Sertifikaatti Opas

Fair Labor Association (FLA) valvoo sen jäsenyritysten sitoutumista FLA Workplace Code of Conduct -periaatteiden täytäntöönpanoon. FLA:n Workplace Code of Conduct -periaatteita voidaan soveltaa joko valmistavaan teollisuuteen tai maataloustuotantoon jäsenyrityksen toimialasta riippuen. Jäsenyritysten toimintaa arvioidaan FLA:n laatimia valvontaperiaatteita vasten. Ostajayrityksille ja tuottajille on olemassa omat valvontaperiaatteensa. FLA ei sertifioi tuotteita, brändejä, tehtaita tai maatiloja. FLA syntyi vuonna 1996 Yhdysvaltojen silloisen presidentin Bill Clintonin monisidosryhmäaloitteesta. Aluksi FLA keskittyi parantamaan työoloja vaate- ja jalkineteollisuudessa. Sittemmin sen toiminta on laajentunut myös maataloustuotantoon. FLA:n valmistavan teollisuuden ohjelmassa on mukana noin 50 yritystä ja sen maatalousohjelmassa 8 yritystä. Niistä 32 täyttää FLA:n vaatimukset.

Parhaat käytännöt

Toiminnassa kehitettävää

Selkeitä puutteita

Ei arviota

Järjestelmän riippumattomuus


Kuka omistaa auditointijärjestelmän/ sertifioinnin?	Voittoa tavoittelematon organisaatio Fair Labor Association FLA. FLA:n jäseniä ovat yritykset (60 kpl), toisen asteen oppilaitokset ja yliopistot (yli 150 kpl) ja kansalaisjärjestöt (10 kpl). Em. jäsenyyskategoriat ovat tasapuolisesti edustettuina FLA:n hallituksessa, jota johtaa riippumaton puheenjohtaja.
Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä?	Kansalaisjärjestöillä on 6 paikkaa FLA:n hallituksessa. Alkuvuodesta 2022 FLA:n kansalaisjärjestöjäsenistä 2 oli ammattiliittoja ja hallituksen jäsenistä 1.
Miten järjestelmä rahoitetaan?	Jäsenmaksut, auditointimaksut (silloin kun auditointeja tekevät FLA:n auditoijat), valtioilta ja hallitustenvälisiltä järjestöiltä saadut avustukset
Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa?	FLA:n jäsenyritykset valvovat omia alihankkijoitaan; FLA valvoo jäsenyrityksiään.
Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta?	Ei. Päätökset jäsenyritysten vaatimustenmukaisuudesta tekee FLA:n hallitus.

