Moraaliton saa 40 euroa alennusta

Blogi
Sonja Finér |

Toinen, 14,99 euroa maksava halvempi setti on saatettu tehdä lapsityövoimalla työntekijöiden oikeuksia polkien ja ympäristöstä välittämättä. Toinen on Reilu kauppa -sertifioitua luomupuuvillaa, ja sen hinta nousee melkein 55 euroon. Tämän setin osalta Finlayson kertoo tietävänsä missä puuvilla on kasvatettu, kuka on valmistanut langan, kankaan sekä itse lopputuotteen.

En ole naiivi. Finlaysonin kampanja on mainos, jolla yritys haluaa erottautua kilpailijoistaan ja myydä market-hintoja kalliimpia pussilakanoita. Mutta silti, pakko sanoa, että kampanja on nerokas monella tapaa. 

Finlayson kertoo meille, että yritys voi itse valita miten se tuottaa lakanoita. Kun etsitään halvinta hintaa, ei kannata kysellä materiaalien jäljitettävyyttä, ei kysellä tehtaan työntekijöiden työoloja tai huolehtia arvoketjun asianmukaisesta vastuullisuussertifioinnista. Silmät ummistamalla lakanan hinta putoaa Finlaysonin tarjoilemassa esimerkissä lähes 40 euroa. Kuluttaja valitsee jaloillaan ja lompakollaan mitä haluaa ostaa. Samalla hän valitsee pääseekö toisella puolella maailmaa oleva lapsi kouluun tai saavatko työntekijät asiamukaiset työolot.

Oletko sinä valmis maksamaan 40 euroa enemmän? Onko oikein, että valinta toisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisesta kuuluu yksittäiselle suomalaiselle kuluttajalle?

Finlaysonin mainoskampanjan paljastama todellisuus näyttää irvokkaalta. Tosi asiassa näitä samoja valintoja tehdään yrityksissä ja kuluttajien hyllyillä joka päivä. Yritykset valitsevat myyntiin sertifioimatonta teetä tai kahvia, julkiset hankkijat kilpailuttavat riskimaatuotteita pelkällä halvimmalla hinnalla ja niin edelleen ja niin edelleen. 

Valitettavasti harvemmin kuluttajalle kerrotaan suoraan ettei alkuperästä ole hajuakaan, päinvastoin. Kuluttajia sumutetaan mielikuvamarkkinoinnilla, katteettomilla vastuullisuusväitteillä ja yritysten itse keksimillä sertifikaateilla. Sian säkissä ostamisesta yritetään tehdä niin houkuttelevaa kuin on mahdollista.

Silmien ummistaminen on paitsi sallittua, myös kannattavaa.

Tämä kaikki johtuu siitä, että ihmisoikeuksista huolehtiminen ei ole yrityksille pakollista. Silmien ummistaminen on paitsi sallittua, myös kannattavaa, ja aika moni yritys on edelleen halukas ottamaan riskin. Vain jäävuoren huippu yritysten arvoketjuissa olevista ongelmista nousee suuren yleisön tietoisuuteen.  

Asiat ovat kuitenkin muuttumassa, kiitos muun muassa Suomen päättäjien. Suomen hallitusohjelmassa (johon ei mediatietojen mukaan odoteta ainakaan isoja muutoksia) on sitouduttu säätämään yritysvastuulaki ja edistämään yritysvastuulainsäädäntöä myös EU-tasolla.  

Hallitusohjelmaa on lähdetty toteuttamaan nopeaa vauhtia, ja kansallisen lain selvitystyö on jo käynnistynyt. Viime viikolla Suomen EU-puheenjohtajuuskauden loppumetreillä Brysselissä järjestettiin myös konferenssi, jonka päätteeksi julkaistiin Agenda for Actioniksi kutsuttu asiakirja. Paperin on tarkoitus viitoittaa koko EU:n yritysvastuupolitiikan suuntaa. Kolme nostoa asiakirjan sisällöstä: 

  1. Asiakirjassa tunnustetaan tarve yhtenäiselle EU-tason sitovalle sääntelylle, joka perustuu ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen. 
  2. Asiakirjassa peräänkuulutetaan komission selvitystä yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeussuojan toteutumiseen liittyvistä haasteista ja ehdotusta siitä, miten sitovaan huolellisuusvelvoitteeseen perustuva sääntely voisi edistää uhrien oikeussuojaa.
  3. Komissiolta ja jäsenvaltioilta peräänkuulutetaan asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että julkisin varoin tehdyt hankinnat kannustavat yrityksiä huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden toimitusketjuissa. 

Eilen uutisoitiin, että uudeksi työministeriksi ehdotetaan Tuula Haataista, joka valituksi tultuaan jatkanee edellisen ministerin Timo Harakan viitoittamalla tiellä. Haatainen on ollut yksi aktiivisimmista yritysvastuulakia Suomeen ajaneen #ykkösketjuun-kampanjan tukijoista. Myös tuleva pääministeri Sanna Marin on tiivistänyt Finlaysonin kampanjan viestin jo ennen kuin sitä oli tehtykään: 

“Tarvitsemme yritysvastuulakia, jotta voimme varmistua ihmisoikeuksien toteutumisesta koko tuotantoketjussa - kuten siitä, ettei lapsityövoimaa käytetä ja, että työntekijöiden työskentelyolosuhteet ovat inhimilliset. Lopputuotteen eettisyyden selvittämistä ei voi jättää yksittäisen kuluttajan harteille.”

Siispä te, jotka haluatte pussilakananne mahdollisimman halvalla hinnalla taustoista piittaamatta, nyt on aika juosta Finlaysonin liikkeeseen ostoksille. Tätä herkkua ei ole luvassa enää kauaa.

For the Times They Are a Changin'.


Sonja Finér

Sonja on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää ja vastaa Finnwatchin työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email