Ekologinen talous edellyttää oikeudenmukaista verotusta

Blogi
Sonja Finér |

Samalla kun fossiilitaloudesta on luovuttava, planeetan muutkin rajat ovat tulossa vastaan. Elonkirjo ja ekosysteemipalvelut ovat romahtamassa. Talouskasvua ei pystytä kytkemään irti uusien luonnonvarojen käytöstä riittävän nopeasti. Hyvinvointia on pystyttävä luomaan ilman aineellisen kasvun tavoittelua. Ekologisen talouden tutkija Jason Hickel on todennut tämän edellyttävän jo kerrytetyn varallisuuden tasaisempaa jakamista.

Tuore YK:n Agenda 2030 -raportti varoittaa varallisuuden ja siitä seuraavan vallan voimakkaan keskittymisen vaikeuttavan tarvittavien sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien muutosten tekemistä. Tällä hetkellä rikkain prosentti omistaa puolet koko maailman varallisuudesta. Osuus noussee yli 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. YK:ssa on varoitettu ilmasto- apartheidista, jossa rikkaat sopeutuvat ja köyhät kärsivät kriisin seuraukset.

Verotus on tärkein työkalu, jolla varallisuuden keskittymiseen voidaan puuttua.

Verotus on tärkein työkalu, jolla varallisuuden keskittymiseen voidaan puuttua. Nykyinen taloudellinen eriarvoisuus on seurausta rikkaiden ehdoilla suunnitellusta veropolitiikasta. Tutkijat Emmanuel Saez ja Gabriel Zucman ovat tuoreessa kirjassaan käsitelleet äärimmäisen varallisuuden ja vallan keskittymisen ongelmia. Esimerkkinä he käyttävät Yhdysvaltoja, jossa 1950-luvulla rikkaimpien veroaste oli 70 prosenttia. Tänään se on alempi kuin pieni- ja keskituloisilla: vain 23 prosenttia.

Pohjoismaissakin järjestelmää on rukattu harvojen eduksi. Norjassa on perustettu itsenäinen verotutkimuskeskus puolustamaan hyvinvointivaltiota rikkaimpien vallan väärinkäytöksiltä.

Suomessa ongelmat ovat ratkaisematta. Tulo- ja varallisuuserot ovat lähteneet kasvuun 1990-luvun laman jälkeen. Sallimme yrityksille aggressiivisen verosuunnittelun ja mahdollistamme rikkaille perintö- ja lahjaverojen kiertämisen. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on verojärjestelmämme räikein häpeätahra.

Nykyinen hallitusohjelma ei puutu verolainsäädännön räikeimpiin epäkohtiin, korkeintaan se lupaa niistä vain uusia selvityksiä. Veropohjan vuotamisen aiheuttamat yli miljardin euron menetykset ovat pois hyvinvointipalveluista ja ilmastotoimista.

Koska nykymeno ei voi enää jatkua, muutos on tulossa hallitusti tai kriisin kautta. Eriarvoisuuteen ja näköalattomuuteen kyllästyneet massat ovat lähteneet kaduille Hongkongista Chileen, Ranskasta Egyptiin.

Väkivaltaisten protestien lisäksi muitakin huolestuttavia merkkejä on ilmassa. Populismi ja autoritarismi lisääntyy demokraattisissa valtioissa, ja muutoksen pelko käperryttää monet houkuttelevaan ilmastodenialismiin. Kovat puheet ja asenteet ovat lisääntymässä myös Suomessa. Ilman ripeitä yhteistä vastuuta ja taakanjakoa lisääviä toimia yhteiskunnallinen luottamus on vaarassa hävitä, ja ekologisen kriisin ratkaisusta tulee mahdotonta.

Verojärjestelmän oikeudenmukaisuus on välttämätön askel yhteiskunnan ekologisessa jälleenrakennusprojektissa. Vakaata yhteiskuntaa arvostavien hyväosaisten ja heidän omistamiensa yritysten on hyvä ymmärtää, että tämä on myös heidän etunsa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Kuvalehden Puheenvuoro-palstalla.

Kuva: Keltaliivien mielenosoitus Pariisissa 5.1.2019. Wikimedia Commons.


Sonja Finér

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email