Valvonnan laatu


Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten akkreditointia?	Ei
Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi?	N/A
Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi?	Pätevyysvaatimukset ja hyväksymisprosessi FLA:n omille auditoijille sekä FLA:n auditoijien tekemät rinnakkaisauditoinnit jäsenyritysten alihankintaketjuissa. FLA:n auditoijat tekevät sekä virtuaalisia että paikan päällä tehtäviä rinnakkaisauditointeja vähintään 1–5 prosenttiin kunkin FLA:n jäsenyrityksen soveltuvista alihankkijoista vuosittain. Valmistavan teollisuuden ohjelmassa mukana olevien jäsenyritysten soveltuvia alihankkijoita ovat esimerkiksi tuotantolaitokset, joissa valmistetaan vaatteita (ml. leikkaus ja ompelu), kokoonpanotehtaat sekä tuotteiden pakkaamot. Maatalousohjelmassa mukana olevien jäsenten soveltuvia alihankkijoita ovat viljelytilat ja osuuskunnat. Ohjelman piiriin kuuluu myös maatalousraaka-aineen tiloilla tai osuuskunnissa tapahtuva prosessointi.
Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää?	Ei
Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa?	FLA:n auditoijien tekemät rinnakkaisauditoinnit uusitaan 5 vuoden kuluttua, jos mahdollisia poikkeamia ei siihen mennessä ole saatu korjattua. Sen jälkeen, kun jäsenyritys on todettu FLA:n vaatimusten mukaiseksi, jäsenyrityksen vaatimustenmukaisuutta arvioidaan 3 vuoden välein.
Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja?	FLA:n auditoijat tekevät virtuaalisia tai paikan päällä tehtäviä rinnakkaisauditointeja vähintään 1–5 prosenttiin kunkin sen jäsenyrityksen soveltuvista alihankkijoista vuosittain. Virtuaaliarviointeja tehdään vain silloin, kun se on välttämätöntä terveys- ja turvallisuussyistä (esim. koronaviruspandemia). Osa auditoinneista on seuranta-auditointeja FLA:n auditoijien tekemiin aiempiin auditointeihin, joiden tarkoituksena on todentaa, että mahdollisesti aiemmin havaitut poikkeamat on korjattu. Osa auditoinneista keskittyy arvioimaan FLA:n jäsenyritysten oman vastuullisuusvalvonnan ja auditointien laatua.
Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja?	Osa maatalousohjelman puitteissa tehdyistä auditoinneista on yllätysauditointeja.
Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijähaastatteluja on-site vai off-site?	Kyllä, työntekijöitä on haastateltava osana sekä FLA:n auditoijien tekemiä auditointeja että osana sen jäsenyritysten omaa vastuullisuusvalvontaa. FLA:n auditoijien on haastateltava työntekijöitä olosuhteissa, jotka mahdollistavat luottamuksellisuuden. Työntekijöitä ei tule rangaista millään tavalla osallistumisesta haastatteluun.

Järjestelmän läpinäkyvyys


Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia?	Kyllä
Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen?	FLA:n auditointimetodologian tiivistelmä on julkinen. FLA:n auditoijat käyttävät FLA:n auditointimetodologiaa. Sen käyttäminen on suositeltavaa (mutta ei pakollista) FLA:n jäsenyrityksille. Myös jäsenyritysten vaatimustenmukaisuuden arviointiprossessin kuvaus on julkinen.
Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen?	Kyllä, sekä alihankkijoita koskevien kriteerien (Workplace Code of Conduct) että jäsenyrityksiä koskevien valvontaperiaatteiden (Principles of Fair Labor and Responsible Sourcing / Production) tulkinnan sisältävä implementointimanuaali on julkinen.
Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa?	Sidosryhmien osallistamista ei edellytetä. FLA:n auditoijien tekemien auditointien tulokset ovat julkisia.
Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia?	FLA:n auditoijien tekemien auditointien tulokset ovat julkisia. Myös FLA:n jäsenyrityksiä koskevien vaatimustenmukaisuusarviointien tulokset ovat julkisia.
Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia?	FLA:n jäsenyrityksiä koskevien vaatimustenmukaisuusarviointien tulokset ovat julkisia.
Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit?	FLA:n jäsenyrityksiä koskevien vaatimustenmukaisuusarviointien tulokset ovat julkisia.
Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille?	Kyllä. Kun törkeitä poikkeamia havaitaan, FLA:n auditoijien tulee toimia tietyn protokollan mukaan (Immediate Action Procedure) ja informoida FLA:ta niistä, ml. mahdollisista rikoksista, 24 tunnin kuluessa auditoinnista. Ilmoitus viranomaisille tehdään, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

