Verottaja estää maasta muuttamisen – ja 6 muuta virhettä

Valtiovarainministeriö laatii parhaillaan hallitusohjelman mukaista selvitystä luonnollisia henkilöitä koskevan arvonnousuveron käyttöönotosta. Arvonnousuveron tavoitteena on kitkeä myyntivoitto-, perintö- ja lahjaveron välttelyä.

Suomessa myyntivoitot, lahjat ja perinnöt ovat normaalisti veronalaisia. Varakas henkilö voi kuitenkin nykylainsäädännön puitteissa välttyä verotukselta muuttamalla verotukselliset asuinkirjat ulkomaille ennen omaisuuden luovutusta. Jos kohdemaassa ei kanneta myyntivoitto-, lahja- tai perintöveroa, voi omaisuuden myydä tai luovuttaa eteenpäin verovapaasti. Arvonnousuveron ideana on estää tällainen muuttoon perustuva verovälttely saattamalla Suomessa kertyneet omaisuuden arvonnousut veronalaisiksi myös maastamuuton jälkeisissä luovutustilanteissa.

Finnwatch on suositellut Suomelle arvonnousuveron säätämistä jo vuodesta 2017, jolloin tutkimme verokonsulttien laatimia aggressiivisia verojärjestelyjä. Äkkiseltään kuvittelisi, että veropohjaa tiivistävä ja vero-oikeudenmukaisuutta lisäävä aloite nauttisi varsin laajaa kannatusta. Arvonnousuvero on kuitenkin herättänyt Twitterissä ja lehtien palstoilla äänekästä vastustusta, jossa veroa kritisoidaan keskustelusta toiseen toistuvilla virheellisillä väitteillä. Alla esittelemme yleisimmät virheväittämät ja käymme läpi, mikä niissä on pielessä.

1. Arvonnousuvero peritään ulkomaille muuton yhteydessä

Väärin. Veroa ei perittäisi maastamuuttohetkellä, vaan vasta siinä vaiheessa, kun arvonnousu realisoituu omaisuuden luovutuksen seurauksena (eli kun omaisuus esimerkiksi myydään, lahjoitetaan tai annetaan perinnöksi). Käytännössä maastamuuton ja veron perimisen välillä voisi siis olla useita vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Virheellisen argumenttinsa vakiinnuttamiseksi veron vastustajat ovat nimenneet veron maastamuuttoveroksi. Finnwatch käyttää verosta sen todellista tarkoitusta paremmin kuvaavaa nimeä arvonnousuvero.

2. Arvonnousuvero vaikeuttaa tavallisen kansalaisen ulkomaille muuttoa

Väärin. Ensinnäkin arvonnousuveron alaiselle omaisuudelle asetettaisiin alaraja, jonka myötä arvonnousuvero ei koskisi isoa osaa ulkomaille muuttajista lainkaan. Toiseksi – kuten kohdassa 1 todettiin – veroa ei perittäisi muuttohetkellä, vaan vasta silloin, kun veron kohteena oleva omaisuus realisoidaan. Näin ollen arvonnousuvero ei vaikeuttaisi tavallisen kansalaisen (eikä kenenkään muunkaan) ulkomaille muuttoa.

3. Arvonnousuvero rajoittaa liikkumisvapautta ja on siksi EU-oikeuden vastainen

Väärin. Arvonnousuvero ei rajoittaisi EU:n sisäistä liikkumisvapautta. Luonnollisia henkilöitä koskeva arvonnousuvero on jo käytössä useassa EU-maassa (mm. Tanskassa, Saksassa ja Ranskassa). Keskeistä EU-oikeuden näkökulmasta on se, ettei veroa peritä muuttohetkellä, vaan vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus luovutetaan ja arvonnousu realisoituu. Tällöin veron ei katsota rajoittavan liikkumisvapautta eikä se siten ole EU-oikeuden vastainen.

