Puolueiden suhtautumisessa verovälttelyä kitkeviin toimiin suuria eroja

Näkemys verovälttelystä yhteiskunnallisena ongelmana jaetaan laajasti puolueiden kesken. Kyselyyn vastanneista puolueista kaikki paitsi KD olivat osittain tai kokonaan sitä mieltä, että Suomen verolainsäädäntö mahdollistaa tietyissä tilanteissa verovälttelyn, ja ongelmaan tulee puuttua myös kansallisia lakeja korjaamalla.

KD perusteli muista eroavaa kantaansa sillä, että suurimmat ongelmat verotuksessa liittyvät kansainväliseen toimintaan eikä voimassaolevien lakien puitteissa tapahtuvaa toimintaa tulisi puolueen mukaan kutsua verovälttelyksi. Verovälttelyssä on kyse kansainvälisessä keskustelussa vakiintuneesta termistä (engl. tax avoidance), jota mm. OECD käyttää viitatessaan nykylakien heikkouksien ja verojärjestelmien aukkojen mahdollistamaan voitonsiirtoon ja veropohjien vuotoon, eli toisin sanoen olemassa olevien lakien puitteissa tapahtuvaan toimintaan.

Korkovähennysrajoitusten kiristämistä kannattivat kyselyssä jollakin tasolla (täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä) kaikki puolueet Kokoomusta lukuun ottamatta. Peräti neljä puoluetta nosti esiin nykyisiin korkovähennysrajoituksiin sisältyvän tasevapautuksen: SDP, Vasemmisto, Vihreät ja PS pitivät sitä yhtenä nykyrajoitusten keskeisimmistä ongelmista. Tasevapautuksessa on kyse säännöksestä, jonka nojalla yhtiö voi vapautua kokonaan korkovähennyksiä koskevilta rajoituksilta. Korkovähennysrajoitusten kiristämistä vastustanut Kokoomus perusteli kantaansa muun muassa sillä, että kansalliset kiristystoimet voivat heikentää Suomen “jo valmiiksi heikon investointiympäristön” kannustimia.

Korkovähennysrajoituksilla pyritään estämään kansainvälisten konsernien harjoittamaa voitonsiirtoa, joka pienentää Suomessa näytettävää verotettavaa tulosta. Rajaamalla korkojen vähennysoikeutta verotuksessa yrityksiä estetään siirtämästä verotettavaa tulosta matalamman verotuksen alueella toimiviin konserniyhtiöihin sisäisten lainajärjestelyiden avulla. Suomessa korkojen vähennysoikeutta on rajoitettu useiden vuosien ajan, mutta rajoituksissa on edelleen merkittäviä heikkouksia, jotka mahdollistavat aggressiivisen verosuunnittelun. Suomen korkovähennysrajoituksiin sisältyvä kiristämisvara nostettiin esiin myös Vesa Vihriälän työryhmän raportin veroliiteessä, jonka oli laatinut työelämäprofessori Timo Viherkenttä.

Väliyhteisölain kiristämistä ei kyselyn mukaan vastusta yksikään puolue. KD:lla ei tosin ollut kysymykseen kantaa. Konkreettisimpia toimia väliyhteisölain kehittämiseksi esittävät vastauksissaan SDP ja Vasemmisto. Kokoomus ja KD korostivat vastauksissaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä: puolueiden mukaan Suomen ei tule ryhtyä yksipuolisiin kansallisiin toimiin, vaan mahdolliset kiristystoimet tulee toteuttaa yhteistyössä muiden maiden kanssa.

Väliyhteisölailla pyritään estämään verotettavan tulon siirtämistä matalamman verotuksen alueelle perustettuun yhteisöön sekä suitsimaan maiden välistä verokilpailua. Väliyhteisölakia kiristämällä verovälttelyyn ja haitalliseen verokilpailuun voitaisiin puuttua tehokkaammin.

