Miten EU:n ja Brasilian välinen kauppasopimus vaikuttaa sademetsätuhoihin?

Blogi
Sonja Finér |

Brasilian äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro on kovaa vauhtia heikentänyt maan ympäristölainsäädäntöä sekä olemassa olevien lakien toimeenpanoa ja luvannut yrityksille entistä enemmän sademetsää hakattavaksi raaka-aineiden tuotantoon. Tuloksena Brasilian sademetsäkato on kiihtynyt ennätysvauhtiin ja maassa riehuu metsäpaloja. 

Mercosur-maat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay pääsivät Euroopan unionin kanssa sopuun vapaakauppasopimuksen sisällöstä kesäkuussa. Yksittäisten EU:n jäsenmaiden tulee vielä erikseen hyväksyä sopimus ennen kuin se astuu voimaan. 

Kauppasopimuksen myötä tullaan vapauttamaan yli 90 prosenttia Mercosur-maiden ja EU:n välisestä kaupasta.

Kauppasopimuksen myötä tullaan vapauttamaan yli 90 prosenttia Mercosur-maiden ja EU:n välisestä kaupasta. Joillekin tuotteille kuten naudanlihalle ja broilerille on asetettu tuontikiintiöt. 

Mercosur-sopimusta on puolustettu juuri em. tuontikiintiöillä – vetoamalla siihen, että Brasilian metsätuhoja kiihdyttävän lihatuotannon kaupan vapauttaminen ei näyttele sopimuksessa merkittävää roolia. Liha ei kuitenkaan ole ainoa metsäkatoa ruokkiva tuote. Kaikki lisääntyvä raaka-ainekauppa voi vaikuttaa negatiivisesti maankäyttöön ja lisätä painetta hakata metsää. Brasilia tuo Euroopan unioniin esimerkiksi suuria määriä kaivannaisia samalla kun maan kaivosteollisuuden merkittävät negatiiviset vaikutukset metsäkadon kiihtymiseen on nostettu esiin.

Brasilia poistaa tulleja EU:sta Brasiliaan vietäviltä tuotteilta kuten autoilta, koneilta ja it-laitteilta. Myös tämän on arvosteltu entisestään kiihdyttävän ilmastokriisiä. Saksa ja sen autoteollisuus ovat lobanneet aktiivisesti sopimuksen puolesta.

Mercosur-kauppasopimuksesta julkaistut sopimusluonnokset sisältävät kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15 sivua pitkän luvun. Luku sisältää artiklat muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnasta, metsien kestävästä käytöstä sekä biodiversiteetistä. Sopimuksen yksityiskohdat ovat kuitenkin ne joilla on merkitystä. Kävin läpi sopimuksen kestävää kehitystä koskevan luvun, josta seuraavassa muutamia huomioita:

Sopimusosapuolet vastaavat itse omasta lainsäädännöstään

Mercosur-sopimus jättää kaikille sopimusosapuolille laajan oikeuden päättää omasta lainsäädännöstään ja ympäristöpolitiikastaan. Tämä on tietysti välttämätöntä demokratian kannalta, mutta Brasilian tapauksessa se jättää EU:lle heikot mahdollisuudet puuttua sademetsätuhoja kiihdyttäviin toimiin. Sopimuksen kirjaukset ympäristönsuojelusta ovat yleisellä tasolla ja viittaavat monissa kohdin olemassa oleviin kansainvälisiin sopimuksiin kuten Pariisin ilmastosopimukseen.

Brasilia on tehnyt edellisen hallinnon aikana kunnianhimoisia kansallisia Pariisin sopimukseen liittyviä toimeenpanosuunnitelmia ja luvannut muun muassa pysäyttää laittomat sademetsähakkuut sekä metsittää miljoonia hehtaareja aiemmin hakattua metsää. Jair Bolsonaro on kuitenkin vienyt maan politiikkaa täysin toiseen suuntaan.

Pariisin ilmastosopimus ei aseta maille laillisesti sitovia päästövähennystavoitteita. Pariisin sopimuksen puitteissa maat laativat itse omat kansalliset toimenpidesuunnitelmansa, joiden edistymistä ne itse arvioivat. Sanktioita suunniteltujen toimenpiteiden laiminlyönnistä ei ole. Mercosur-sopimus ei siis korjaa niitä valuvikoja, joita Pariisin sopimuksessa jo on.

Shall ja should

Sopimustekstissä on hyvä erottaa toisistaan termit “shall” ja “should”. “Shall” viittaa pakolliseen vaatimukseen kun taas “should” on suositusluontoinen kirjaus.

Sopimustekstissä käytetään sanaa “should” kun suositellaan, että sopimuskumppanit eivät heikennä ympäristölainsäädäntöä kiihdyttääkseen kauppaa.