Kriteerien kattavuus ja laatu


Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa.	FLA edellyttää, että sen jäsenyritykset noudattavat asianmukaista huolellisuutta soveltuvien alihankkijoidensa kohdalla, mutta jäsenyritysten koko arvoketju ei kuulu vaatimuksen piiriin. Valmistavan teollisuuden ohjelmassa mukana olevien jäsenyritysten soveltuvia alihankkijoita ovat esimerkiksi tuotantolaitokset, joissa valmistetaan vaatteita (ml. leikkaus ja ompelu), kokoonpanotehtaat sekä tuotteiden pakkaamot. Maatalousohjelmassa mukana olevien jäsenten soveltuvia alihankkijoita ovat viljelytilat ja osuuskunnat. Ohjelman piiriin kuuluu myös maatalousraaka-aineen tiloilla tai osuuskunnissa tapahtuva prosessointi.
Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)?	Kyllä, FLA:n jäsenyritysten tulee esim. tehdä yhteistyötä alihankkijoidensa kanssa alihankkijoiden työntekijöihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi, vastuuttaa niiden oma henkilökunta tuotesuunnittelun ja hankinnan toteuttamisesta siten, että kielteiset vaikutukset alihankkijoiden työntekijöille voidaan välttää sekä tarjota kannustimia vastuullisille alihankkijoille.
Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti?	Kyllä, työntekijöille tulee kertoa FLA:n Workplace Code of Conduct -toimintaperiaatteiden vaatimuksista, jotka sisältävät työntekijöiden ammatillista järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevia kriteereitä. Vaatimusten tulee myös olla saatavilla paikallisille kielille käännettynä tuotantolaitosten yleisissä tiloissa. Maissa, joiden lainsäädäntö rajoittaa ay-oikeuksia, työnantaja ei saa estää työntekijöiden vaihtoehtoisia tapoja järjestäytyä. Myös sellaisten liittojen, jotka edustavat vain työntekijöiden vähemmistöä, kanssa tulee neuvotella ja niiden tulee voida olla jäsentensä mukana esimiesten kanssa käytävissä keskusteluissa. FLA:n jäsenyrityksiä, jotka ovat ostajia, koskevat valvontaperiaatteet edellyttävät, että ne konsultoivat ammattiliittoja. FLA:n jäsenyrityksiä, jotka ovat tuottajia, koskevat valvontaperiaatteet edellyttävät, että ne kouluttavat omaa henkilökuntaansa ay-oikeuksista ja toimimisesta ammattiliittojen kanssa.
Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan?	FLA:n mukaan työntekijöille tulee maksaa palkkaa, joka riittää turvaamaan työntekijöiden perustarpeet ja pienimuotoisen säästämisen. Vähimmäisvaatimus kuitenkin on, että työntekijöille maksetaan lakisääteistä minimipalkkaa. Jos minimipalkka ei täytä työntekijöiden perustarpeita, palkkoja tulee asteittain korottaa perustarpeiden kattamiseen riittävälle tasolle. FLA lanseerasi vuonna 2015 sen jäsenyrityksille ohjeistuksen, jonka tavoitteena oli varmistaa elämiseen riittävän palkan toteutuminen sen jäsenyritysten alihankintaketjuissa vuoteen 2018 mennessä. Vuonna 2020 lähestymistapaa päivitettiin. FLA:n vuonna 2020 julkaistu Fair Compensation Strategy velvoittaa sen jäsenyritykset arvioimaan niiden alihankkijoiden maksamien palkkojen ja elämiseen riittävän palkan välisen erotuksen ja laatimaan suunnitelman erotuksen umpeenkuromiseksi. Tukeakseen tätä työtä FLA on kehittänyt erilaisia työkaluja, kuten Fair Compensation Dashboardin, jossa hyödynnetään Global Living Wage -koalition laskemia arvioita elämiseen riittävästä palkasta ja peilataan niitä FLA:n jäsenyritysten alihankkijoilta kerättyyn palkkadataan.
Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella?	Maat riskipainotetaan sen perusteella, miten työelämän oikeudet niissä yleisellä tasolla toteutuvat. Korkean riskin maissa (esim. Bangladesh, Kiina) olevat alihankkijat ovat yliedustettuina otannassa, kun tehtaita FLA:n auditoijien tekemiin rinnakkaisauditointeihin valitaan. Maatalousohjelmassa FLA:n auditoinnit keskittyvät korkean riskin maihin. Tarvittaessa FLA voi myös julkaista maa- tai aihekohtaista ohjeistusta sen jäsenyrityksille.

