SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on juuri ilmoittanut lähtevänsä hallitusohjelmaneuvotteluihin Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa.
Jos nämä puolueet saavat hallitusohjelman kasaan ja muodostavat tulevan hallituksen, mitä tapahtuu yritysvastuulle ja verovälttelyn torjunnalle?
Ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki on menossa läpi
Viidestä hallitusneuvotteluihin lähtevästä puolueesta neljä (SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP) kannattaa koko puolueena Finnwatchin ja yli 140 yrityksen ja järjestön Suomeen ajamaa ihmisoikeuksia koskevaa yritysvastuulakia. Myös Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi veikkailtu Antti Kaikkonen on asettunut lain taakse, ja lailla on puolueessa useita muita nimekkäitä tukijoita.
Jos puolueet pitävät linjauksistaan kiinni, yritysvastuulaki kirjataan hallitusohjelmaan ja Suomi nousee yritysvastuun edelläkävijämaiden joukkoon Ranskan ja Sveitsin rinnalle. Lain myötä ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei tule enää jatkossa olemaan yrityksille vapaaehtoista. Vastuu tuotteiden tuotanto-olojen vahtimisesta siirtyy kuluttajilta yrityksille, ihmisoikeusloukkauksia tuotantoketjuissa ehkäistään tehokkaasti, uhrit saavat parempaa oikeussuojaa ja suomalaisen työn kilpailukyky paranee.
Yritysten korkojärjestelyillä tehtävää verosuunnittelua suitsitaan
SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat sitoutuneet korkoverojärjestelyjen suitsimiseen. Tämä tarkoittaa puuttumista esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiö Carunan verokikkailuun. Myös Keskusta on vero-ohjelmassaan sitoutunut arvioimaan tuleeko korkoverojärjestelyihin puuttua vielä nykyistä tiukemmin.
Ennustamme korkoverokikkailuun puuttumisen nousemista mukaan hallitusohjelmaan.
EU-tason verouudistukset ja tulonmuunto jakavat puolueita
Ainakin SDP ja Vasemmistoliitto ovat olleet valmiita edistämään EU-tasolla verojärjestelmän kokonaisuudistusta CCCTB:tä, joka lopettaisi nykymuotoisen verovälttelyn lähes kokonaan. Keskustan vero-ohjelmassa kanta CCCTB:een jää epäselväksi. Puolue kertoo, ettei se hyväksy kansainvälisiä esityksiä, jotka jakaisivat Suomen verotuloja muihin maihin. Keskusta jarruttaa myös digiverouudistusta, jossa digitaalisen talouden yrityksille luotaisiin digitaalinen verotuksellinen kiinteä toimipaikka.
Keskusta on esteenä myös tulonmuuntoon puuttumisessa. Tällä hetkellä eniten tienaavat palkansaajat kuten lääkärit ja juristit saavat merkittäviä veroetuja nostaessaan palkkansa oman yhtiönsä kautta huojennettuina osinkoina. SDP on vaatinut järjestelmän korjaamista kun taas Keskusta on täysin päinvastaisille linjoilla: puolue haluaa jopa lisätä mahdollisuuksia tulonmuuntoon. Tulonmuuntoon puuttumisen sijaan Keskusta haluaa selvittää “pienille, aloittaville ja osaamiseen perustuville yrityksille rinnakkaista järjestelmää, jossa pienet osingot olisivat yrittäjähuojennuksen piirissä nettovarallisuudesta riippumatta”. Tämä lisäisi tulonmuuntoa entisestään.
Summa summarum
Hallitustunnusteluihin lähtevillä puolueilla on useissa yritysten ihmisoikeus- ja verovastuullisuuskysymyksissä samankaltaisia näkemyksiä ja voimme hyvällä syyllä odottaa näiden nousevan hallitusohjelmaan. Jos näin käy, Suomi ottaa seuraavalla hallituskaudella ison harppauksen kohti yhteiskuntavastuullisempaa yritystoimintaa.
Puolueiden näkemyseroista johtuen ainakin osa verovälttelyyn liittyvistä ongelmista saattaa kuitenkin jäädä edelleen ratkaisematta.
Me Finnwatchissa aiomme jatkaa työtä jäljelle jäävien ongelmien korjaamiseksi ja EU-tasolla tarvittavien muutosten edistämiseksi myös seuraavalla hallituskaudella. Kiritämme tulevaa hallitusta varmistamaan, että mahdollinen hallitusohjelmaan kirjattava yritysvastuulaki säädetään Suomeen kunnianhimoisessa muodossa.