Mitkä puolueet kannattivat Carunan verovälttelyyn puuttumista?

Blogi
Sonja Vartiala |

Lain ongelmallinen kohta löytyy pykälästä EVL 18 b ja sitä kutsutaan tasevapautussäännöksi. Finnwatch ja 11 330 suomalaista vaativat viime viikolla tasevapautussäännön poistamista tai korjaamista verovälttelyn ehkäisemiseksi.

Toisin kävi. Valtiovarainvaliokunta esitti mietinnössään tasevapautussäännön jättämistä lakiin. Monia kansalaisia kiinnostaa miksi Carunan verokikkailun annettiin jatkua, ja siksi Finnwatch selvitti eduskuntapuolueiden kannat tasevapautussääntöön.

SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät olivat tasevapautussäännön poistamisen kannalla.

Finnwatchin kyselystä selviää, että SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät olivat tasevapautussäännön poistamisen kannalla. Toissijaisesti SDP olisi ollut myös valmis korjaamaan ko. pykälää. Perussuomalaiset suhtatui tasevapautussääntöön kriittisesti, mutta esitti vain, että hallitus velvoitettaisiin seuraamaan sen käyttöä aggressiivisessa verosuunnittelussa. RKP kertoi kannattavansa tasevapautussäännön jättämistä lakiin.

Hallituspuolueista Keskusta kertoi olevansa “luonnollisestikin hallituksen esityksen kannalla”. Myös Kokoomus ja Sininen tulevaisuus kannattivat Keskustan tavoin tasevapautussäännön jättämistä lakiin.

Kristillisdemokraatit, Liike Nyt ja Kansalaispuolueen eduskuntaryhmä eivät vastanneet Finnwatchin kyselyyn.

Millä perusteella puolueet kannattivat tasevapautussääntöä?

Tasevapautussäännön lakiin jättämistä kannattaneet puolueet olivat ymmärrettävästi leikanneet ja liimanneet vastauksiinsa suoraan perusteluja valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Perusteluja oli napattu myös kohdista, jotka eivät suoraan liittyneet tasevapautussääntöön.

RKP ja Siniset vetosivat erityisesti elinkeinoelämän lausunnoissa esiin nostettuun väitteeseen siitä, että tasevapautussääntöä tarvitaan “konsernien yleisesti käyttämän keskitetyn rahoitusmallin mahdollistamiseksi” – mitä ikinä tämä tarkoittaakaan. Finnwatchin jatkokysymykset eivät juurikaan tuottaneet konkreettista lisävalaistusta perusteluihin.

Kokoomuksen vastaus oli kenties perusteluiltaan selkein, vaikka sen kanssa on vaikeaa olla samaa mieltä. Kokoomus vetosi tasevapautussäännöstä vuonna 2012 annettuihin perusteluihin ja esitti niitä syyksi sille, miksi sama sääntö tulee jättää lakiin myös vuonna 2018. Perustelu on looginen, mutta sivuuttaa sen tosiasian, että tietoa, joka meillä on nyt, ei ollut käytössä vuonna 2012. Tasevapautussäännöstä vuosien aikana saadun kokemuksen myötä sekä valtiovarainministeriö että Verohallinto ovat pitäneet 2012 luotua sääntöä toimimattomana ja ehdottaneet siksi siitä luopumista. Kokoomus ja Perussuomalaiset vetosivat myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin, jotka ovat rajoittaneet tasevapautuksen käyttöä tietyissä yksittäistapauksissa. Nämä yksittäistapauksissa tehdyt oikeuden linjaukset eivät kuitenkaan koske kaikkia aggressiivisia järjestelyjä.

Usean puolueen esittämä toive siitä, että hallitus seuraa jatkossa tasevapautussäännön toimivuutta on hassu ottaen huomioon, että sääntö on jo todettu toimimattomaksi. Viime viikot olemme alleviivanneet tätä nostamalla esiin konkreettisena esimerkkinä Carunan tasevapautussääntöön perustuvan verovälttelyn.

Caruna ei tee mitään poikkeuksellista: laissa on porsaanreikä.

Monen puolueen esittämä perustelu siitä, että yhden yrityksen toiminnan perusteella ei voida suunnitella lakia, on myös arveluttava. Caruna ei tee mitään poikkeuksellista: laissa on porsaanreikä, jota mikä tahansa kansainvälinen pääomasijoittajien omistama yritys voi käyttää – muut joutuvat maksamaan veronsa kiltisti. Se, että pykälää ei myöskään yritetty korjata on ikävä signaali. Haluja verovälttelyn lopettamiseen ei ehkä sittenkään ollut.