4. Arvonnousuvero tulee maksettavaksi jo olemassa olevien verojen lisäksi

Väärin. Arvonnousuvero perittäisiin vain tilanteissa, joissa omaisuuden luovutusta edeltää asuinkirjojen siirto toiseen maahan. Samaisia arvonnousuja verotettaisiin luovutustilanteessa myyntivoitto-, perintö- tai lahjaverolla, mikäli asuinkirjojen siirtoa ei olisi tapahtunut. Arvonnousuveroa ei siis maksettaisi em. verojen lisäksi, vaan niiden sijasta, eikä sen käyttöönotto näin johtaisi saman tulon verottamiseen kahden eri verosäännöksen nojalla. Sen sijaan käyttöönotolla varmistettaisiin, ettei arvonnousujen verotukselta voi välttyä kokonaan pysyvällä tai väliaikaisella verotuksellisten asuinkirjojen siirrolla.

5. Arvonnousuvero johtaa kaksinkertaiseen verotukseen

Väärin. Kaksinkertainen verotus estetään pääsääntöisesti Suomen lain ja eri valtioiden kanssa solmittujen verosopimusten avulla. Niissä on määritelty, millä tavoin menetellään tilanteessa, jossa kaksi eri valtiota katsovat omaavansa verotusoikeuden samaan tuloon. Verosopimuksissa myyntivoittojen verotusoikeus on useimmiten annettu tulonsaajan asuinmaalle. Tämän muuttaminen edellyttää maiden välisten verosopimusten uudelleenneuvottelua. Kaksinkertainen verotus voidaan kuitenkin välttää myös esimerkiksi kansallisella säännöksellä, joka velvoittaa Suomen hyvittämään ulkomailla samasta tulosta perittävät verot arvonnousuveron lopullista määrää laskettaessa. Tällöin verosopimusten uudelleenneuvottelulle ei ole tarvetta.

6. Suomessa tapahtunut arvonnousu on mahdollista määrittää vain pörssiosakkeille

Väärin. On totta, että arvonnousun määrittäminen pörssiosakkeille on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin sen määrittäminen vaikkapa osakkeille, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena. Mahdotonta tämä ei kuitenkaan ole, ja vastaava arvonmääritys joudutaan toteuttamaan myös esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa osakkeet vaihtavat omistajaa Suomessa perinnön tai lahjan muodossa. Arvonmäärityksessä voidaan siis noudattaa samoja menetelmiä.

7. Varakkaat muuttavat ulkomaille juuri ennen arvonnousuveron voimaanastumista

Epätodennäköistä.  Tällaisten käyttäytymisvaikutusten ennustaminen on luonnollisestikin hyvin vaikeaa, joten väite on lähinnä veikkaus. Huoli on myös siitä näkökulmasta erikoinen, että ihmisillä, jotka haluavat välttää veroja, on jo nykyisellään mahdollisuus muuttaa ulkomaille: todennäköisesti verovälttelytarkoituksessa tapahtuvaa muuttoa suunnittelevat muuttaisivat ulkomaille riippumatta siitä, säädetäänkö Suomeen arvonnousuvero. Ajoitukseen veron säätämisellä voisi toki olla vaikutusta. Suurempi vaikutus olisi kuitenkin sillä, että jatkossa maastamuuton avulla tapahtuva verovälttely ei enää olisi mahdollista.

Arvonnousuveron säätämiseen ja perimiseen liittyy luonnollisestikin myös erinäisiä haasteita. Lainsäätäjien tulee mm. ratkaista, miten muuton jälkeisiä luovutuksia pystytään seuraamaan ja miten veron perintä käytännössä toteutetaan. Näiden todellisten (ja ratkaistavissa olevien) haasteiden sijaan vastustajat tuntuvat kuitenkin perustelevan kantaansa täysin virheellisillä argumenteilla, mikä on omiaan syömään argumentaation uskottavuutta. Lukijan arvioitavaksi jää ovatko vastustajat aidosti huolissaan esimerkiksi arvonnousuveron EU-oikeuden mukaisuudesta vai huolettaako heitä enemmän se, ettei tämäkään verovälttelymuoto olisi enää jatkossa mahdollinen.

 Muokattu 22.6.2022: korjattu kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevaa kappaletta.