Bisnestä vallankaappauksen aikaan

Armeija kaappasi vallan Myanmarissa 1. helmikuuta. Vallankaappaus on saanut sitä vastustavia kansalaisia liikkeelle sankoin joukoin. Armeija on tukahduttanut osan rauhanomaisista mielenosoituksista väkivalloin, ja tuhansia mielenosoittajia on pidätetty. Armeijan voimakeinojen käyttö on ollut lisääntymään päin. Kuolonuhreja raportoitiin maaliskuun puolivälissä yhden viikon aikana yli 120, viime viikonloppuna melkein saman verran yhdessä päivässä. Armeija on ampunut myös lapsia. Vaikka pieni osa mielenosoittajista on tarttunut kotitekoisiin aseisiin, on vastarinta pääsääntöisesti pysynyt rauhanomaisena. 

Ammattiliitot ovat toimineet Myanmarissa vastarintaliikkeen etujoukoissa. Työntekijät, jotka ovat osallistuneet vallankaappausta vastustaneisiin protesteihin ovat kuitenkin kohdanneet häirintää ja uhkailua. Osa on erotettu työstään, ja armeija on tehnyt öisiä ratsioita työntekijöiden asuntoloihin etsiessään ay-johtajia. Aiemmin tässä kuussa useita rautatietyöntekijöitä ja heidän perheenjäseniään häädettiin kodeistaan aseella uhaten rangaistuksena osallistumisesta yleislakkoon. Tiedotusvälineet ovat raportoineet jopa palkkasaataviaan vaatineen kenkätehtaan työntekijän teloituksenomaisesta murhasta. 

Viime viikolla EU asetti pakotteita Myanmarille, ja YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi EU:n aloitteesta päätöslauselman Myanmarin ihmisoikeustilanteesta. EU:n hyväksymät pakotteet ovat henkilöpakotteita, jotka kohdistuvat armeijan johtohenkilöihin. 

Niiden lisäksi EU:lla on jo ennestään voimassa asevientikielto Myanmariin. 

Myanmarin armeija pyörittää maassa merkittävää liiketoimintaa. Tästä syystä YK:n Myanmarin ihmisoikeustilanteen erikoisraportoija Tom Andrews on vaatinut kansainväliseltä yhteisöltä myös armeijan omistamiin tai sen kontrolloimiin yrityksiin kohdistuvien pakotteiden asettamista. Armeijan liiketoimintaan kohdistuvilla pakotteilla tavoitellaan vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneen armeijan rahahanojen katkaisua. Viime viikolla Yhdysvallat asetti pakotteita kahdelle Myanmarin armeijan omistuksessa olevalle holding-yhtiölle, ja maanantaina se myös hyllytti maiden välistä kauppaa ja investointeja koskevan puitesopimuksen.

YK:n aiemmin vuonna 2019 julkaisemassa selvityksessä listataan noin 120 yritystä, jotka Myanmarin armeija omistaa suoraan tai epäsuorasti keskeisillä talouden sektoreilla. Raportin julkaisun yhteydessä YK vaati yrityksiä, jotka toimivat, käyvät kauppaa tai investoivat Myanmariin katkaisemaan siteet niiden mahdollisiin, armeijaan kytköksissä oleviin liikekumppaneihin. Tuolloin Myanmarin armeija oli kansainvälisen huomion kohteena syyllistyttyään rikoksiin ihmisyyttä vastaan ajaakseen rohingya-väestön pois Myanmarista. Viime syksynä Amnesty International julkaisi oman selvityksensä Myanmarin armeijan yrityskytköksistä. Vallankaappauksen jälkeen myös Myanmarin valtionyhtiöt ovat armeijan hallussa. 

Helmikuisen vallankaappauksen jälkeen myanmarilaiset ammattiliitot ovat julkaisseet kaksi avointa kirjettä kansainvälisille yrityksille, jotka tekevät hankintoja Myanmarista. Työntekijät vaativat brändejä osoittamaan tukea vastarintaan osallistuville työntekijöille, ja noudattamaan asianmukaista huolellisuutta varmistuakseen siitä, että niiden alihankkijat ja muut liikekumppanit eivät ole kytköksissä armeijaan. Lisäksi työntekijät vaativat vaatebrändejä varmistamaan, että niiden muut tavarantoimittajat sallivat työntekijöidensä osallistua vastarintaliikkeen toimintaan tai mennä lakkoon. Useiden eri alojen maailmanliitot ovat yhtyneet vaateisiin. 

Työntekijät saavat vaateilleen lisätukea YK:n ihmisoikeusneuvoston tuoreesta päätöslauselmasta. Se muistuttaa yrityksiä niiden velvollisuudesta noudattaa korostunutta huolellisuutta varmistaakseen, että ne eivät ole taloudellisten kytkösten tai arvoketjujensa kautta osallisina armeijan tekemiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. 

Yritysten on nyt vastattava huutoon. 

Kuva: Robert Bociaga Olk Bon / Shutterstock.com