Kestävän talouden tutkimusohjelmassa paneudutaan yritysten taloudellisen vastuullisuuden kysymyksiin keskittyen vastuulliseen veronmaksuun.
Ohjelmassa julkaistut raportit
Joukkorahoituksella tuotettu selvitys laittaa suurimmat sote-yritykset verovastuun osalta järjestykseen. Parhaat pisteet saivat Coronaria ja Pihlajalinna, heikoimmin vertailussa pärjäsivät Mehiläinen ja Attendo.
Selvityksen mukaan Nordea, Danske Bank ja OP Ryhmä näyttävät maksavan toimintamaissaan veroja paikallisten yleisten verokantojen mukaan. Finnwatch moittii kuitenkin pankkien verovastuullisuuteen liittyvää raportointia puutteelliseksi.
Raportti kertoo Suomessa toimivan kymmeniä verosuunnittelupalveluita tarjoavia yrityksiä. Osa yrityksistä on suunnitellut tai avustanut verojärjestelyjä, joita on tuomioistuimissa todettu veronkierroksi. Alan toiminta on kirjavaa ja sääntely puutteellista.
Raportissa tarkastellaan Suomen valtion kehitysyhteistyövaroja sijoittavan Finnfundin sijoitustoiminnan verovastuullisuutta konkreettisen tapausesimerkin kautta. Tarkastelun kohteena on Dasos Capital Oy:n hallinnoima metsärahasto Dasos Timberland Fund I.
Raportissa esitetään kattavat lainsäädäntösuositukset yritysten aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi.
Finnwatchin uudessa selvityksessä arvioidaan yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vaikutuksia Suomessa.
Finnwatch kävi läpi hankintalain ja uusien hankintadirektiivien mahdollisuudet verovastuullisuuden huomiomiseen. Raportissa annetaan myös suosituksia hankkijoille ja poliittisille päättäjille.
Valtio velvoitti enemmistöomisteiset yhtiönsä raportoimaan veronmaksustaan maakohtaisesti ensimmäistä kertaa vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteydessä. Finnwatchin raportin mukaan yritykset panttaavat edelleen veroparatiisitietojaan.
Suomi on tukenut haitallista verokilpailua solmimalla verosopimuksia veroparatiisien kanssa. Osassa verosopimuksia rajoitetaan myös kehittyvien maiden verotusoikeutta ilman perusteluita.
Työeläkevaroja sijoitetaan vähintään 37 miljardia euroa veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta. Veroparatiisirahastot muodostavat 60–70 prosenttia työeläkelaitosten koko rahastosijoitussalkusta.
Liikevaihdoltaan 20 suurimmalla suomalaisyrityksellä on 225 tytäryhtiötä pöytälaatikkoyhtiöitä yrityksille tarjoavissa veroparatiiseissa. Kaikilla suomalaisyrityksillä on yhteensä yli 400 tytäryhtiötä veroparatiiseissa.
Terveysyhtiö Attendon konsernilainat ja veroparatiisiyhtiöt ovat auttaneet yritystä välttymään veroilta. Yhtiöiden veronmaksun avoimuutta täytyy lisätä lainsäädännöllä.
