Salatut verotilastot

Blogi
Saara Hietanen |

Tietojen salaaminen on uusi käänne, ja pohjautuu verottajan tulkintaan EU:n tietosuoja-asetuksesta. Verottajan mukaan henkilöllä on oikeus vaatia tietojensa luovutuskieltoa, ja moni on sitä myös vaatinut. Tästä johtuen verokoneiden tulokärki ei välttämättä vastaa lainkaan todellista tulokärkeä edes verotettavien tulojen osalta. Ensi vuonna voinemme odottaa tietojen salaamista vaativien määrän moninkertaistuvan. 

Verottajan salauspäätöksiä on arvosteltu kovin sanoin julkisuudessa. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei pidä salauspäätöksiä perusteltuina. Mäenpään mukaan uusi tietosuojalaki ei estä tällaisten tietojen luovuttamista, jos tietoa käytetään journalistisiin tarkoituksiin. Medialiitto ja Journalistiliitto harkitsevat asiassa kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asian korjaamiseksi julkisuudessa on väläytetty myös mahdollisuutta muuttaa julkisuuslakia tai verotietojen julkisuutta koskevaa lakia. 

Verotietojen julkisuudesta käyty keskustelu on hyvä asia, sillä samalla voidaan kiinnittää huomioita verotilastojen muihin puutteisiin. 

Pääomatulojen määrästä tilastot eivät välttämättä kerro juuri mitään.

Verohallinto toimittaa medialle suurituloisimpien tulotiedot eriteltynä ansio- ja pääomatuloihin. Moni ajattelee tilastojen kertovan, kuka Suomessa tienasi minäkin vuonna eniten rahaa. Tämä johtopäätös ei pidä paikkaansa. Lukuja selaillessa on hyvä pitää mielessä, että tilastoissa näkyvät ainoastaan verotettavat tulot eivätkä ne siksi kerro kuin osan totuudesta. Pääomatulojen määrästä ne eivät välttämättä kerro juuri mitään.

Alla lyhyt kertaus siitä, minkä takia verottajan tilastot eivät anna kokonaiskuvaa suomalaisten tuloista: 

1. Verotilastoissa ei koskaan näy saatujen osinkojen kokonaismäärä

Saadut osingot muodostuvat aina verotettavasta ja verovapaasta osasta, ja verovapaat osingot puuttuvat tilastoista kokonaan. Listaamattoman yhtiön maksamasta osingosta jopa 75% voi olla kokonaan verotonta ja muissakin tapauksissa osa osingosta on aina verovapaata tuloa. Pelkästään listaamattomien yhtiöiden maksamien verovapaiden osinkojen kokonaismäärä oli vuonna 2015 1,6 miljardia euroa eli kyse ei todellakaan ole pienestä summasta. Kuten viikonloppuna Helsingin sanomien laajan artikkelin pohjalta käyty keskustelu osoittaa, nämä piiloon jäävät tulot ovat kovan poliittisen väännön kohteena. 

2. Tulojen kanavoiminen holding-yhtiöön on yleistä, eivätkä nämä tulot näy tilastoissa

Varakkaimpien keskuudessa on tyypillistä, että varallisuuden hallinnointia varten on perustettu holding-yhtiö. Sijoitusomaisuus keskitetään holding-yhtiöön, jolloin sijoitustuotot ovat yhtiön tuloa eivätkä näy yhtiön omistajan tulona ennen kuin varoja nostetaan ulos yhtiöstä. 

3. Sijoitustuottoja voi kerryttää myös vakuutuskuoreen verottomasti ilman, että tuloja tilastoidaan

Toinen verotettavan tulon lykkääntymiseen johtava kikka on sijoittaa varat vakuutuskuoren kautta. Vakuutuskuoreen kertyneet tuotot muuttuvat veronalaiseksi tuloksi vasta siinä vaiheessa, kun ne nostetaan ulos vakuutuskuoresta. Tämän vuoden loppuun asti myös varojen nostot on voinut toteuttaa verottomasti, mikäli nostot eivät ylitä vakuutuskuoreen sijoitettua pääomaa. Lisäksi verotusta voidaan kiertää muuttamalla ulkomaille ennen varojen nostamista. 

Vakuutuskuoret antavat sijoittajille myös mahdollisuuden piilottaa osakeomistuksensa julkisuudelta, sillä vakuutuskuoren kautta omistetut sijoitukset katsotaan vakuutusyhtiön omaisuudeksi. Ja jos kuvittelit, että kyse on pienimuotoisesta toiminnasta, olit väärässä: pelkästään suomalaisten henkivakuutusyhtiöiden tarjoamien sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten arvo oli vuoden 2017 lopussa 30 miljardia euroa.

4. Perintönä ja lahjana saadut varallisuuserät puuttuvat tilastoista

Tulotilastot koostuvat verotettavista ansio- ja pääomatuloista – niistä puuttuvat siis kokonaan esimerkiksi perinnöt ja lahjat, joita ei katsota tuloiksi. Vaikka perinnöistä ja lahjoista maksetaan niin ikään veroja, ei niihin liittyviä verotietoja julkaista.

5. Tuloja voidaan piilottaa verottajalta laittomasti

Tuloja voidaan myös piilottaa verottajalta vaikkapa ohjaamalla niitä salaisuusvaltioina toimiviin veroparatiiseihin. Tämä eroaa kuitenkin merkittävästi yllä esitellyistä keinoista, sillä tulojen piilottaminen verottajalta on veronkiertoa eli laitonta toimintaa. Kansainvälisen verotietojenvaihdon yleistyttyä ja jatkuvasti laajentuessa, salaisuusvaltioiden kautta harjoitettava verovilppi on onneksi muuttumassa koko ajan vaikeammaksi. 

6. Verokoneiden esittämä veroprosentti on laskettu verotettavasta tulosta

Verokoneissa esitettyjen veroprosenttien osalta on niinikään hyvä huomioida, että ne on laskettu jakamalla henkilölle määrätyt verot verotettavilla tuloilla. Niissäkään ei siis ole huomioitu verovapaita tuloja ja siksi veroprosentit eivät välttämättä kuvasta lainkaan verojen suhdetta henkilön kokonaistuloihin. Ei vaikka veroprosentit kovatuloisten kohdalla näyttävät jo tälläisenään matalilta – todellisuudessa prosentit ovat vielä paljon alhaisempia. Veroprosenttien esittämistä verokoneissa voidaan tästä syystä pitää täysin harhaanjohtavana.

Vaikka verotiedot eivät edellä mainituista syistä annakaan oikeaa kuvaa suomalaisten kokonaistuloista, on niiden julkaisulla suuri yhteiskunnallinen merkitys. Verotietojen julkaisu lisää merkittävästi tuloihin liittyvää läpinäkyvyyttä ja luo pohjaa tuloista ja veroista käytävälle julkiselle keskustelulle. Suomi on pitkään ollut tulotietojen osalta avoimuuden edelläkävijä ja sen tulee olla sitä jatkossakin. Tulotietojen avoimuutta tulee vaalia ja kehittää eikä avoimuuden voida antaa kaatua tietosuojalain tulkintaan.


Saara Hietanen

Finnwatchin veroasiantuntija.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email