Sertifiointijärjestelmän ryhtiliike Intiassa: tuhansille työntekijöille lisää palkkaa

Keväällä 2019 Finnwatch julkaisi yhteistyössä intialaisen kansalaisjärjestö Cividep Indian kanssa raportin, jossa kerrottiin Vallilan intialaisen alihankkijan R.K. Exportsin kieltäytyneen maksamasta työntekijöilleen lakisääteistä minimipalkkaa. Raportin julkaisusta seurasi mutkikas vyyhti, johon sotkeutuivat niin Finnwatch, vastuullisuussertifiointi SA8000 kuin intialainen kodintekstiiliteollisuuden etujärjestö. Mistä jupakassa on kyse ja mitä siitä seuraa?

Kodintekstiilejä valmistavan R.K. Exportsin tehdas sijaitsee Karurin kaupungissa Tamil Nadun osavaltiossa. Tamil Nadu on tunnettu tekstiiliteollisuudestaan, ja Karur on merkittävä kodintekstiiliteollisuuden keskus. 

Joulukuussa 2014 Tamil Nadun osavaltion viranomaiset tarkistivat tekstiiliteollisuuden minimipalkkoja ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Tarkistukset johtivat merkittäviin minimipalkkojen korotuksiin; alimmissa palkkaluokissa minimipalkat jopa kaksinkertaistuivat. 

Karurin kodintekstiiliteollisuuden etujärjestö KTMEA hermostui ja vei osavaltion oikeuteen. Työantajien etujärjestössä oli keksitty, että jos kodintekstiiliteollisuus irrotettaisiin muusta tekstiiliteollisuudesta omaksi teollisuudenalakseen, tekstiiliteollisuuden minimipalkat eivät enää sitoisi sen jäsenyrityksiä. Kodintekstiiliteollisuudelle jouduttaisiin silloin määrittämään oma minimipalkka. Tämän toivottiin paitsi viivyttävän uusien minimipalkkojen voimaantuloa, myös johtavan tekstiiliteollisuutta matalampiin minimipalkkoihin. 

Karurin kodintekstiiliteollisuuden etujärjestö onnistui yrityksessä. Oikeus totesi, että sen jäsenyritysten ei tarvitse maksaa tekstiiliteollisuuden minimipalkkoja työntekijöille kunnes kodintekstiilialalle on määritetty oma minimipalkka. 

Kodintekstiilialan minimipalkkojen määrittämisessä ei sittemmin ole turhia hötkyilty. Esimerkiksi R.K. Exports maksaa edelleen työntekijöilleen tekstiiliteollisuuden minimipalkkoja ajalta ennen niihin tehtyjä tarkistuksia eli vuodelta 2004, tosin inflaatiokorotukset huomioiden. 

R.K. Exportsin tapauksesta erityisen räikeän teki se, että yritys on jo pitkään ollut SA8000-sertifioitu. SA8000-sertifiointia on usein pidetty kaikkein kunnianhimoisimpana yleisenä tuotantolaitossertifiointina. Yksi keskeinen syy järjestelmän nauttimalle arvostukselle on se, että SA8000 edellyttää elämiseen riittävän palkan maksamista. Vaikka R. K. Exports on oikeusprosessiin vedoten kieltäytynyt noudattamasta jopa vuonna 2014 tarkistettuja lakisääteisiä minimipalkkoja (jotka eivät riitä elämiseen) on se silti läpäissyt SA8000-auditoinnit.  

Finnwatch nosti kissan SA8000:n omistavan SAI:n pöydälle jo Vallila-raporttia kirjoitettaessa. Vuoropuhelun seurauksena SAI tarkisti kesällä SA8000-standardin mukaisia auditointeja koskevaa ohjeistusta. SAI:n tarkistetun ohjeistuksen mukaan työntekijöille on maksettava vähintään viranomaisten ilmoittamaa minimipalkkaa silloinkin kun palkat on kyseenalaistettu oikeusteitse. Tämä tarkoittaa, että R.K. Exportsin on nostettava palkkojaan.