Velvoittavaa “shall” sanaa käytetään ilahduttavasti Kansainvälisen työjärjestö ILOn työelämän perusoikeuksia koskevien sopimusten ratifioinnin yhteydessä. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että siinäkin on kuitenkin käytännössä kysymys suosituksesta: sopimus edellyttää sopimusosapuolilta jatkuvia ponnisteluja perussopimusten ratifioimiseksi. Brasilia ei ole ratifioinut kaikkia ILOn perussopimuksia, ja sillä on vaikeuksia myös ratifioitujen sopimusten toimeenpanossa.

Ympäristökysymyksiä koskevan sopimusosan toimeenpano pitkälti dialogin varassa

Sopimuksen ympäristökysymyksiä koskevassa liitteessä ei ole mitään juridisia toimeenpanokeinoja. Sopimusosapuolet sitoutuvat käymään dialogia, konsultoimaan, jakamaan tietoa ja tekemään yhteistyötä sopimusosaa koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Ainuttakaan ympäristöliitteen asiaa ei voida viedä käsiteltäväksi Mercosur-sopimuksen riitojensovittelumekanismiin eikä ympäristöä koskevien kirjausten rikkomisesta seuraa mitään automaattisia sanktioita.

Ympäristöä koskevien kirjausten rikkomisesta ei seuraa automaattisia sanktioita.

Sopimuksen kestävän kehityksen liitteen artiklassa 2 on kuitenkin mukana myös kohta, jonka avulla sopimusosapuolet voivat vedota ympäristökysymyksissä sopimuksen ns. yleisiin poikkeamiin (general exceptions). Näillä poikkeuksilla voitaisiin teoriassa kieltäytyä vapaakauppasopimuksen noudattamisesta esimerkiksi tilanteessa, jossa Brasilian metsätuhot uhkaavat EU:n kansalaisten hyvinvointia. Poikkeuksien hyväksikäyttäminen ei kuitenkaan ole nopea reitti, eikä niitä ole juurikaan käytetty muissakaan kauppasopimuksissa.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Tilanne Amazonin sademetsissä on akuutti. Metsäpalot ja hakkuut tulee saada loppumaan ei pelkästään Brasilian itsensä vaan koko planeetan hyvinvoinnin takia. Jos Amazonin tuhoaminen jatkuu, saatetaan saavuttaa piste, jossa metsäkato alkaa ruokkia itse itseään ja Amazon muuttuu valtavaksi savannialueeksi. Jos Amazonin sademetsä menetetään, vapautuu ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia ja ilmastokriisi eskaloituu mahdollisesti peruuttamattomaksi.

Euroopan unionin tulisi käyttää kaikki mahdolliset poliittiset keinot tilanteen ratkaisemiseksi.

Euroopan unionin tulisi käyttää kaikki mahdolliset poliittiset keinot tilanteen ratkaisemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi Mercosur-sopimuksen valmistelun jäädyttäminen ja Brasilian ja EU:n välisen kaupan rajoittaminen erityisesti niissä tuotteissa, jotka linkittyvät kaikkein suorimmin metsäkatoon. Esimerkiksi tällä hetkellä Brasiliasta tuodaan EU:n alueelle valtavia määriä soijaa jo täysin ilman kiintiöitä ja tullimaksuja. 

Jos ja kun kauppasopimusten solmimista jatketaan tulevaisuudessa minkä tahansa maiden kanssa, tulisi niitä tarkastella uudella tavalla. Sen sijaan, että kauppa elää omassa siilossaan ja ympäristö ja ihmisoikeuskysymykset omassaan, ne tulisi intergroida yhteen. Kauppasopimuksilla tulisi voida esimerkiksi lisätä ilmastosopimusten velvoittavuutta.

Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä?

Brasiliasta tuodaan Suomeen merkittävissä määrin muun muassa soijarehua ja naudanlihaa, jotka molemmat ovat metsäkadon kannalta isoja riskituotteita. Helpoin tapa vaikuttaa tilanteeseen on vähentää lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Soijaa Suomessa syötetään erityisesti broilereille ja sioille. Naudanlihaa sen sijaan tulisi vähentää käytetystä rehusta riippumatta jo muutenkin siksi, että sen ilmastovaikutukset ovat valtavat. Jos naudanlihaa kuitenkin joskus ostaa, kannattaa brasilialaisten tuotteiden sijaan suosia kotimaista lihaa.

Kansalaisten kannattaa vaatia toimia myös poliitikoilta. Suomessa kansainvälisistä kauppasopimuksista vastaa ministeri Ville Skinnari

Finnwatch kartoittaa parhaillaan Suomessa toimivien yritysten yhteyksiä Brasilian metsäkatoon. Voit tukea toimintaamme täällä

Kuva: Metsätuhoja alkuperäiskansojen alueilla Brasiliassa. Ibama, CC-BY.
Blogia korjattu 1.10. Poistettu lause, jossa kerrottu Amazonin tuottavan 20 prosenttia maapallon hapesta. Amazon tuottaa noin 20 prosenttia maaekosysteemien tuottamasta hapesta.


Sonja Finér

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email