Veronkiertopykälää koskeva kysymys jakoi puolueiden kantoja. Finnwatch on esittänyt korjauksia nk. yleiseen veronkiertopykälään, koska pykälän sanamuoto ja sen tulkinnasta muodostunut oikeuskäytäntö ovat johtaneet tilanteeseen, jossa veronkiertoon puuttumiseen tarkoitettua pykälää voidaan soveltaa vain harvoin.

Veronkiertopykälän korjaamista kannattivat Liike Nyt, SDP, Vasemmisto ja Vihreät. SDP oli näistä puolueista ainoa, joka perusteli kantaansa avaten nykyisen pykälän ongelmia. Korjaustarpeesta osittain tai täysin eri mieltä olevat puolueet kantoivat huolta verovelvollisen oikeusturvasta. Kokoomuksen ja KD:n huolena oli kaavamaisen tulkinnan vaikutukset oikeusturvaan. Perussuomalaisten vastauksessa koko yleinen veronkiertopykälä ja sen soveltamismahdollisuudet näyttäytyivät oikeusturvaa uhkaavina tekijöinä. PS:n mukaan lainsäädännön tulisi olla niin yksityiskohtaista ja selkeää, ettei yleistä veronkiertopykälää tarvittaisi lainkaan.

Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverojärjestelmän korjaamista kannattavat (osittain ja täysin samaa mieltä väitteen kanssa olevat) SDP, Vasemmisto, Vihreät ja PS. Näistä SDP ja Vasemmisto avasivat myös sitä, millä tapaa puolueet toivoisivat osinkoverotusta muutettavan. PS ja KD nostivat vastauksissaan esiin, ettei osinkoverotusta tule kiristää ellei yrittäjien verotusta samalla madalleta muulla tapaa. Liike Nyt ei perustellut kantaansa.

KD:n mukaan pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat veronkiristysten sijaan kannustimia. Myös Kokoomuksen mielestä verotuksen tulisi kannustaa yrittäjyyteen ja riskinottoon. Kumpikaan puolueista ei kuitenkaan avannut, miten nykyjärjestelmä puolueiden mielestä ajaa näitä tavoitteita.

Nykyisessä osinkoverojärjestelmässä verohuojennuksista pääsevät nauttimaan ennen kaikkea jo paikkansa vakiinnuttaneiden, pääomavaltaisilla aloilla toimivien suuryritysten omistajat. Pienyritysten kohdalla osinkoverotus on nykyjärjestelmässä huomattavasti tiukempaa. Hallituksen oma yritystukityöryhmä katsoi raportissaan, että listaamattomien yritysten osinkoverotuksen malli 1) tuottaa perusteetonta etua pääomarikkaiden yritysten suurille omistajille, 2) ohjaa taloudessa investointeja pois tuottavimmista kohteista, 3) vääristää pääomarakennetta ja 4) on näin kansantaloudelle haitallinen.

Yritystukityöryhmän näkemys on vahvistettu lukuisissa tutkimuksissa. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että nk. tulonmuunto on yksi järjestelmän keskeisistä ongelmista.

Hallituspuolueet nostivat vastauksissaan esiin, että nykylainsäädäntö mahdollistaa asuinkirjojen siirtoa hyödyntävän verovälttelyn ja ruokkii maiden välistä verokilpailua. SDP myös korosti, että arvonnousuveroa vastaavaa lainsäädäntöä sovelletaan jo useimmissa vertailumaissa, mukaan lukien Ruotsissa. Veromallia vastustaneiden PS:n mukaan veromallin hyödyt voisivat jäädä kielteisiä vaikutuksia pienemmiksi, ja Kokoomuksen mukaan verotuksella tulisi ennemmin kannustaa muun kuin asuntovarallisuuden kerryttämiseen (sen sijaan, että tällaisen omaisuuden verovapaa realisointi estettäisiin arvonnousuveron avulla). KD:n mukaan perintö- ja lahjaverotusta pitäisi puolestaan keventää sen sijaan, että ihmisten ulkomaille muuttoa pyritään estämään maastamuuttoveron avulla. KD:n vastauksesta lienee kyse väärinymmärryksestä, sillä veromallilla ei pyritä vaikuttamaan ihmisten maastamuuttoihin, vaan ainoastaan saattamaan Suomessa kerrytetyt arvonnousut normaalin myyntivoittoverotuksen alaisiksi siinäkin tapauksessa, että henkilö siirtää asuinkirjansa ulkomaille ennen omaisuuden myyntiä tai muuta luovutusta.

