| Kuka omistaa auditointijärjestelmän/ sertifioinnin? | Ecocert Group -konserni, tarkemmin Ecocert Environnement -yritys (jonka omistaa kokonaan Ecocert SA). |
| Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä? | Ei |
| Miten järjestelmä rahoitetaan? | Vuosittaiset sertifiointimaksut, jotka perustuvat auditointien ja sertifioinnin kestoon |
| Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa? | Ecocert Environnement, ts. järjestelmän omistava taho. |
| Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta? | Ei. Päätöksen vaatimustenmukaisuudesta tekee Ecocert Environnement. |
| Edellyttääkö järjestelmä auditoijien akkreditointia? | Ei |
| Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | N/A |
| Jos järjestelmä ei edellytä auditoijien akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi? | Ecocertilla on auditoijien valintaan ja laatuun liittyvät prosessit, jotka sisältävät mm. minimivalintakriteerit sekä pakollisia koulutuksia. Auditoijiksi valitut tahot on tavallisesti hyväksytty tekemään myös muiden järjestelmien auditointeja, erityisesti luomuauditointeja. Auditoijille tehdään vuosittaiset laatuarvioinnit. Laadun kontrolloimiseksi järjestetään myös erillisiä auditoijien työtä tarkkailevia valvonta-auditointeja. |
| Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää? | Ei, sillä tällä hetkellä vain yksi auditointiyritys tekee auditointeja (Ecocert). Auditoijia kuitenkin kierrätetään ja sama auditoija voi tarkastaa samaa kohdetta korkeintaan 3 vuotta peräkkäin. Vaatimuksesta voidaan kuitenkin joustaa, jos se toteuttaminen ei ole mahdollista maantieteellisistä ja/tai logistisista syistä. |
| Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa? | Vuosittaiset arvioinnit perustuvat 3 vuoden sykliin sisältäen valvonta- ja uudelleenarviointeja. Tämä tarkoittaa että paikan päällä kohteessa (on-site) auditointia edellytetään kerran vuodessa mutta auditoinnin kohde vaihtelee. Uudet auditoinnit (1. vuonna) ja uudelleenauditoinnit (4. vuonna): kaikkien järjestelmään sisältävien vaatimusten läpikäynti; valvonta-auditoinnit (2. ja 3. vuonna): keskittyminen sertifiointiin sisältyviin vuosittain lisääntyviin sertifiointivaatimuksiin sekä edellisinä vuosina havaittujen puutteiden korjaamiseen. |
| Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja? | Riippuen siitä millaisia toimenpiteitä vaadittujen korjaavien toimenpiteiden todentaminen edellyttää, sertifiointiyritys voi edellyttää joko dokumentaatioon perustuvaa evaluaatioita ja/tai ylimääräistä paikan päällä järjestettävää auditointikäyntiä. |
| Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja? | Kyllä, mutta tämä ei ole sitova sääntö. Riippuen auditoinnin kohteessa havaituista korjaustarpeista sertifioinyritys voi päättää teettää yllätysauditoinnin jos se katsoo, että se on välttämätöntä korjaavien toimenpiteiden implementoimiseksi. |
| Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijähaastatteluja on-site vai off-site? | Kyllä, paikan päällä (on-site) tehtäviä haastatteluja työntekijöiden ja tuottajien kanssa. Työntekijähaastattelut tehdään usein paikan päällä erillisessä huoneessa, jossa ei ole läsnä auditoitavan kohteen johtoa tai esihenkilöitä. Haastatteluja voidaan järjestää myös sertifioitavan tilan ulkopuolella (off-site). Tätä vaihtoehtoa harkitaan erityisesti tilanteessa jossa epäillään vakavia työntekijöiden oikeuksien rikkomuksia ja/tai tutkitaan vakavia ilmoituksia väärinkäytöksistä. Jos työntekijät kuuluvat ammattiliittoon eikä ammattiliiton edustajaa ole haastateltu auditoinnin aikana, ammattiliittoon otetaan yhteyttä ja heille annetaan mahdollisuus antaa tietoja 2 viikon ajan. |
| Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia? | Kyllä |
| Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
| Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
| Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa? | Kyllä, sertifioitujen toimijoiden tulee ilmoittaa työntekijöille ja tuottajille auditointien tuloksista. |
| Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia? | Auditointien tulokset eivät ole julkisia. Sen sijaan yhteenveto sertifioitujen kohteiden tilanteesta on saatavilla Fair for Lifen verkkosivuilla. |
| Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia? | Kyllä |
| Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit? | Ei |
| Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille? | Kyllä, viranomaisille ilmoitetaan riippuen havaitun ongelman laadusta ja vakavuudesta. |
| Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa. | N/A |
| Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)? | Kyllä, järjestelmä edellyttää reilu kauppa -sertifioitujen raaka-aineiden ostojen lisäämistä |
| Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti? | Kyllä. Työntekijöiden oikeudesta järjestäytyä viestitään aktiivisesti työntekijöille (sertifiointisyklin 2. vuosi). Jos laki rajoittaa järjestäytymisen vapautta tai kollektiivisia neuvotteluja työnantajan tulee antaa työntekijöiden valita omat edustajansa. |
| Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan? | Kyllä, elämiseen riittävää palkkaa tulee maksaa sertifiointisyklin 3. vuonna. Elämiseen riittävä palkka voidaan laskea käyttämällä kansalaisyhteiskunnan laatimia olemassaolevia laskentamalleja tai työnantajan itsensä laatimaa laskelmaa, joka perustuu selvityksiin ja työntekijähaastatteluihin. |
| Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja kunkin riskimaan erityiskysymyksiin? | Auditoijat on koulutettu soveltamaan sertifioinnin kriteereitä paikalliseen kontekstiin sekä identifioimaan ja keskittymään auditoinneissa olennaisiin riskeihin. Järjestelmässä ei kuitenkaan ole maakohtaisia sertifiointikriteereitä. |
| Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi? | Kyllä |
| Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä? | Fair for Life -järjestelmässä on kaksi erilaista merkintäkäytäntöä, joiden käyttö riippuu sertifioitujen raaka-aineiden määristä: 1) Tuotteet, jotka sisältävät suuren määrän sertifioituja raaka-aineita (esimerkiksi ruoka, jossa vähintään 80 prosenttia sertifioituja maataloustuotteita) voivat käyttää FFL-merkkiä tuotepakkauksessa ja niitä voidaan kutsua reilun kaupan tuotteeksi. 2) Tuotteet, joissa on pieniä määriä sertifioituja raaka-aineita (esimerkiksi ruoka, jossa on 20–80 prosenttia sertifioituja maataloustuotteita) eivät voi normaalisti käyttää FFL-merkkiä tuotepakkauksessa mutta niissä voidaan todeta, että "tuotteen valmistuksessa käytetty reilun kaupan raaka-aineita". Poikkeus sääntöön voidaan myöntää jos suurin osa raaka-aineista on reilu kauppa -sertifioituja. |
| Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä? | Ostajien (ie. "reilun kaupan partnerit") edellytetään tukevan tuottajia. Lisäksi Fair for Lifen toimiston työntekijät tarjoavat tukea sertifiointijärjestelmän kriteerien ymmärtämiseen. |
| Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita? | Järjestelmän pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi järjestelmän muutosteoria kuvattiin vuonna 2018, ja keskeiset indikaattorit vaikutusten seuraamiseksi määriteltiin tässä yhteydessä (indikaattoreita ovat esimerkiksi sertifioitujen tilojen määrä, sertifioinnin kattamien tilojen ja työntekijöiden määrä, sertifioitujen tuotteiden myyntimäärät, yleisimmät auditoinneissa havaitut puutteet). Pysyvän monitorointijärjestelmän rakentaminen aikaansaadun muutoksen seuraamiseksi on kuitenkin vasta kehitysvaiheessa. |
| Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia? | Kyllä, järjestelmässä on perustason vaatimuksia energian käyttöön sekä ilmastoon liityen. Uusiutuvan energian käyttöön sekä päästövähennyksiin liittyvät vaatimukset eivät ole pakollisia vaan osa ns. bonuskriteereitä. |
| Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia? | Kyllä. Sertifiointisyklin aikana sertifioitujen yksiköiden tulee laatia kuvaus elinympäristöistä, kasveista ja eläimistä sekä tunnistaa vaarantuneet tai uhanalaiset lajit. Vaatimuksena on myös, että toiminnalla ei saa olla merkittävää negatiivista vaikutusta vaarantuneisiin tai uhanalaisiin lajeihin tai niiden elinympäristöihin. Sertifioidut yksiköt eivät saa tuhota tai raivata luonnontilaisia tai vanhoja metsiä. Mikäli metsämaata on raivattu viljelyksille alle 10 vuotta sitten, se voidaan hyväksyä sertifioinnin piiriin vain jos tuottaja on pyrkinyt korjaamaan tai vähentämään aiheuttamaansa vahinkoa tai jos se varmistaa että vahinkoa ei enää satu. |
| Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille? | Kyllä, FFL-sertifioidut erät voidaan jäljittää takaisin tuottajatasolle. |
| Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeus- vaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)? | Korjaavista toimenpiteistä on kriteerit seuraavien loukkausten osalta: Lapsityö: Jos lapsityötä havaitaan, lapsi tulee poistaa työpaikalta ja hänen turvallisuutensa on varmistettava; sertifioidun yksilön tulee laatia suunnitelma tukitoimenpiteistä, joilla varmistetaan, että lapsi pääsee koulutuksen piiriin siihen asti, että hän tulee täysi-ikäiseksi. Maa-oikeudet: Mikäli alueella on minkäänlaisia kiistoja maaoikeuksiin liittyen, ne tulee dokumentoida ja käsitellä vastuullisesti. Mikäli maaoikeuksiin liittyen tulee tarvetta kompensaatioihin, niistä tulee sopia yhdessä vaikutusten kohteena olevien kanssa ja ne tulee toimeenpanna viivyttelemättä. |
| Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa? | Ideaalitilanteessa sertifioiduilla yksiköillä tulisi olla työntekijöiden valitsema työntekijäedustaja, joka vastaa osaltaan sertifioinnista ja sertifiointikriteerien täyttämisestä, ja joka on mukana korjaavien toimenpiteiden toteuttamisessa. Jos tällaista edustajaa ei ole, yksikön johdon tulee ottaa käyttöön prosesseja, joilla varmistetaan työntekijöiden näkemysten kuuleminen korjaavien toimenpiteiden implementoinnissa. |
| Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Ei |
| Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan? | N/A |
| Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)? | Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä. |
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
