Äitiyspakkauksen vastuullisuus etenee pienin askelin

Tutkimusartikkelit

Vuonna 2019 julkisuuteen nousseiden vastuullisuusongelmien takana olivat Kelan kilpailutuskriteerit. Useat äitiyspakkauksen tuotteista valmistetaan niin sanotuissa riskimaissa, joissa työelämän oikeuksien toteutumisessa on ongelmia. Ihmisarvoisten työolojen sijaan Kelan kriteereissä painottui kuitenkin vain tuotteiden halpa hinta sekä niiden toiminnallisuus ja esteettisyys.

Riskimaissa kuten Kiinassa, Pakistanissa, Intiassa ja Bangladeshissa valmistettujen äitiyspakkaustuotteiden takaa löytyi vakavia ongelmia kuten laittomia ylitöitä, elämiseen riittämättömiä palkkoja ja työturvallisuuspuutteita. Monien tuotteiden raaka-aineiden alkuperä oli kokonaan hämärän peitossa.

Kela on lisännyt vastuullisuuskriteereitä ja kehittää sopimuskauden aikaista vastuullisuusvalvontaa

Finnwatchin raportin julkaisun jälkeen Kela on kehittänyt äitiyspakkauksen vastuullisuutta. Kela otti vuoden 2021 äitiyspakkauksen kilpailutuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa käyttöön sopimusehtoja, jotka edellyttävä tuotteiden valmistajilta Kansainvälisen työjärjestön perussopimusten noudattamista ja varaavat Kelalle mahdollisuuden teettää sosiaalisen vastuun auditointeja sen sopimuskumppaneiden tuotantoketjuihin. Jo vuoden 2020 äitiyspakkauksen hankintasopimuksessa Kela edellytti riippumattoman kolmannen osapuolen vastuullisuusauditointeja niiltä yrityksiltä, jotka tuovat äitiyspakkaustuotteita maista, jotka eivät ole ratifioineet kaikkia Kansainvälisen työjärjestön perussopimuksia. Kansainvälisen työjärjestön perussopimukset koskevat järjestäytymisvapautta ja kieltävät pakkotyön, lapsityön sekä syrjinnän.

Kela kertoo aloittavansa vastuullisuusauditoinnit vuonna 2021. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että auditoinnit kohdistuvat aikaisintaan vuoden 2022 äitiyspakkaustuotteisiin, sillä vuoden 2021 äitiyspakkauksen tuotteet on jo pitkälti valmistettu, ja ne tuodaan ensi keväänä Suomeen. Auditointien avulla on tarkoitus valvoa Kelan tulevien sopimuskumppaneiden toiminnan tarjouspyynnön- ja sopimuksenmukaisuutta, ja niiden käytännön toteutus suunnitellaan vuoden 2021 aikana.

Sopimuskauden aikainen valvonta merkittävä edistysaskel

Sopimuskauden aikaisen valvonnan kehittäminen on merkittävä edistysaskel sillä siitä on julkisissa hankinnoissa Suomessa vasta hyvin vähäisiä kokemuksia. Ilman valvontaa ja vaatimustenmukaisuuden todentamista niin vastuullisuuskriteerit kuin erilaiset vastuullisuutta koskevat sopimusehdot voivat jäädä vain tyhjäksi kirjaimeksi. Olennaista on kuitenkin, millaisia kriteerejä vasten auditointeja tehdään ja miten ne toteutetaan käytännössä. 

Hankintojen vastuullisuuskriteereistä päätetään aina tapauskohtaisesti tarjouspyyntöä laadittaessa, ja etenkin laadullisilla vertailukriteereillä on mahdollista asettaa tarjoajille pidemmälle meneviä vaatimuksia, jotka parhaimmillaan myös kannustavat tarjoajia kehittämään omia käytäntöjään. Vuoden 2022 äitiyspakkauksen osalta tarjouspyyntöä viimeistellään parhaillaan. Finnwatch kannustaa Kelaa ottamaan äitiyspakkauksen kilpailutuksessa käyttöön entistä enemmän sosiaalisen vastuun näkökohtiin liittyviä kriteereitä, ja edellyttämään myös puuvillalta jäljitettävyyttä ja sosiaalisen vastuun sertifiointeja. Puuvillan tuotantoon liittyy useita vakavia ihmisoikeusongelmia kuten pakkotyötä.

