Kuka omistaa auditointijärjestelmän/sertifioinnin? | Voittoa tavoittelematon organisaatio Social Accountability International SAI. SAI ei ole jäsenpohjainen järjestö. Korkein päätäntävalta on SAI:n hallituksella (8 henkilöä). Erillinen neuvoa-antava elin vastaa SA8000-standardien kehittämisestä ja tulkinnasta (Advisory Board, jossa on 12 henkilöä. Heistä 6 edustaa yrityksiä, 3 kansalaisjärjestöjä ja 1 kansainvälisiä järjestöjä. Lisäksi Advisory Boardiin kuuluu 2 akateemikkoa.) |
Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä? | Ei, mutta ammattiliittoja konsultoidaan. Lisäksi alkuvuodesta 2022 SAI:n neuvoa-antavassa elimessä oli yksi ammattiyhdistystaustainen henkilö. |
Miten järjestelmä rahoitetaan? | Rojaltit, itsearviontimaksut |
Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa? | Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat |
Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta? | Kyllä |
Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten akkreditointia? | Kyllä. Akkreditoinnin suorittaa Social Accountability Accreditation Services (SAAS). SAAS on SAI:n itsenäisesti johdettu osasto, ja se noudattaa ISO 17011 -standardia. |
Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Ei |
Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi? | N/A |
Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää? | Yksittäisen auditointiyrityksen suorittamien peräkkäisten auditointien määrää per asiakas ei ole rajattu. Auditointiyritysten tulee kuitenkin kierrättää auditoijia niin, että yksikään auditoija ei suorita auditointisyklin aikana enempää kuin viisi perättäistä auditointia per asiakas. |
Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa? | 3 vuotta |
Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja? | Kyllä. Sertifiointisyklin aikana sertifioituihin yrityksiin tehdään kaksi on-site seuranta-auditointia. Lisäksi sertifioitujen yritysten tulee tehdä itsearviointi kerran syklin aikana. |
Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja? | Seuranta-auditoinnit tehdään tietyn ennaltailmoitetun aikaikkunan sisällä, mutta auditoinnin kohteena olevalle yritykselle ei ilmoiteta tarkkaa auditointipäivämäärää etukäteen. |
Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijähaastatteluja on-site vai off-site? | Kyllä. Yleisellä tasolla haastattelujen paikkaa ei ole määritelty, mutta paikan tulee mahdollistaa luottamuksellisuus eikä haastatteluissa saa olla työn- tai yrityksen johtoa paikalla. Kuitenkin jos muu todistusaineisto ei vahvista työntekijähaastattelujen kautta kerättyä tietoa, edellytetään off-site haastatteluja ja/tai erityisauditointia poikkeamien mahdollisuuden poissulkemiseksi. Lisäksi korkeimman riskin maissa työntekijähaastattelut tulee aina tehdä off-site. |
Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia? | Kyllä |
Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa? | Kyllä, löydökset jaetaan sertifioidun toimijan työntekijöiden kanssa. |
Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia? | Ei |
Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia? | Kyllä |
Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit? | Tilastotietoa myönnetyistä uusista sertifikaateista ja uudelleensertioinneista, sekä peruutetuista tai erääntyneistä sertifikaateista on saatavilla järjestelmän verkkosivuilla. |
Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille? | Vain tilanteissa, joissa rikoslakia epäillään rikotun törkeällä tavalla, tulee auditoijan ilmoittaa löydöksistä viranomaisille. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijät ovat välittömässä vaarassa, pakkotyö, tai pahoinpitely tai fyysinen hyväksikäyttö. |
Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa. | Kyllä, SA8000 edellyttää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta yrityksen tavarantoimittajien ja alihankkijoiden sekä yksityisten työnvälitystoimistojen suhteen. Huolellisuusvelvoiteprosessin tulokset tulee huomioida uusien liikekumppaneiden valinnassa ja hankintapäätöksiä tehtäessä. Sertifoinnin kohteena olevien yritysten suoriutuminen tässä suhteessa kuuluu auditointien piiriin. |
Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)? | SAI:lla ei ole virallista suhdetta SA8000-sertifioitujen yritysten asiakkaisiin. SAI kuitenkin edistää ostajien ja toimittajien keskinäistä Code of Conductia edistääkseen jaettua vastuuta toimitusketjuissa, ja sen Social Fingerprint -työkalu auttaa ostajia hallitsemaan sosiaalisesti vastuullisia toimitusketjuja. |
Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti? | Järjestäytymisvapaus on sisällytettävä työntekijöiden perehdyttämiseen tai muuhun koulutukseen, ja järjestäytymisvapautta ja kollektiivisia työehtosopimusneuvotteluja koskevat yrityksen politiikat on julkaistava näkyvästi työpaikalla kielillä, joita työntekijät ymmärtävät. Maissa, joissa riippumattomien ammattiliittojen perustamista rajoitetaan lailla, työnantajan on annettava työntekijöille mahdollisuus valita vapaasti edustajansa. SA8000:n ohjeistus ohjaa auditoijia varmentamaan ammatillista järjestäytymisvapautta koskevien kriteerien täyttymisen ensisijaisesti työntekijöiden off-site haastatteluilla. |
Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan? | Kyllä, auditoitujen yritysten on maksettava elämiseen riittävää palkkaa 18–24 kuukauden kuluessa sertifioinnista. Elämiseen riittävän palkan laskentamalli on esitelty kriteerien tulkinnan sisältävässä auditointien implementointimanuaalissa. Jokaisen auditoidun yrityksen on ylläpidettävä toimipaikkakohtaista elämiseen riittävän palkan laskelmaa. Arviot kuuluvat auditointien piiriin. SAI on Global Living Wage -koalition (GLWC) jäsen. |
Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella? | Kyllä, SAAS on kehittänyt erityisen prosessin, jonka perusteella valvontaprosessit voidaan kategorisoida maakohtaisen riskitason mukaan. Korkeimman riskin maissa auditointeihin kuuluu työntekijöiden off-site haastattelut. Korkean tai korkeimman riskin maissa toimiviin auditointiyrityksiin kohdistetaan enemmän valvontaa akkreditointiprosessin aikana. |
Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi? | N/A |
Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä? | N/A |
Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä? | SAI tarjoaa ilmaista koulutusta ja osaamisen kehittämistä brändeille ja auditoiduille yrityksille ihmisoikeuskysymyksissä, kuten elämiseen riittävä palkka. |
Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita? | SAI:n mukaan sillä on käytössään sisäinen prosessi järjestelmän kehittämiseen saadun palautteen perusteella. Tietoa järjestelmän suoriutumisesta ja vaikutuksista kerätään SAI:n kehittämään tietokantaan. SAI ei kuitenkaan raportoi kattavasti vaikutuksistaan; kattava raportointi on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. |
Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia? | Ei |
Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia? | Ei |
Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille? | SAI:lla ei ole virallista suhdetta SA8000-sertifioitujen yritysten asiakkaisiin. Ostajat voivat pyytää SA8000-sertifioituja tavarantoimittajiaan jakamaan tietoja auditointilöydöksistä, ml. poikkeamat, ja ryhtyä toimiin niiden mukaisesti. |
Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)? | Jos poikkeama liittyy työntekijälle aiheutuneeseen henkilövahinkoon, korjaavia toimenpiteitä edellytetään. |
Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa? | Jokaisen sertifioidun yrityksen on perustettava Social Performance Team SPT, joka koostuu sekä työntekijöiden edustajista että yrityksen johdosta. SPT:n tehtävänä on edistää ja toimeenpanna SA8000-johtamisjärjestelmä, ja sen kautta työntekijät voivat suoraan seurata yrityksen suoriutumista ja SA8000:n vaatimusten noudattamista. |
Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | SAI pyrkii jatkuvasti kehittämään järjestelmäänsä positiivisten vaikutusten varmistamiseksi työntekijöille ja yhteisöille sen käytössä olevien resurssien puitteissa. Kehitystyön pohjana on mm. SAAS:ilta, sidosryhmiltä ja valitusmekanismin tai koulutusten kautta saatu palaute. SA8000-standardi on viimeksi päivitetty vuonna 2014 ja sen tulkintaan liittyvä auditointiopas vuonna 2016. Standardia ollaan parhaillaan päivittämässä; päivitetty standardi on tarkoitus julkaista vuonna 2023. SAI:n mukaan sosiaalisen vastuun valvontajärjestelmien hallinnoimiseen liittyy monia ihmisoikeusriskejä. Näitä ovat mm. sertifioinnin kohteena olevat toimijat, jotka tarkoitukselliset pyrkivät johtamaan harhaan, auditointiyritysten ja yksittäisten auditoijien eturistiriidat, rajalliset aika- ja muut resurssit. Lisäksi rakenteelliset tekijät saattavat estää sertifioituja toimijoita saavuttamasta hyvää tasoa. Monet näistä johtuvat markkinatekijöistä. Ostajat haluavat paljon tietoa ja merkittäviä tuloksia, mutta ovat usein haluttomia maksamaan niihin liittyviä kustannuksia. |
Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan? | N/A |
Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)? | Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä. |