Puolueiden tarkemmat vastaukset esitetään seuraavassa aakkosjärjestyksessä ja lyhennettyinä niiltä osin, kun ne liittyivät suoraan tasevapautussääntöön.

Keskusta

Hallitukseen kuuluvana puolueena Keskusta on luonnollisestikin hallituksen esityksen kannalla. Tasevapautussäännökselle on hyväksyttävät perusteet kun kyse yritysten toiminnan ja investointien ja kasvun turvaamisesta.

Yleensäkin sääntelyn tulisi olla mahdollisimman ennakoitavaa. Kun kohteena on aggressiivinen verosuunnittelu, kaikkia ilmiöitä ei voida ottaa ennalta huomioon. Siksi sääntelyn on järkevämpää olla yleistasoista, ja – niin kuin nyt – objektiivisiin, yhtäläisesti havaittaviin seikkoihin perustuvaa.

Yleistasoisen sääntelyn vastapainona ovat veronkiertoa ja hinnoittelupoikkeamia koskevat säännökset. Ne ovat osoittaneet toimivuutensa. Niiden perusteella on myös saatu merkittäviä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja korkovähennysoikeudesta ja niiden avulla voidaan puuttua verovälttelytilanteisiin.

Tasevapaussäännös ei säännöksenä ole uusi vaan se säädettiin edellisellä kaudella  Silloin myös myytiin kysymyksessänne mainittu Caruna. Tällaisessa lainsäädännössä on hyvin tärkeää seurata, miten säädökset ja erilliset veronkiertosäännökset toimivat ja tarvittaessa tulee reagoida.

Kokoomus

Nykylaissakin oleva tasevapautussäännös on syytä säilyttää laissa. Keskeinen peruste on turvata suomalaisten yritysten vakaa toimintaympäristö sekä vähentää muuttuvan sääntelyn kielteisiä vaikutuksia investointien rahoitukseen. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on antanut viimeisen vuoden aikana ratkaisuja, jotka jo kiristävät tasetestin soveltamista. Koska korkovähennysrajoitussääntelyyn tulevien uusien laajennusten ja kiristysten kaikkia negatiivisia vaikutuksia ei voida ennakkoon arvioida, on nähty perusteltuna säilyttää tasevapautusmahdollisuus laissa. Tasevapautussäännös otettiin samasta syystä käyttöön viime kaudella valtiovarainministeri Urpilaisen esityksestä, jotta yritysverotukseen säädettävä uusi ja vaikutuksiltaan tuntematon kiristys sisältäisi myös joustokohtia. On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että verottaja seuraa vaikutuksia yritysten toimintaa tarkkaan.

Lainsäädäntöä ei voi tehdä tuijottaen vain jonkin yksittäisen yhtiön toimintaan. On muistettava se, että enemmistö yrityksistä hoitaa asiansa hyvin. Siksi yksittäistapausten ratkomiseen on ensisijaisesti sovellettava keinoja, jotka kohdistuvat kaikkien yhtiöiden sijasta juuri kyseenalaisesti menetteleviin yksittäisiin yhtiöihin. Meillä on lainsäädännössä tätä varten erillisiä keinoja.

Perussuomalaiset

Se, missä määrin vapautuksen piirissä olevat tilanteet vastaavat tasevapautussäännökselle asetettuja tilanteita ja missä määrin tasevapautussäännöstä voidaan käyttää verosuunnittelutarkoituksessa, on epäselvää. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että ainakin eräät todennäköisesti jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvat tilanteet, on käytännössä rajattu tasevapautussäännöksen ulkopuolelle viimeaikaisessa korkeimman hallinto-oikeuden pääomarahastorakenteita koskevissa päätöksissä.

Suhtaudumme tasevapautussäännökseen hyvin kriittisesti ja näemme, että hallituksen esitystä olisi tältä osin syytä muuttaa. Perussuomalaiset on jättänyt hallituksen esitykseen vastalauseen, jossa se esittää, että hallitus seuraa tasevapautussäännön käyttöä ja tarvittaessa tekee lainsäädäntömuutoksia, jos tasevapautussääntöä käytetään aggressiivisen verosuunnittelun keinona.

Ruotsalainen kansanpuolue

Johtopäätöksemme valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella on, että tasevapautussäännöstä ei tulisi poistaa. Tasevapautusta on pidetty tarpeellisena mm. konsernien yleisesti käyttämän keskitetyn rahoitusmallin mahdollistamiseksi. Koko lainmuutoksen (HE 150) tarkoitus on estää veronkiertäminen EU-direktiivin pohjalta ja tuomalla korkovähennyksiin uusia rajoituksia.

