Illaksi kuolemaan?

Blogi
Sonja Vartiala |

Vastaava tapaus uutisoitiin viime viikolla Ruotsissa, jossa aktivisti Elin Ersson kieltäytyi lentämästä Afganistaniin pakkopalautettavan kanssa. Ruotsissa matkustajan protesti johti pakkopalautuksen keskeyttämiseen, Suomessa protestoiva matkustaja kärrättiin ulos koneesta.

Tänään sattuneesta välikohtauksesta ja sen taustoista ei ole saatavilla tarkkoja tietoja, mutta pakkopalautuslentoja voi kommentoida yritysvastuunäkökulmasta yleisellä tasolla. YK:n ihmisoikeuksien julistus toteaa, että jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvän palautuskiellon periaatteen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Palautuskielto on ehdoton ja se sisältyy muun muassa Suomen perustuslakiin.

Sinänsä pakkopalauttamisessa ei ole mitään väärää, jos viranomaiset ovat varmistaneet, että henkilöä ei palautettavalla alueella uhkaa vakavat ihmisoikeusloukkaukset. Pelkkä viranomaispäätös ei kuitenkaan ole todiste siitä, että palautuskieltoa ei ole rikottu – viranomaiset ovat maailman sivu toimineet väärin, huolimattomasti tai puutteellisessa ohjauksessa.

Suomessa turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty voimakkaasti nykyisen hallituksen aikana, ja muun muassa turvapaikanhakijoiden valitusaikoja on lyhennetty ja oikeusapua on rajattu. Turvapaikanhakijoihin keskittynyt asiantuntijajärjestö Pakolaisneuvonta on todennut, että hallituksen muutoksien myötä turvapaikanhakijat eivät enää ole yhdenvertaisessa asemassa Suomen lain edessä. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori on nostanut esiin ongelmia turvapaikanhakijoiden oikeusturvassa. Viranomaisten toiminnasta löydettiin puutteita jopa Maahanmuuttoviraston omasta kesäkuussa julkaistusta selvityksestä, jonka johdosta kirjattiin 28 kehittämistoimenpidettä. Suomen turvapaikkapolitiikasta on julkisuudessa vaadittu riippumatonta tutkintaa.

Mitä Finnairin sitten tulisi tehdä?

Suomen turvapaikkapolitiikka on herättänyt huomiota myös Euroopassa. Ranskassa tuomioistuin kieltäytyi palauttamasta irakilaista turvapaikanhakijaa Suomeen, sillä tuomioistuimen mukaan oli perusteltua epäillä, että Suomi saattaisi rikkoa edellä mainittua palautuskieltoa. Suomessa on uutisoitu tapauksista, joissa henkilöt, joilta on evätty turvapaikka, on tapettu palautuksen jälkeen. Suomi palauttaa ihmisiä säännöllisesti Afganistaniin, vaikka esimerkiksi Amnesty International on vaatinut Afganistaniin tehtävien palautusten lopettamista.

Twitterissä on tänään vaadittu pakkopalautuslentoja lentävältä Finnairilta kommenttia asiaan ja vaadittu yhtiötä keskeyttämään pakkopalautuksiin osallistuminen. Yhtiön vastaukset ovat noudattaneet tuttua linjaa: Finnair perustelee pakkopalautuksia sillä, että se luottaa viranomaisten päätöksiin.

Yhtiö ei kuitenkaan voi vapauttaa itseään vastuusta näin yksinkertaisesti. YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevat ohjaavat periaatteet toteavat, että yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Tämä velvoite koskee yrityksiä myös niissä tilanteissa, joissa valtio rikkoo omaa ihmisoikeuksia koskevaa suojeluvelvoitettaan.

Meidän Suomessa on helppo ymmärtää YK:n periaatteiden vaatimus kun katsomme muita ihmisoikeusloukkauksista tunnettuja maita. Bangladeshissa yrityksiä vaaditaan nostamaan palkkoja, vaikka paikallinen elämiseen riittämätön minimipalkka on Bangladeshin hallituksen hyväksymä. Malesiassa tai Thaimaassa yrityksiä on vaadittu kieltämään rekrytointimaksut tai palauttamaan työntekijöille passit, vaikka tämä on ollut yleinen käytäntö em. maissa.

Suomea on pidetty ihmisoikeuksien mallimaana ja meillä viranomaisiin on totuttu luottamaan kuin kallioon. Nämä ideaalit ovat valitettavasti alkaneet pikkuhiljaa rapautua eikä Suomi ole vapaa ihmisoikeusloukkauksista.

Viranomaispäätös, Suomesta tai mistään muusta maasta, ei vapauta Finnairia vastuusta. Virgin Atlantic -lentoyhtiö Britanniassa veti omat johtopäätöksensä ja lopetti pakkopalautusten lentämisen kesäkuussa.

Mitä Finnairin sitten tulisi tehdä?

Finnair voisi keskeyttää pakkopalautuksiin osallistuminen esimerkiksi siihen asti, että Suomessa saadaan riippumaton selvitys turvapaikkapolitiikan ihmisoikeusvaikutuksista. Vaihtoehtoisesti yhtiön tulisi muulla tavoin perustella miksi se katsoo, että Suomi ei loukkaa palauttamiskieltoa. Pelkän viranomaispäätöksen taakse meneminen saattaa tarkoittaa, että yhtiö toimii YK:n yritysvastuuperiaatteiden vastaisesti.

Kuva: Günter Hentschel, CC BY-ND 2.0


Sonja Vartiala

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email