| Kuka omistaa auditointijärjestelmän/sertifioinnin? | Fairtrade International. Reilun kaupan järjestelmän jäseniä ovat kansainväliset merkkijärjestöt (25 kpl) sekä tuottajaverkostot (3 kpl). Päätösvalta järjestössä on jaettu näiden kahden eri toimijaryhmän välillä siten, että niillä molemmilla on 50 prosenttia äänistä. |
| Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä? | Kyllä, ammattiliittoja on jäseninä kansallisissa merkkijärjestöissä. Reilun kaupan järjestelmän pysyvässä Workers Rights Advisory -komiteassa on myös edustajia kansainvälisestä ay-liikkeestä. Komitea valvoo Reilun kaupan työntekijästrategian (Hired Labour Strategy) kehittämistä ja toimeenpanoa. Lisäksi vuodesta 2021 lähtien Reilun kaupan standardikomiteassa, joka tekee päätökset Reilun kaupan standardeista, on ollut mukana ammattiliittojen edustaja. |
| Miten järjestelmä rahoitetaan? | Jäsenmaksut, lisenssimaksut, sertifiointimaksut, valtioilta ja yrityksiltä saatavat avustukset, säätiörahoitus sekä Euroopan komission tarjoama rahoitus |
| Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa? | Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Reilun kaupan järjestelmän valvontaa suorittaa vain yksi auditointiyritys, FLOCERT, jonka omistaja on Fairtrade International. FLOCERT on ISO 17065 akkreditoitu. |
| Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta? | Kyllä |
| Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten akkreditointia? | Kyllä. Saksalainen akkreditointielin DAkkS akkreditoi FLOCERTin. |
| Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Ei |
| Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi? | N/A |
| Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää? | Reilun kaupan järjestelmän valvontaa suorittaa vain yksi sertifiointiyritys, FLOCERT. FLOCERTin auditoijien ei tule auditoida samaa tuottajaa yli kolmea kertaa peräkkäin. |
| Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa? | 3 vuotta |
| Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja? | Kyllä |
| Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja? | FLOCERT sisällyttää tiettyihin erityiskysymyksiin keskittyviä auditointeja sekä riskiperusteisia auditointeja normaaliin auditointisykliinsä. Neljä prosenttia auditoinneista on yllätysauditointeja. |
| Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijähaastatteluja on-site vai off-site? | Kyllä. Haastattelujen paikkaa ei ole määritetty, mutta paikan tulee varmistaa haastattelujen luottamuksellisuus sekä luoda haastateltaville mukava ja luottamusta herättävä ympäristö. |
| Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia? | Kyllä |
| Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
| Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
| Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa? | Kyllä. Reilu kauppa edellyttää tuottajaorganisaatioita jakamaan auditointien tulokset työntekijöille/organisaation jäsenille sellaisessa muodossa ja sellaisella kielellä, jolla he voivat helposti tutustua niihin. |
| Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia? | Ei |
| Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia? | Kyllä |
| Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit? | Reilun kaupan käyttämä sertifiointiyritys FLOCERT julkaisee tiedot sertifikaatin/lisenssinhaltijoista ja niistä, joiden sertifikaatti/lisenssi on hyllytetty. |
| Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille? | Auditoinneissa tehdyt havainnot toimitetaan sertifiointia tekevälle yritykselle, joka ryhtyy niiden pohjalta toimenpiteisiin. Löydösten luonteesta riippuen toimenpiteitä tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai ne raportoidaan viranomaisille. Viranomaisille ei ilmoiteta automaattisesti. |
| Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa. | N/A |
| Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)? | Kyllä, suurimmassa osassa sertifioituja tuotteita ostajien edellytetään maksavan vähintään Reilun kaupan minimihintaa sekä kiinteää Reilun kaupan lisää tuottajille. Ostajien tulee myös kommunikoida ostosuunnitelmistaan tuottajille sekä sitoutua reiluihin kaupankäyntitapoihin. Lisäksi ketjun ensimmäisen ostajan tulee tarjota tuottajille ennakkorahoitusta. |
| Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti? | Reilun kaupan työntekijästandardin mukaan oikeudesta järjestäytyä tulee tiedottaa työntekijöille työpaikalla heidän ymmärtämällään kielellä. Työpaikoilla tulee olla jonkinlainen demokraattisesti valittu ja itsenäinen työntekijäkomitea, joka edustaa työntekijöitä ja voi neuvotella työnantajan kanssa. Aloilla, joilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta yritysten tulee proaktiivisesti pyrkiä työehtosopimuksen neuvottelemiseen työntekijöiden edustajan kanssa. |
| Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan? | Jos työntekijöille maksettava korvaus on alle elämiseen riittävän palkan, työnantajan tulee varmistaa, että palkat nousevat vuosittain kohti elämiseen riittävää palkkaa. Nousutahti neuvotellaan ammattiliiton/muun työntekijöitä edustavan tahon kanssa. Elämiseen riittävän palkan laskelmat laaditaan osana Global Living Wage -koalitiota (GLWC), jonka jäsen Reilu kauppa on. Vuonna 2021 Reilun kaupan määrittelemä pohjapalkka banaanityöntekijöille oli 70 prosenttia GLWC:n määrittelemästä elämiseen riittävästä palkasta. Reilun kaupan lisää käytetään pohjapalkan ja elämiseen riittävän palkan välisen eron kuromiseen. |
| Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella? | Kyllä |
| Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi? | Kyllä. Mahdollisia seurantajärjestelmiä ovat massabalanssi (kaakaolle, sokerille, teelle, mehulle, kullalle sekä Fairtrade Sourcing -ohjelman kautta hankitulle puuvillalle), erilliskäsittely (segregation) ja fyysinen jäljitettävyys (identity preserved). |
| Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä? | Kun tuotteessa on vain yhtä raaka-ainetta: 100 prosenttia. Kun Reilun kaupan tuotteessa on monta raaka-ainetta: kaikkien raaka-aineiden, joita on olemassa Reilu kauppa -sertifioituna tulee olla Reilu kauppa -sertifioituja. Lisäksi Reilun kaupan raaka-aineiden yhteenlaskettu osuus tuotteesta tulee olla vähintään 20 prosenttia. Reilun kaupan raaka-ainemerkin sisältävä tuote: Kaikki ko. raaka-aine tulee olla Reilu kauppa -sertifioitua (muiden raaka-aineiden ei tarvitse olla). |
| Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä? | Paikalliset tukityöntekijät keskustelevat proaktiivisesti tuottajien kanssa auditointien tuloksista ja kriteerien vastaisuuksista tavoitteenaan löytää kohtia, joissa tuottajat tarvitsevat tukea varmistaakseen tuotannon kriteerienmukaisuuden. Mikäli mahdollista ja hyödyllistä, yleisempiä ongelmia voidaan pyrkiä korjaamaan myös tarjoamalla kohdennettuja työpajoja esimerkiksi pyrittäessä parantamaan pientuottajaorganisaatioiden hallintoa. Tukitoiminnoilla pyritään myös parantamaan tuottajien omia valvontajärjestelmiä, jotta he voivat itse havaita esimerkiksi lapsityövoimaa tai seksuaalista väkivaltaa tai kehittää omaa henkilöstöhallintoaan (esimerkiksi parantamalla työntekijöille ja kausityöntekijöille tarjottavia palveluita). |
| Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita? | Kyllä. Indikaattoreita ovat muun muassa pääsy reilumman kaupankäynnin ehtojen piiriin ja reilummat tuottajahinnat pientuottajille, investoinnit pientuottajiin, heidän järjestöihinsä sekä yhteisöihinsä; vahvemmat, hyvin johdetut ja demokraattiset pientuottajajärjestöt; pientuottajien ja heidän järjestöjensä tietotaidon ja kapasiteetin kasvaminen; ympäristön suojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Reilu kauppa on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössä prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen. |
| Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia? | Kyllä. Tilojen edellytetään selvittävän kasvihuonekaasupäästöjään sekä ottamaan käyttöön toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi sekä hiilensidonnan lisäämiseksi. Prosessointia tekevissä tuotantolaitoksissa ei-uusiutuvia polttoaineita käyttävien laitosten tulee pitää kirjaa energiankäytöstä, tehdä energiansäästötoimenpiteitä sekä vaihtaa uusiutuviin energiamuotoihin niin pitkälle kuin mahdollista. Yrityksillä, jotka ostavat Reilun kaupan hiilikrediittejä tulee olla päästövähennyssuunnitelma (jossa on sitouduttu päästöjen vähentämiseen) sekä päästölaskelma, joka on kolmannen osapuolen verifioima. |
| Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia? | Kyllä. Kriteereihin kuuluu biodiversiteettia koskeva osuus, joka sisältää vaatimuksia uhanalaisten lajien suojelusta, suojavyöhykkeiden perustamisesta sekä suojelualueiden suojelusta. Sertifioitujen tilojen tulee osallistua aktiivisesti paikallisiin tai alueellisiin ympäristöhankkeisiin tai niillä tulee olla oma biodiversiteettisuunnitelma. Niiden tulee myös tarvittaessa evaluoida mahdollisuuksiaan tuotannon monipuolistamiseen ja peltometsäviljelyyn. |
| Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille? | Erilliskäsitelty sertifioitu raaka-aine voidaan jäljittää takaisin sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille. Mutta silloinkaan kun jäljitettävyys on mahdollista, järjestelmä ei jaa tietoa poikkeamista ostajayritysten kanssa. |
| Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)? | Kyllä. Sertifioiduilla toimijoilla tulee olla käytössä valitusmekanismi, joka mahdollistaa korjaavat toimenpiteet ilman viivytyksiä. Korjaavia toimenpiteitä edellytetään myös mikäli havaitaan lapsityövoiman hyväksikäyttöä (tätä varten on luotu erillinen Child Labour remediation policy). |
| Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa? | Työntekijöillä ja viljelijöillä on pääsy oman työnantajansa/tuottajaorganisaationsa auditointiraportteihin, ts. heillä on pääsy löydettyjä ongelmia koskeviin tietoihin sekä seuranta-auditoinnin jälkeen tieto tehdyistä korjaavista toimenpiteistä. |
| Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Kyllä. Reilu kauppa laatii parhaillaan myös Reilun kaupan riskikarttaa (julkaistaan kesällä 2022), joka tuo näkyväksi sen YK-periaatteisiin pohjautuvat systeemiset riskit sekä vaikutusten arvioinnin. Reilu kauppa on myös ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista. |
| Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan? | Elämiseen riittävä palkka ja elämiseen riittävä toimeentulo; lapsityövoiman hyväksikäyttö; pakkotyö ja sukupuoleen liittyvä väkivalta; sukupuoleen, etnisyyteen tai muuhun taustaan liittyvä syrjintä; järjestäytymisen vapaus ja ammattiyhdistystoiminta; työolot; ympäristöön liittyvät oikeudet |
| Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)? | Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä. |
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
