Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatch vaatii ripeitä toimia työntekijöiden oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi, samalla kun vaate- ja tekstiiliteollisuuden yritysten tulee vähentää päästöjään kiihtyvällä tahdilla.
Finnwatchin tänään julkaisema raportti kertoo, etteivät Bangladeshin työntekijät ole valmiita vaate- ja tekstiilialalla tarvittavaan kestävyysmurrokseen. Järjestö vaatii ripeitä toimia oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi, samalla kun yritysten tulee vähentää päästöjään kiihtyvällä tahdilla.
Raportti perustuu alan työntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen haastatteluihin, ja se luo synkän kuvan alan työntekijöiden mahdollisuuksista sopeutua vaate- ja tekstiilialalla edessä oleviin ilmastotoimiin. Haastatellut työntekijät työskentelevät tehtaissa, jotka tuottavat vaatteita Suomeen ja muualle Eurooppaan.
– Keskustelu vaateteollisuudessa tarvittavista ilmastotoimista, ja niiden aiheuttamasta murroksesta on Bangladeshissa vasta alkutekijöissään. Suurin osa haastattelemistamme työntekijöistä ei edes tiennyt, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Vaikka ilmastonmuutos ei ollut työntekijöille käsitteenä tuttu, työntekijät kertoivat lukuisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista omaan elämäänsä. Lisääntynyt kuumuus, kuivuus, tulvat ja rankkasateet olivat läsnä työntekijöiden kertomuksissa. Bangladeshin vaate- ja tekstiiliteollisuus työllistää kasvavan joukon maan sisäisiä ilmastosiirtolaisia, joita oli myös Finnwatchin haastattelemien työntekijöiden joukossa.
– Kaupungeissa sijaitseviin tehtaisiin virtaa jatkuvasti lisää työntekijöitä maaseudulta. Haastattelemamme työntekijät kertoivat, että ilman vaate- ja tekstiiliteollisuuden työpaikkoja he jäävät tyhjän päälle, kertoo Kultalahti.
Bangladesh on köyhä maa, jonka viennistä vaate- ja tekstiiliteollisuus muodostaa 86 prosenttia. Maa on tunnettu halpatyövoimasta. Finnwatchin haastattelemat työntekijät saavat elämiseen riittämätöntä palkkaa, josta mitään ei jää säästöön.
– Työntekijät elävät kädestä suuhun, ja Bangladeshissa jylläävä inflaatio on entisestään vaikeuttanut toimeentuloa. Työttömyysturvaa ei ole, ja valtion tarjoamat erilaiset sosiaaliturvaohjelmat ovat pirstaleisia ja tehottomia. Koronapandemian aiheuttamat tuotantokatkot paljastivat puutteet karusti, kun lomautetut ja irtisanotut työntekijät jäivät keväällä 2020 tyhjän päälle.
Euroopan unionin tuleva tekstiilistrategia, parhaillaan neuvottelussa oleva yritysvastuudirektiivi sekä jo hyväksytyt yritysten vastuullisuusraportointia koskevat kiristyvät vaatimukset tulevat kaikki aiheuttamaan muutospaineita vaate- ja tekstiilialalle. Alan on vietävä päästöt nollaan ja siirryttävä kiertotalouteen samaan aikaan kun automaatio lisääntyy. Muutosten on arvioitu johtavan työpaikkojen siirtymiseen lähemmäs kuluttajamarkkinoita. Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan ns. nearshoring-kehitys näkyy jo vaate- ja tekstiilialan kansainvälisissä vientitilastoissa.
– Ilmastokriisi lyö Bangladeshia kahdesta suunnasta. Jokisuistossa sijaitseva väkirikas maa on erittäin altis sään ääri-ilmiöille, merenpinnan nousulle ja näistä aiheutuvalle eroosiolle ja maan suolaantumiselle. Samalla toimet ilmastokriisin torjumiseksi nakertavat pohjaa Bangladeshin yksipuoliselta vientiteollisuudelta, sanoo Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
– Ratkaisu ei ole ilmastotoimien lykkääminen vaan oikeudenmukainen siirtymä. Vaate- ja tekstiilialan ilmastotoimet ovat vasta alkutekijöissään, ja nyt on tärkeää varmistaa, että työntekijät otetaan alusta asti mukaan siirtymän suunnitteluun, Leipola sanoo.
Finnwatch vaatii, että vaatealan toimijat asettavat ja toimeenpanevat suunnitelmat koko arvoketjun kattavien, tieteenmukaisten päästövähennysten toteuttamiseksi ja nettonollan saavuttamiseksi. Samalla on laadittava suunnitelmat työntekijöihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi ja lieventämiseksi. Suomen tulevan hallituksen on edesautettava murrosta varmistamalla EU-lainsäädännön, kuten yritysvastuulain ja tekstiilistrategian, kunnianhimoinen kansallinen toimeenpano sekä varmistettava omalta osaltaan riittävä kansainvälisen ilmastorahoituksen taso.
Kansalaisjärjestöt kampanjoivat vaalikeväänä laajasti oikeudenmukaisen siirtymän puolesta. Finnwatchin koordinoiman yli 70 organisaatiota yhdistävän kampanjan esittelemissä oikeudenmukaisen siirtymän periaatteissa vaaditaan tukea kehittyvien maiden ilmasto- ja luontokatotoimien rahoittamiseen.
– Lisäksi esimerkiksi Suomen ilmastovuosikertomuksessa tulisi tarkastella perusteellisemmin ympäristöön ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä vaikutuksia, joita Suomen ekologisella siirtymällä on muihin maihin, ja erityisesti kehittyviin talouksiin, Leipola sanoo.
Raportin tuottamiseen on saatu tukea Suomen kehitysyhteistyövaroista.
Kuva: UN Women/Fahad Abdullah Kaizer, CC BY-NC-ND 2.0
