Yritystukityöryhmä suosittelee osinkoverojärjestelmän korjaamista

Tänään julkaistussa yritystukien vähentämistyöryhmän loppuraportissa on vero-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta merkittävä uutinen: työryhmä esittää listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverouudistuksen käynnistämistä.

Raportissa (s. 16) todetaan: “Työryhmä katsoo, että listaamattomien yritysten osinkoverotuksen malli tuottaa perusteetonta etua pääomarikkaiden yritysten suurille omistajille. Tämä ohjaa taloudessa investointeja pois tuottavimmista kohteista, vääristää pääomarakennetta ja on näin kansantaloudelle haitallinen. Työryhmä katsoo, että hallituskauden aikana osinkojen verotusta tulisi kehittää pääomarakenteen ja mahdollisen listautumisen kannalta neutraaliin sekä kasvua ja investointeja tukevaan suuntaan.”

– Kiitämme yritystukityöryhmää tämän Suomen verolainsäädännön merkittävän epäkohdan esiin nostamisesta. Toivomme, että hallitus tarttuu suositukseen ja käynnistää nopealla aikataululla selvityksen osinkoverojärjestelmän korjaamiseksi, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

Finnwatch vetosi puolueisiin asiassa jo hallitusneuvottelujen alla, ja lähestyi erikseen yritystukityöryhmän jäseniä epäoikeudenmukaisen järjestelmän korjaamiseksi. Vaikka osinkoverojärjestelmän ongelmat on tunnistettu jo monissa aikaisemmissa selvityksissä, ei osinkoverouudistusta ole mainittu sanallakaan hallitusohjelmassa.

– Hyvin toteutettu osinkoverouudistus lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta ja pienentäisi tulonmuunnon kannusteita. Samalla se kasvattaisi merkittävästi valtion verotuloja, joita tarvitaan kipeästi ilmastokriisin torjuntaan ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ylläpitämiseen, Hietanen toteaa.

Miksi nykyinen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on ongelmallinen

Yksi nykyisen osinkoverojärjestelmän keskeisimmistä ongelmista on se, että järjestelmä kannustaa tulonmuuntoon. Tulonmuunto tarkoittaa, että tehty työ laskutetaan pöytälaatikkoyhtiön kautta sen sijaan, että töitä tehtäisiin normaalissa palkkatyösuhteessa. Tällä järjestelyllä hyvätuloinen ja varakas henkilö voi välttyä ansiotuloverolta ja nostaa tulot yhtiöstään osittain verovapaina nk. huojennettuina osinkoina.

Mahdollisuus muuntaa progressiivisesti verotettavia ansiotuloja kevyellä tasaverolla verotettavaksi pääomatuloksi rapauttaa veropohjaa ja on vahvasti verotuksessa tavoitellun oikeudenmukaisuusperiaatteen vastainen. Listaamattomiin yhtiöihin liittyvä kevyt osinkoverotus on myös yksi keskeinen syy sille, että Suomessa hyvätuloisimmat ja varakkaimmat maksavat yleisesti huomattavasti alhaisempia veroja kuin keskituloiset. 

Listaamattomien yhtiöiden huojennetuissa osingoissa on kyse merkittävästä voitonjakoon kohdistuvasta verotuesta: valtiovarainministeriön mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa sovelletusta markkinakorkoja korkeammasta normaalituottoasteesta aiheutuvan verotuen suuruus on vuonna 2019 noin 415 miljoonaa euroa. Järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta lisää se, että verotuki kohdistuu pääosin hyvätuloisiin yrittäjiin – iso osa pienituloisista yrittäjistä ei hyödy huojennetuista osingoista lainkaan.

Paitsi, että nykyinen osinkoverotus on epäoikeudenmukainen, järjestelmä myös ohjaa haitallisella tavalla yritysten investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä. 

Hallituksen sisällä osinkoverojärjestelmän korjaaminen on ainakin aikaisemmin jakanut mielipiteitä. Keskusta on verolinjauksissaan kannattanut nykyistä järjestelmää. Muista hallituspuolueista SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat olleet osinkoverojärjestelmän korjaamisen kannalla.