjua. Tällaisia yrityksiä olivat muun muassa Helen, Onninen ja Verkkokauppa.com. Esimerkiksi Rexel Finland ja Suvic taas eivät vastanneet Finnwatchin kyselyyn lainkaan.

– EU on pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden dumppauspaikka. Lakisääteisten vastuullisuusvaatimusten puuttuessa meille on tuotu tuntemattomissa ja epäeettisissä oloissa tuotettuja tuotteita. Samalla on heikennetty eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla reilusti markkinoilla, Kultalahti sanoo. 

Suomeen maahantuoduista paneeleista yli 90 prosenttia valmistetaan Kiinassa. Paneelien lisäksi Kiinassa tuotetaan myös valtaosa paneelien valmistuksessa käytetyistä piipohjaisista komponenteista ja raaka-aineista. Näihin tuotantoketjuihin liittyy merkittävä uiguureilla teetetyn pakkotyön riski, jota esiintyy erityisesti uiguurien autonomisella alueella Xinjiangissa. 

Uiguureilla teetetyssä pakkotyössä on kyse erilaisten Kiinan valtion virallisten kehitys- ja köyhyysohjelmien puitteissa tapahtuvasta työllistämisestä. YK:n mukaan ohjelmiin liittyy pakottamista ja etnisyyteen ja uskontoon perustuvaa syrjintää. 

Sääntely toimii ja sitä kaivataan lisää

Finnwatchin selvitys osoittaa, että Yhdysvalloissa säädetty, uiguurien pakkotyöhön puuttuva UFLPA-lainsäädäntö on johtanut merkittäviin muutoksiin aurinkopaneelien tuotantoketjuissa. Suuret kiinalaiset paneelivalmistajat ovat kehittäneet pakkotyöstä vapaita, kokonaan jäljitettäviä tuotantoketjuja. Näihin tuotantoketjuihin käytetään myös Euroopassa tuotettuja raaka-aineita.  

Lainsäädäntö on saanut alan yritykset myös tekemään yhteistyötä muun muassa yhteisten jäljitettävyys- ja vastuullisuusstandardien kautta.

Euroopan markkinoilla koko ketjun kattava jäljitettävyys on vasta nyt yleistymässä. Tähän on vaikuttanut EU:ssa joulukuussa 2024 voimaan astunut niin sanottu pakkotyöasetus, joka kieltää pakkotyöllä kokonaan tai osittain tuotettujen tuotteiden asettamisen EU-markkinoille. Asetuksen soveltaminen käytäntöön alkaa vuonna 2027. EU:n markkinoilla toimivien yritysten vastuullisuutta kirittää myös 2024 voimaan astunut yritysvastuudirektiivi, jonka kansallinen toimeenpano on parhaillaan käynnissä. 

Finnwatch moittii Euroopan komissiota siitä, että se on ryhtynyt luomaan epävarmuutta markkinoille yritysvastuusääntelyn keventämiseen tähtäävällä omnibus-hankkeellaan. 

– Aurinkopaneelit ovat erinomainen esimerkki tuotteesta, jossa tiukka vastuullisuussääntely parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja auttaa purkamaan riippuvuutta Kiinasta. Kilpailukyvyn nimissä puuhattava omnibus-hanke uhkaa ampua unionia omaan jalkaan, Kultalahti sanoo.