Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Kuntatalouden kannalta olisi erittäin hyödyllistä, että voitonsiirron mahdollistavat verolainsäädännön aukot tukittaisiin.
Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittava Esimerkki Oy siirtää verotettavaa tulostaan rahoitusjärjestelyiden avulla Irlantiin, missä yhteisöverokanta on Suomea matalampi. Hyvin tienaava lääkäri Mikko Mallikas nostaa tulonsa yhtiön kautta osinkoina sen sijaan, että saisi korvauksen työstä palkkana.
Mitä tekemistä näillä esimerkeillä on kuntatalouden kanssa?
Kaikki tietävät, että aggressiivisella verosuunnittelulla on valtava vaikutus eri maiden verokertymiin. Kuntatalouden ja verovälttelyn yhteyksistä kuulee sen sijaan harvemmin puhuttavan, vaikka talousvaikeudet tuntuvat olevan kunnissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Yhteyksiä löytyy kuitenkin kahtakin eri kautta: yritysten harjoittama voitonsiirto pienentää kunnille allokoitavaa yhteisövero-osuutta ja niin sanottu tulonmuunto kutistaa kunnallisverokertymiä.
Voitonsiirrolla tarkoitetaan yritysten verotettavan tuloksen siirtämistä matalamman verotuksen omaavalle verotusalueelle. Useimmiten tämä tapahtuu erilaisia konsernin sisäisiä transaktioita hyödyntäen. Voitonsiirron vaikutuksia kuntiin voi haarukoida kansainvälisten tutkimusten pohjalta. Suomen yhteisöverokertymästä kolmannes ohjataan kunnille, jos koronan vuoksi tehdyt väliaikaiset korotukset jätetään huomiotta. Eri arvioiden mukaan Suomelle yritysten voitonsiirrosta koituvat veromenetykset liikkuvat kokonaistasolla sadoissa miljoonissa euroissa per vuosi. Esimerkiksi Berkeleyn ja Kööpenhaminan yliopistotutkijoiden laatimaa arviota käyttäen kuntiin kohdistuvan vuotuisen veromenetyksen suuruudeksi saadaan lähes 200 miljoonaa euroa.
Kyllä sillä aika monta sairaanhoitajaa palkkaisi.
Tulonmuunto taas tarkoittaa esimerkiksi palkkatulojen muuntamista matalammin verotetuksi osinkotuloksi. Tulonmuunnon kohdalla vaikutusarvioita kuntatalouteen on vaikeampi tehdä. Kuntiin ulottuva verovaikutus syntyy siitä, ettei ansiotuloja pääomatuloiksi muuntava verovelvollinen maksa muunnetuista tuloista lainkaan kunnallisveroa. Pääomatuloverot menevät kokonaan valtiolle. Muun muassa Vaasa on harmitellut kunnallisverotuottojen vähyyttä, vaikka kaupungissa asuu paljon varakkaita yksityishenkilöitä. Näistä moni saa tulonsa osinkoina ja muina pääomatuloina.
Kuntatalouden kannalta olisi erittäin hyödyllistä, että voitonsiirron mahdollistavat verolainsäädännön aukot tukittaisiin ja osinkoverojärjestelmästä tehtäisiin sellainen, ettei se kannusta tulonmuuntoon. Tällä hetkellä listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverojärjestelmän tarjoamat tulonmuuntokannusteet ovat erittäin suuret, kun tulojen nostaminen yhtiön kautta voi pudottaa veroastetta jopa kymmenillä prosenttiyksiköillä.
Kunnanvaltuutetuilla ei tietenkään ole suoria vaikutusmahdollisuuksia sen enempää yritysveropohjan aukkoihin kuin osinkoverotukseenkaan, mutta oman puolueensa kantoihin voi jokainen poliitikko olla vaikuttamassa. Siksi on tärkeää, että verovälttelyn vaikutukset ymmärretään myös muilla poliittisilla tasoilla kuin eduskunnassa. Äänestäjääkin saattaa kiinnostaa, jos oma kuntavaaliehdokas voivottelee kuntatalouden ongelmia samaan aikaan, kun ehdokkaan puolue poraa reikiä veropohjaan. Puolueiden kannat valtakunnalliseen veropolitiikkaan vaikuttavat suoraan myös kuntapolitiikan realiteetteihin.
Eroista eri eduskuntapuolueiden kannoissa saatte lisää tietoa lähipäivinä, kun julkaisemme päivitetyn version viimekesäisestä verokyselyartikkelistamme.