Kela on parhaillaan työstämässä kaikkia sen tulevia hankintoja koskevia strategisia linjauksia, joiden valmistelussa “vastuullisuus on tärkeässä roolissa”. Osa linjaustyötä on Kelan vastausten perusteella kaikkia sen tuleville sopimuskumppaneille yhteisen eettisen ohjesäännön, Code of Conductin, luominen. Se valmistuu Kelan arvioiden mukaan ensi vuoden aikana. Finnwatch on vaatinut Kelaa ottamaan käyttöön Code of Conductin, jossa asetettaisiin vähimmäisvaatimukset kaikkien äitiyspakkaustuotteiden sosiaaliselle vastuullisuudelle ja joka sitoisi Kelan sopimuskumppaneita koko sopimuskauden ajan. Työn keskeneräisyyteen vedoten Kela ei kuitenkaan pyynnöistä huolimatta suostunut vahvistamaan, että sen tulevat hankintalinjaukset ja Code of Conduct tulevat kattamaan myös ihmisoikeudet. Toistaiseksi Kelan vastuullisuustyössä ympäristönäkökohdat ovat korostuneet sosiaalisen vastuun näkökohtia enemmän.

Luomu- ja kierrätyskuiduista valmistettujen tuotteiden määrä on kasvussa

Kelan äitiyspakkauksen kilpailutuksessa käytetyt ekologisen vastuullisuuden vertailukriteerit liittyvät jo nyt luomusertifioituun ja kierrätysmateriaaleista valmistettuihin raaka-aineisiin. Vuoden 2021 äitiyspakkauksen kilpailutuksessa luomupuuvillasta saattoi ensimmäistä kertaa saada lisäpisteitä. Kriteeri koski pakkauksen trikootuotteita, vuodevaatteita ja muita tekstiilituotteita kuten pyyhettä. Koska vuoden 2021 äitiyspakkausta ei ole julkaistu, tiedossa ei vielä ole, miten monta luomupuuvillasta valmistettua tuotetta se tulee sisältämään. Kelan mukaan luomupuuvillasta valmistettujen tuotteiden määrä on siinä kasvanut “merkittävästi”.

Vuoden 2020 äitiyspakkauksessa kokonaan luomupuuvillasta on valmistettu ainoastaan kietaisubody.

Vuoden 2020 äitiyspakkauksessa vähintään 50 prosenttisesti kierrätysmateriaalista on valmistettu vain ulkohaalarin vanu. Vuoden 2021 äitiyspakkauksessa osittain kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita tulevat olemaan ulkohaalari, lämpötöppöset ja -rukkaset sekä collegehaalari. Vaikka Kela on lisännyt kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden osuutta äitiyspakkauksessa, ovat tarjoajat Kelan mukaan teknisessä vuoropuhelussa nostaneet esiin huolia kierrätysmateriaalista valmistettujen tuotteiden kestävyydestä ja laadusta sekä kierrätysmateriaalin soveltuvuudesta ohuemmasta langasta valmistettuihin ja suoraan vauvan iholla pidettäviin tuotteisiin kuten bodyihin. Kelan aikoo seurata kierrätysmateriaaleista valmistettujen äitiyspakkaustuotteiden kestävyyttä edellä mainittujen tuotteiden kohdalla. Päätökset kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden osuuden mahdollisesta kasvattamisesta tehdään Kelan mukaan näistä tuotteista saatujen kokemusten perusteella.

Kelan mukaan kierrätysmateriaaleista valmistettujen äitiyspakkaustuotteiden tuotannossa ei voida hyödyntää kuluttajapoistotekstiilejä vaan ainoastaan tekstiilijätettä, jonka alkuperä on jäljitettävissä kuten teollisuuden ylijäämää ja leikkuujätettä. Kuluttajapoistotekstiilien soveltumattomuus raaka-aineeksi perustuu Kelan mukaan siihen, että niiden myrkyttömyyttä tai allergiaoireiden aiheuttamattomuutta ei voida varmistaa. Sen sijaan kuluttajilta kerätyistä PET-pulloista valmistettu kierrätyspolyesteri soveltuu äitiyspakkaustuotteiden valmistusmateriaaliksi.