SDP

Olemme esittäneet tasevapautuksen poistamista laista, sillä julkisuudessa esillä olleiden yksittäistapausten ja ministeriön selvitysten valossa on ilmeistä, että sitä hyödynnetään aggressiivisessa verosuunnittelussa. Suomen menetykset tästä ovat vähintään kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Ei ole näyttöä siitä, että tasevapautuksen poistolla olisi haitallisia vaikutuksia esimerkiksi investointeihin. Päinvastoin aggressiivisen verosuunnittelun tehokkaalla torjunnalla tehostettaisiin markkinoiden toimintaa, kun muut yritykset pääsisivät kilpailussa samalle viivalle veroja välttelevien suuryritysten kanssa. Esimerkiksi Ruotsi ei ole ottamassa käyttöön nyt hallituksen esittämää tasevapautusta.

Tasevapautuksen poistamista perusteltiin valtiovarainministeriön lakiluonnoksessa aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan ohella sillä, että tasevapautus on heikentänyt verotuksen ennustettavuutta sekä verovelvollisten yhdenvertaisuutta. Toissijaisesti tasevapautusta tulisi muuttaa niin, ettei sitä voi hyödyntää verovälttelyssä samaan tapaan kuin nykyään. SDP esitti tasevapautuksesta luopumista valtiovarainvaliokunnan vastalauseessa, johon myös Vihreät ja Vasemmistoliitto yhtyivät.

Sininen tulevaisuus

Lausuntopalautteen perusteella tasevertailusäännös/tasevapautus on tarpeellinen esimerkiksi kotimaisille suuryrityksille, joilla koko konsernin rahoituksen hoitaminen on keskitetty Suomessa sijaitsevaan konsernin rahoitustoimintoon. Rahoitustoiminto sijaitsee usein muiden pääkonttoritoimintojen läheisyydessä ja sen muuttaessa ulkomaille, mukana menee muitakin tärkeitä toimintoja. Kotimaassa toimiessaan suuryritykset puolestaan käyttävät helpoiten suomalaista työvoimaa ja alihankkijoina kotimaisia pienyrityksiä. Tähän haluamme kannustaa.

Ratkaisuna esiin tulleeseen lain hengen vastaiseen verovälttelyyn ei voi olla verorasitteen lisääminen niille kotimaisille yrityksille, joiden liiketoiminnan mahdollistamiseksi tasevapautussäännös on alun perin tuotu.

Vasemmistoliitto

Mielestämme tasevapautuksesta tulisi luopua, kuten valtiovarainministeriön alkuperäisessä lakiluonnoksessa ehdotettiinkin. Tasevapautus mahdollistaa aggressiivisen verosuunnittelun ja verovälttelyn keinotekoisten velkarakenteiden avulla. Tästä aiheutuu Suomelle mittavia verotulomenetyksiä, ja se asettaa myös pienet yritykset ja kansainväliset konsernit eriarvoiseen asemaan. Vasemmistoliiton kanta on, että aggressiivista verosuunnittelua tulisi suitsia huomattavasti nykyistä tehokkaammin, ja tehokkailla korkovähennyssäännöillä on tässä keskeinen rooli.

Vihreät

Tasevapautussääntö tulisi poistaa, koska se mahdollistaa aggressiivisen verosuunnittelun. VM:n selvitysten perusteella vaikuttaa selvästi siltä, että korkojärjestelyitä käytetään edelleen aggressiivisessa verosuunnittelussa ja että järjestelyiden veromenetykset ovat vuodessa luokkaa 100 miljoonaa. Ei myöskään ole näyttöä siitä että poisto merkittävällä tavalla haittaisi yritysten toimintaa.  Verosuunnittelun porsaanreiät täytyy tukkia, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata. Se on oikein myös niitä yhtiöitä kohtaan, joilla ei vastaavia kikkailumahdollisuuksia ole. Tästä hyötyvät rehelliset suomalaiset yritykset, jotka maksavat veronsa asiaankuuluvasti.

Kuva: Hugovk, CC 2.0.
Artikkelia korjattu 26.11. klo 11.19: Maininta Kansalaispuolueesta poistettu, lisätty tilalle Kansalaispuolueen eduskuntaryhmä.

Finnwatch on sinun lobbarisi. Säännöllisellä tuellasi puutumme yritysten verovälttelyyn ja vaikutamme päättäjiin.


Sonja Vartiala

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email