| Kuka omistaa auditointijärjestelmän/sertifioinnin? | ProTerra-säätiö. Säätiön hallinnosta vastaava hallitus koostuu sidosryhmien edustajista. ProTerralla on 75 täysjäsentä, jotka ovat yrityksiä sekä 5 kannatusjäsentä, jotka edustavat erilaisia intressiryhmiä. |
| Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä? | Ei |
| Miten järjestelmä rahoitetaan? | Volyymiin perustuvat maksut, jäsenmaksut, tapahtumat sekä koulutusmaksut. ProTerra ottaa vastaan myös lahjoituksia valtioilta, yrityksiltä ja säätiöiltä. |
| Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa? | Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Tällä hetkellä ainoa hyväksytty palveluntarjoaja on FoodChain ID (FCID) ja sen alihankkijat. FCID on edustettuna järjestelmän johtoryhmässä, mutta sen toiminta on ISO/EC 17065 -akkreditoitua. |
| Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta? | Kyllä. |
| Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten akkreditointia? | Ei |
| Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | N/A |
| Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi? | Koulutusta, aikaisemman auditointikokemuksen verifiointi, opetusauditoinnit yhdessä kokeneiden auditoijien kanssa, sertifiointiprotokolla |
| Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää? | Ei |
| Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa? | 1 vuosi |
| Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja? | Kyllä |
| Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja? | Ei |
| Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijähaastatteluja on-site vai off-site? | Kyllä, sekä paikan päällä että etäyhteyksillä |
| Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia? | Kyllä |
| Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
| Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
| Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa? | Ei, julkisesti jaetaan vain konsolidoitua tietoa kaikista auditoinneista |
| Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia? | Ei, julkisesti jaetaan vain konsolidoitua tietoa kaikista auditoinneista |
| Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia? | Kyllä |
| Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit? | Kyllä, auditoinneista julkaistaan konsolidoitua tietoa. |
| Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille? | Auditoijien tulee raportoida mahdolliset rikokset sertifiointiyritykselle sekä ProTerra-säätiölle, joka tekee päätöksen siitä mihin toimenpiteisiin asiassa ryhdytään. |
| Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa. | N/A |
| Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)? | Järjestelmä suosittelee paikallisia ja pitkäaikaisia ostosuhteita. |
| Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti? | Sertifioitujen yritysten tulee esittää todisteet siitä, että tuottajat kunnioittavat työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja perustaa ammattiliittoja, ja että työntekijöille on tarjottu koulutusta työelämänoikeuksista ml. järjestäytymisen vapaus. |
| Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan? | Ei |
| Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella? | Kyllä, järjestelmässä on käytössä erilaiset tulkintakriteerit euroopalaisille tuottajille ja pientuottajille. |
| Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi? | Kyllä. Mahdollisia seurantajärjestelmiä ovat massabalanssi, sertifioidun raaka-aineen erilliskäsittely (segregation) ja fyysinen jäljitettävyys (identity preserved). |
| Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä? | Järjestelmä tarjoaa kaksi erilaista merkkiä ei-tuotteessa esitettäville väittämille sekä tuotteissa esitettäville väittämille. Lisäksi väittämien käytölle on erilaiset kriteerit yhdestä raaka-aineesta ja monesta raaka-aineesta koostuville tuotteille. Esimerkiksi yhdestä raaka-aineesta koostuvassa sertifioidussa tuotteessa tulee 100 prosenttia sisällöstä olla ProTerra-sertifioitua. |
| Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä? | Epämuodollisia tuottajia tukevia tapauskohtaisia yhteistyöprojekteja paikallisten kumppaneiden (esim. agronomien ja kansalaisjärjestöjen) kanssa. |
| Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita? | Kyllä |
| Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia? | Kyllä. Sertifioitujen tahojen tulee inventoida kasvihuonekaasupäästönsä sekä luoda ohjelma päästöjen vähentämiseksi ja kompensoimiseksi. Ajan kuluessa sertifioitujen tahojen tulee ottaa käyttöön toimia, joilla ne minimoivat energiakulutuksen uusiutumattomista lähteistä ja siirtyvät käyttämään enenevässä määrin uusiutuvaa energiaa kuten aurinko- ja tuulivoimaa tai paikallisia kierrätettyjä energialähteitä. |
| Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia? | Kyllä. Sertifioiduilta alueilta ei ole voinut raivata luonnontilaista kasvillisuutta maanviljelyyn tai muuhun taloudelliseen käyttöön vuoden 2008 jälkeen. Sertifioitujen tahojen tulee identifioida ja ylläpitää alueella olevia biodiversiteetiltaan rikkaita ympäristöjä sekä ennallistaa kasvillisuutta vesistöjen ympärillä sekä rinteillä ja kukkuloilla sekä muilla vastaavilla ekosysteemin herkillä alueilla. Haitallisten vieraslajien leviämistä tulee kontrolloida. |
| Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille? | Kyllä |
| Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)? | Tuottajat, joiden toiminnassa havaitaan tiettyjä ihmisoikeusloukkauksia suljetaan sertifioinnin ulkopuolelle. Tuottajat voivat päästä takaisin mikäli ne osoittavat, että ihmisoikeusloukkauksia ei enää tapahdu ja että uhreille on tarjottu riittävä kompensaatio. |
| Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa? | Ei roolia |
| Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Ei |
| Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan? | N/A |
| Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)? | Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se ei kata YK-periaatteissa asetettuja kriteereitä. |
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
