Tilanteen korjaaminen edellyttää muutoksia sekä kansalliseen verolainsäädäntöön että Suomen muiden valtioiden kanssa tekemiin verosopimuksiin.
Tänään julkaistussa raportissa on kartoitettu metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistusta, oikeudellisia rakenteita, verotusasemaa ja toimintaa Suomessa. Raportin ovat laatineet yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke), Tampereen yliopisto, Finnwatch ja Pellervon Taloustutkimus (PTT). Finnwatch vastasi raporttiin sisältyvistä tapaustutkimuksista.
– Tutkimuksemme osoittaa, että ulkomaiset metsäsijoittajat hyötyvät Suomen veropohjan aukoista, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Löydös on huolestuttava, sillä metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistus on lisääntynyt Suomessa nopeasti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2021 rahastot ostivat ensimmäistä kertaa enemmän metsiä kuin yksityishenkilöt. Rahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistaman metsän pinta-ala on noussut jo lähes 600 000 hehtaariin ja arvo yli kahteen miljardiin euroon. Lähes puolet tästä on ulkomaisten toimijoiden hallussa.
Konsernin sisäisiin lainajärjestelyihin perustuva verosuunnittelu yleistä kansainvälisissä sijoitusrakenteissa
Finnwatch kävi tapaustutkimuksessa läpi kolmen omaisuudenhoitoyhtiö Dasos Capital Oy:n metsärahaston sekä yhden pankkikonserni SEB:in metsärahaston sijoitukset suomalaisiin metsiin. Lisäksi tarkastelun kohteena oli vakuutuskonserni AXA:n ja varainhoitoyhtiö Latifundiumin hallinnoimia metsäsijoituksia Suomessa.
Kaikki tutkimuksen kohteena olevat toimijat hyödynsivät verosuunnittelussaan konsernin sisäisiä lainarakenteita. Lainajärjestelyjen avulla metsäomaisuudesta saatuja tuottoja on saatu siirrettyä ulkomaille suomalaisyhtiön verotettavaa tulosta pienentävinä korkomenoina. Tällöin metsätulot voivat jäädä Suomessa kokonaan verottamatta.
Valtaosassa tutkituista tapauksista korkomenot saatiin vähennettyä verotuksessa kokonaan siksi, että vuotuinen korkomenojen nettomäärä jäi alle konsernin sisäisille korkomenoille asetetun 500 000 euron rajan. Yhdessä tapauksessa oli hyödynnetty yhteismetsärakennetta, joka ei ole lainkaan elinkeinoverolakiin sisältyvien korkovähennysrajoitusten piirissä.
– Korkovähennysrajoitukset tulisi ehdottomasti ulottaa koskemaan myös yhteismetsiä ja muita yhteisetuuksia. Samalla korkovähennysrajoituksiin sisältyviä euromääräisiä rajoja tulisi laskea, toteaa Hietanen.
Metsätuloja jää Suomessa verottamatta myös muista syistä
Ulkomaisten sijoittajien saamat metsätulot voivat jäädä Suomessa verottamatta myös siksi, että ne saadaan Suomessa verovapaaksi katsotun rahaston kautta. Rahastojen kautta tapahtuvassa sijoittamisessa tuloa verotetaan normaalisti vasta siinä vaiheessa, kun rahasto jakaa varoja tai sijoittaja luopuu rahasto-osuuksistaan. Ulkomaisten sijoittajien tapauksessa Suomella ei kuitenkaan usein ole verotusoikeutta sijoittajan saamaan tuloon. Tämä johtuu osin Suomen kansallisesta lainsäädännöstä, osin Suomen muiden maiden kanssa solmimista verosopimuksista.
Tutkimuksen laatijat suosittelevatkin, että metsärahastojen ja muiden kiinteistörahastojen verokohtelua kehitetään osana laajempaa sijoitusrahastojen verokohtelun muutostarpeiden arviointia. Tavoitteena tulisi olla Suomesta saatujen metsä- ja muiden kiinteistötulojen nykyistä laajempi veronalaisuus.
– Kansallisia hiilinieluja koskevan keskustelun käydessä kuumana tuntuu erityisen ongelmalliselta, että Suomessa veropohjan annetaan vuotaa rajojen ulkopuolelle niin, että puun myynnistä ei välttämättä synny valtiolle lainkaan verotuottoja, toteaa Hietanen.
Luovutusvoittoverotuksen kohdalla Suomen verotusoikeuden laajentaminen edellyttää kansallisten lakimuutosten ohella myös tiettyjen verosopimusten uudelleenneuvottelua. Raportissa esitetään lisäksi muitakin muun muassa rahastojen raportointiin liittyviä suosituksia.
Raportin pohjalta laadittu policy brief avaa raportista nousevat keskeiset suositukset >>
Tutkimuksen tilasi ja rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.