Julkisen maakohtaisen veroraportoinnin tavoitteena on lisätä kansainvälisten yritysten verotietojen läpinäkyvyyttä. Veronmaksun ja aggressiivisen verosuunnittelun läpinäkyvyys kannustaisi yrityksiä maksamaan veronsa todellisiin toimintamaihin sen sijaan, että voittoja siirretään kevyemmän verotuksen perässä veroparatiiseihin.

Kaikki kyselyyn vastanneet puolueet olivat täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Suomen tulee edistää julkisen maakohtaisen veroraportoinnin käyttöönottoa EU:ssa. Vihreät ilmoittivat, että maakohtainen raportointi on sisällytettävä myös valtionyhtiöiden julkista veroraportointia koskevaan ohjeeseen. Ohjeen uudistamisesta on sovittu keväällä valmistuneessa valtionyhtiöiden omistajaohjausta koskevassa periaatepäätöksessä. Järjestöt, Finnwatch etunenässä, ovat arvostelleet nykyistä ohjetta muun muassa siitä, että se jättää yhtiöille liian paljon liikkumavaraa sen suhteen, mitä tietoja yritys näkee olennaiseksi raportoida.

Myös verotietojen julkisuuden lisääminen sai (osittaista tai täyttä) kannatusta kaikilta puolueilta. Verotietojen nykyistä laajemmalla läpinäkyvyydellä paitsi ennaltaehkäistäisiin verovälttelyä, myös parannettaisiin kansalaisten ja poliitikkojen tiedonsaantimahdollisuuksia, ja sitä kautta mahdollisuuksia osallistua veroista käytävään keskusteluun.

PS ja KD muistuttivat vastauksissaan yksityisyydensuojan tärkeydestä. Vihreät ja Kokoomus korostivat puolestaan kansainvälisen tietojenvaihdon tärkeyttä.

Kansainvälisen minimiyhteisöverokannan käyttöönottoa EU:ssa ja OECD:ssa kannattivat täysin tai osittain kaikki puolueet KD:ta ja PS:a lukuun ottamatta. Minimiyhteisöverokannan tavoitteena on rajoittaa voitonsiirtoa sekä yhteisöverokannoilla ja erityisillä veroeduilla käytävää maiden välistä verokilpailua.

PS perusteli kielteistä kantaansa sillä, ettei sitovasta minimitasosta sopuun pääseminen ole puolueen mukaan todennäköistä, ja toteutuessaan minimiverokanta todennäköisesti asettuisi niin alas, ettei se palvelisi tarkoitustaan. KD vetosi puolestaan “kansalliseen budjettisuvereniteettiin”, joka ilmeisesti KD:n mukaan menetettäisiin, jos minimiyhteisöverokannasta sovittaisiin kansainvälisesti. Kokoomus piti minimiverokannan asettamista tarpeellisena, jos verokilpailu kiihtyy. Kokoomus kantoi kuitenkin huolta siitä, että minimiyhteisöverokannasta voisi todellisuudessa syntyä samalla maksimiverokanta.

Viimeisessä monivalinnassa esitettiin, että Suomen tulisi lisätä tukeaan kehittyvien maiden verohallintojen vahvistamiselle. Kaikki puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta olivat tästä joko täysin tai osittain samaa mieltä. SDP, Kokoomus ja KD nostivat vastauksissaan esiin, että Suomen verohallinto ja siihen liittyvä osaaminen ovat korkealla tasolla, ja tätä osaamista tulisi hyödyntää myös kehittyvien maiden verohallintojen vahvistamiseen tähtäävässä työssä. PS puolestaan piti tärkeänä, että kehitysapua pienennetään nykyisestä. Olemassa olevan kehitysavun uudelleensuuntaaminen verohallintojen vahvistamiseen sai puolueelta kuitenkin varovaista kannusta.