Kierrätysäitiyspakkaukselle olisi kysyntää

Vuonna 2019 julkaistussa raportissaan Finnwatch kannusti Kelaa pohtimaan vaihtoehtoja kiertotalouden edistämiseksi äitiyspakkauksissa. Tämän seurauksena Kela kertoo selvittäneensä sen asiakkaiden kiinnostusta kokonaan tai osittain käytettyjä mutta ehjiä ja pestyjä tekstiilituotteita sisältävää äitiyspakkausta kohtaan. Vaikka noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista henkilöistä olisi ollut valmis ottamaan vastaan kierrätysäitiyspakkauksen, moni kuitenkin toivoi äitiyspakkaukselta pääasiassa käyttämätöntä sisältöä ja nosti esiin käytettyihin tuotteisiin liittyviä huolia muun muassa mahdollisista allergeeneistä. Peräti 90 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis palauttamaan äitiyspakkauksen ehjät ja hyväkuntoiset vaatteet jos palautus olisi ilmaista. Kela toivookin, että joku muu taho lähtisi keräämään, käsittelemään ja kierrättämään äitiyspakkauksia tai yksittäisiä äitiyspakkaustuotteita. Kela itse ei aio jatkaa kierrätysäitiyspakkauskonseptin työstämistä.

Kela kertoo kuitenkin pyrkineensä kehittämään äitiyspakkaustuotteiden pitkäikäisyyttä pakkauksen ekologisen vastuullisuuden kasvattamiseksi. Esimerkiksi vuoden 2020 äitiyspakkauksessa on ensimmäistä kertaa mukana body erillisellä irrotettavalla jatkopalalla. Kela kertoo myös haarukoivansa työkaluja äitiyspakkauksen hiilijalanjäljen laskemiseksi. Finnwatch kannustaa Kelaa ottamaan hiilijalanjäljen myös yhdeksi vertailukriteeriksi äitiyspakkaustuotteiden kilpailutuksessa. Suuri osa Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tuotantoketjuissa maamme rajojen ulkopuolella, ja niiden suitsemisella on ilmastokriisin kannalta kiire.

Yhteenveto: Äitiyspakkauksen sosiaalinen vastuullisuus kehittyy – mutta hitaasti

Kela on ryhtynyt kehittämään äitiyspakkauksen sosiaalista vastuullisuutta lisäämällä vastuullisuuteen liittyviä sopimusehtoja ja varaamalla itselleen mahdollisuuden tehdä tarkistuksia sen sopimuskumppaneiden tuotantoketjuihin. Suunta on oikea mutta kaipaa terävöittämistä. Ilman äitiyspakkaustuotteiden toimitusketjujen ja niihin sisältyvien ihmisoikeusriskien tunnistamista vaarana on, että auditointeja ei pystytä kohdentamaan sinne, missä ihmisoikeusriskit ovat suurimmat tai että ne ovat päällekkäisiä samaan toimijaan kohdistuvien muiden auditointien kanssa.

Tuotantoketjujen riskianalyysiin pohjalta Kela voisi myös muotoilla äitiyspakkaustuotteille sosiaaliseen vastuun vertailukriteereitä. Jos sosiaalisesta vastuullisuudesta saisi kilpailutuksissa lisäpisteitä, voisi se kannustaa tarjoajia kehittämään omaa vastuullisuuttaan. Vertailukriteerien painoarvoa lisäisi, jos sosiaalisen vastuullisuuden huomioiden olisi kaikissa julkisissa hankinnoissa pakollista ja julkiset hankkijat tekisivät entistä enemmän yhteistyötä kriteerien yhdenmukaistamiseksi.

Yritysten vastuullisuuden kehittäminen julkisten hankintojen kautta on kuitenkin parhaimmillaankin hyvin hidasta. Yrityksiä voidaan kirittää myös säätämällä yritysvastuulaki, joka velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden tuotantoketjuissa. 

Kuvat: Kela

Finnwatch edistää vastuullista yritystoimintaa. Säännöllisellä tuellasi voimme toimia pitkäjänteisesti sekä vaikuttaa yrityksiin ja päättäjiin.