SAI:n päätös ei kuitenkaan koske vain R. K. Exportsia. Tamil Nadun osavaltiossa SA8000-sertifioitua kodintekstiilejä valmistavia yrityksiä on SAI:n mukaan noin 100. Monella teollisuudenalalla työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Tiedot henkilökunnan lukumäärästä voivat vanhentua nopeasti eikä SAI siksi anna julkisuuteen tietoja työntekijöiden lukumäärästä sertifioiduissa tuotantolaitoksissa. Varovaisenkin arvion mukaan SAI:n muuttunut tulkinta voi kuitenkin tarkoittaa korkeampia palkkoja tuhansille kodintekstiilialan työntekijöille. Esimerkiksi R.K. Exports työllistää yrityksen itsensä mukaan noin 400–500 henkilöä. Päätöksellä on vaikutusta myös muuhun Tamil Nadun osavaltion tekstiiliteollisuuteen, joka käy erillistä oikeustaistelua vuoden 2014 minimipalkkojen korotuksia vastaan.

On selvää, että kaikki SA8000-sertifioiduista tuotantolaitoksista eivät pysty tai halua korottaa työntekijöidensä palkkoja, ja ne tulevat menettämään niiden SA8000-sertifikaatit. Tämä puolestaan todennäköisesti johtaa siihen, että sertifikaatin menettävät yritykset menettävät myös ainakin osan asiakkaistaan. 

Finnwatch kysyi Vallilalta, onko se sitoutunut jatkamaan ostoja R.K. Exportsilta jos työntekijöiden palkankorotukset johtavat myös hintojen nousuun. Vallila mukaan se on sitoutunut jatkamaan yhteistyötä R.K. Exportsin kanssa yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja edellyttää R.K. Exportsilta SA8000-sertifikaatin määrittämien toimien toimeenpanoa. Vallilan sanoo jatkavansa yhteistyötä R.K Exportsin kanssa sillä edellytyksellä, että toimittaja toimii kulloinkin voimassaolevien SA8000 standardien mukaisesti niin työntekijöiden oikeuksien, työpaikan olosuhteiden kuin tehokkaan johtamisjärjestelmän toteuttamisen osalta sekä Vallilan asettamien laatu-, toimitus- ja muiden vaatimusten mukaisesti.

On silti vielä kokonaan toinen kysymys, miten minimipalkoilla kikkailevat yritykset saadaan maksamaan työntekijöilleen elämiseen riittäviä palkkoja. Esimerkiksi R.K. Exports on toistuvasti kertonut Finnwatchille olevansa sitoutunut maksamaan työntekijöilleen vain kodintekstiiliteollisuuden tulevia minimipalkkoja, mutta ei elämiseen riittävää palkkaa.

Tekstiiliteollisuuden minimipalkat olivat vuonna 2018 Tamil Nadussa vain noin 56–60 prosenttia elämiseen riittävästä palkasta. SAI:n mukaan se on parhaillaan kehittämässä keinoja soveltaa alle sadan kilometrin päässä Karurista sijaitsevassa Tiruppurin kaupungissa tehtyä elämiseen riittävän palkan laskelmaa muuhun Tamil Nadun osavaltioon. Lisäksi SA8000-auditointeja aiotaan päivittää siten, että niiden yhteydessä tehtävät arviot elämiseen riittävästä palkasta perustuvat jatkossa kunnianhimoiseen ja yleisesti tunnustettuun Anker-metodologiaan. Vielä toistaiseksi SA8000-standardin mukaisista auditoinneista vastaavat sertifiointielimet ovat voineet käyttää riittävän palkkatason arviointiin myös muita menetelmiä. Finnwatch on havainnut nämä sekalaiset menetelmät ongelmalliseksi jo aikaisemminkin.

Tuhannet työntekijät saavat siis nyt heille kuuluvat minimipalkkalain mukaiset palkankorotukset ja sertifiointijärjestelmä SA8000 noudattaa jatkossa paremmin sertifiointikriteereissä asetettuja lupauksiaan. Loppu hyvin kaikki hyvin? 

Emme täällä Finnwatchissa malta olla miettimättä sitä väärinkäytöksien ja ongelmien määrää, joita nykyiseen vapaaehtoiseen yritysvastuuseen ja siihen liittyvään sertifiointibisnekseen liittyy. Olemme raportoineet toistuvasti ongelmista eri järjestelmien mukaisten auditointien laadussa ja kriteerien kattavuudessa. Nykyinen systeemi ei selvästi toimi ja useammalla toimijalla on tarvetta ryhtiliikkeeseen. 

Ratkaisuna olemme Finnwatchissa ehdottaneet vastuullisuussertifiointien viranomaisvalvontaa ja kampanjoineet sitovan yritysvastuulain puolesta. Niin kauan kun väärinkäytöksistä ei seuraa sanktioita eikä niistä joudu vastuuseen, ne jatkuvat.