Raaka-aineiden jäljitettävyys ja kuluttajaviestintä


Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi?	FLA edellyttää maatalousohjelmassa mukana olevilta yrityksiltä ohjelman piirissä olevien raaka-aineiden 100 prosenttista jäljitettävyyttä. Ohjelman piirissä olevat raaka-aineet vaihtelevat yrityskohtaisesti (esim. kaakao, palmuöljy, hasselpähkinä).
Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä?	N/A

Järjestelmän vaikuttavuus


Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä?	FLA:n henkilökunta voi tukea jäsenyrityksiä korjaavien toimenpidesuunnitelmien laatimisessa. FLA:n alueellinen henkilökunta voi tukea yrityksiä työoloihin ja alihankintaketjun valvontaan liittyvissä kysymyksissä maissa, joihin niiden alihankintaketjut ulottuvat. Yrityksiä tuetaan myös mm. räätälöityjen suositusten, koulutusten, oppimateriaalien ja vertaistuen kautta.
Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita?	FLA on julkaissut tapaustutkimuksia järjestelmän vaikutuksista tietyssä aihepiirissä tai maassa, kuten esimerkiksi elämiseen riittävät palkat ja työaika Kiinassa ja Turkissa tai lapsityö maataloustuotannossa Norsunluurannikolla ja Turkissa. FLA ei kuitenkaan seuraa järjestelmän vaikutuksia kokonaisvaltaisesti.

Ilmastotavoitteet ja -kriteerit


Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia?	Ei
Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia?	Ei

Yhteensopivuus YK-periaatteiden kanssa


Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille?	Kyllä. Esimerkiki auditointien aikana havaittu lapsityö, pakkotyö ja häirintä tuodaan ostajayritysten tietoon.
*Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)?*	Kyllä. Jäsenyritysten tulee tukea uhrien pääsyä oikeudellisten tai ei-oikeudellisten korjaavien toimenpiteiden piiriin. Sekä FLA:n ostaja- että tuottajajäseniä koskevissa valvontaperiaatteissa jäsenyrityksiltä edellytetään prosesseja valitusten ja auditointilöydösten käsittelemiseksi ja korjaamiseksi. Auditointien aikana havaittu lapsityö, pakkotyö ja häirintä tuodaan ostajayritysten tietoon, ja niiden edellytetään puuttuvan löydöksiin tapauskohtaisesti.
Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa?	Valmistavan teollisuuden ohjelmassa sidosryhmien, ml. ammattiliitot ja työntekijät, osallistaminen korjaavien toimenpidesuunnitelmien laatimiseen on esimerkki parhaista käytännöistä. Sidosryhmien osallistamista ei kuitenkaan edellytetä. Työntekijöillä ei ole roolia suunnitelmien toimeenpanon varmentamisessa.
Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi?	FLA pyrkii jatkuvasti parantamaan omaa toimintaansa. FLA:n hallitus on perustanut komiteoita, joiden kautta se pyrkii varmistamaan, että FLA:n standardit, metodologia ja käytännöt vastaavat kansainvälisessä vertailussa parhaita ihmisoikeuksia koskevia käytäntöjä. Näiden prosessien kautta FLA on tunnistanut omaan toimintaansa liittyviä ihmisoikeusriskejä kuten esimerkiksi FLA:n Workplace Code of Labor Practicen soveltuvuus tietyissä tilanteissa tai kysymyksissä. Näitä ovat mm. siirtotyöntekijöitä koskeva pakkotyön riski, sukupuolittunut väkivalta, työelämän oikeuksien toteutuminen arvoketjujen ensimmäisen portaan ja alkutuotannon väliin jäävissä portaissa sekä auditointien tehokkuus korkean riskin maissa.
Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan?	N/A
Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)?	Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.