Sitä saa mitä tilaa

Blogi
Sonja Finér |

Sipilä antoi tulevien maakuntien päättäjille vinkkejä vastuuttomien yritysten tunnistamiseen. Sipilä sanoi, että jos hän olisi hoivaostoja tekevä päättäjä, hän kyselisi ensimmäisenä yrityksen arvoista ja katsoisi maksaako yritys veronsa Suomeen.

Vinkissä on pieni mutta: hankintalaki ei salli verovastuukysymysten huomioimista. Me tiedämme tämän, sillä teimme aiheesta selvityksen jo vuonna 2015. Tämän jälkeen yritimme vaikuttaa siihen, että asia korjattaisiin uudessa hankintalaissa. Sipilän hallitus laati ja hyväksyi lain, joka vedettiin läpi – hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti – pelkällä EU:n minimitasolla. Lopputuloksena on, että verovastuun huomioiminen julkisissa hankinnoissa on edelleen äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta.

Toinen mutta liittyy siihen, että yritysten verovastuun valvominen edellyttäisi maakunnilta riittävää tietoa, jota ei läheskään aina ole saatavissa pelkistä yritysten julkisista tilinpäätöksistä. Valitettavasti hallitus on heittänyt tässäkin kapuloita rattaisiin pyrkimällä vesittämään sote-yritysten julkista maakohtaista veroraportointia koskevan pykälän.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Jos hallituksen kaavailema valinnanvapaus toteutuu, hankintalakia tai sen pakollisia ja harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita ei edes sovelleta valinnanvapauslain piirissä oleviin yrityksiin, jotka pääsevät palveluntarjoajarekisteriin. Finnwatch on lausunnossaan jo viime vuonna huomauttanut, että tämän jälkeen edes tiettyihin rikoksiin syyllistyneitä toimijoita ei voida sulkea rekisteristä pois. Totesimme valiokunnalle kesäkuussa 2018, että lain toteutuessa esitetyllä tavalla kunnan kouluihin kyniä toimittavaa yritystä saatetaan syynätä tarkemmin kuin valinnanvapauslain kautta kuluttajien valittavaksi tulevia palveluntarjoajia.

Sipilä ei ole kuka tahansa Juha Kempeleestä.

Suomessa on verolainsäädäntö, joka määrää miten yritykset voivat minimoida verojaan. On vähintäänkin outoa, että vastuuta yritysten veronmaksun syynäämisestä vieritetään tulevien maakuntien päättäjille. Sipilä ei ole kuka tahansa Juha Kempeleestä. Hän on Suomen pääministeri, jonka johtama hallitus on juuri vienyt läpi suurimman osan EU:n veronkiertodirektiivin kansallisesta toimeenpanosta.

Pääomasijoittajien omistamien terveysalan yritysten yleisimmät tavat välttää veroja ovat erilaiset koroilla tehtävät järjestelyt, joissa Suomessa näytettävä verotettava tulos imetään minimiin maksamalla korkeita korkoja matalan verotuksen maihin. Veroja vältteleviä kansainvälisiä pääomasijoittajia ilahduttaakin se, että Suomessa korkovähennysrajoitukset ovat lepsumpia kuin OECD:n suositukset, ja laissamme on lain tarkoitusta vastaan toimiva tasevapautussääntö.

Sipilän hallitus olisi voinut tukkia nämä porsaanreiät viime vuonna mutta teki tietoisen päätöksen olla korjaamatta sääntelyä.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Tällä hetkellä hallitus käsittelee hallintarekisteriä koskevaa uutta lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena oli vastata eduskunnan vuonna 2017 antamiin ponsiin hallintarekisteröinnin ongelmien korjaamiseksi. Toisin on käymässä. Hallituksen esitys ei ratkaise esimerkiksi yleisöjulkisuutta koskevia ongelmia. Jatkossa eduskunta-, maakunta- tai muu päättäjä voi omistaa hallintarekisterin kautta pörssiyhtiöitä ilman, että kukaan pääsee huomauttamaan hänen mahdollisesta jääviydestään kyseistä yhtiötä ja sen bisneksiä koskevissa päätöksissä.

Monet suomalaiset kuvittelevat, että me olemme verenperintönä jotenkin muita ihmisiä eettisempiä, ja että tämä eettisyys jotenkin tihkuu meistä yrityksiin. Olen työskennellyt täällä Finnwatchissa jo kohta kahdeksan vuotta katselemassa aitiopaikalta yritysten toimintaa silloin kun niille ei aseteta riittäviä rajoja. Voin kertoa, että suomalaisten kuvitelmat verenperintönä syntyneestä vastuullisuudesta ovat myytti, jota ei ole olemassa.

Syy siihen miksi meillä ei ole enää Suomessa yhtä paljon orjuutta, huutolaisia, nälkäpalkkoja, vaarallisia työolosuhteita tai korruptiota kuin vaikkapa Intiassa tai Malesiassa johtuu ihmisoikeussopimuksista ja niihin pohjautuvista laeista, vahvoista ammattiliitoista sekä vapaasta mediasta ja aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta.

Hoivayhtiöitä koskeva skandaali on uusi muistutus siitä, että kun alamme poistaa vastuuttomalta voitontavoittelulta kontrolleja se potkaisee meitä persauksiin ja antaa meille juuri sitä mitä olemme tilanneet.

Kuva: Annika Haas (EU2017EE)

Finnwatch on sinun lobbarisi. Säännöllisellä tuellasi puutumme yritysten verovälttelyyn ja vaikutamme päättäjiin.


Sonja Finér

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email