Somevaikuttajat minimoivat osinkoveroja holdingyhtiöjärjestelyillä

Uusi selvitys paljastaa osinkoverotuksen merkittävään kevenemiseen johtavat yritysjärjestelyt tunnettujen somevaikuttajien yhtiöissä. Finnwatch varoittaa, että vastaavat järjestelyt voivat olla merkittävästi lisääntymässä eri alojen yrityksissä, ja vaatii lainsäätäjältä toimia. 

Julkisuudesta tunnetut somevaikuttajat ovat viime vuosina toteuttaneet holdingyhtiöjärjestelyitä, joilla on mahdollistettu entistä suurempi määrä kevyesti verotettuja osinkotuloja. Finnwatch tutki Sara ja Mikko Parikan, Auri Kanasen ja Natalia Salmelan omistamissa yhtiöissä toteutettuja yritysjärjestelyjä ja niiden verovaikutuksia.

Havaitut osakevaihdoksi kutsutut järjestelyt pohjaavat siihen, että Suomessa listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen verotus riippuu osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuudesta. Mitä suurempi nettovarallisuus yhtiöllä on, sitä enemmän yhtiöstä voidaan nostaa kevyemmin verotettuja huojennettuja osinkoja. 

Finnwatchin läpikäymissä tapausesimerkeissä osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuus on saatu paisutettua kirjanpidollisilla keinoilla moninkertaiseksi, kun varsinaista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen omistus on siirretty tätä tarkoitusta varten perustetulle holdingyhtiölle ja osingot maksetaan sen kautta.

– Holdingyhtiöjärjestelyn avulla hyvää tulosta tekevä yrittäjä voi saavuttaa merkittävästi alemman verotuksen tason ilman, että operatiiviseen yhtiöön on tosiasiallisesti kerrytetty nettovarallisuutta, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen selventää.

Finnwatch ei syytä somevaikuttajayhtiöitä tai niiden omistajia laittomuuksista. Verohallinnon alainen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) on yrittänyt haastaa vastaavankaltaisia järjestelyjä oikeusteitse, mutta korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuonna 2017 antaman ratkaisun mukaan niihin ei voida puuttua yritysjärjestelyjä koskevan veronkiertopykälän avulla. Finnwatch uskoo järjestelyjen lisääntyneen KHO:n ratkaisun myötä.

Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksen ongelmista on jo ennestään ollut asiantuntijoiden keskuudessa laaja yhteisymmärrys. Lukuisat tutkimukset ja asiantuntijaraportit ovat osoittaneet nettovarallisuuteen sidotun järjestelmän puutteet, ja järjestelmää pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena ja kansantaloudelle haitallisena. 

– Selvityksemme osoittaa, että ongelmat ovat lisääntymässä. Sen lisäksi, että nykyinen järjestelmä ohjaa haitallisesti muun muassa investointeja ja asettaa eri toimialat ja veronmaksajat eriarvoiseen asemaan, se myös kannustaa toteuttamaan vailla liiketaloudellisia perusteita olevia yritysjärjestelyjä, sanoo Hietanen.

Nykyistä listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmää on poliitikkojen ja eturyhmien toimesta puolustettu sillä, että se lisää yritysten kriisinkestävyyttä kannustamalla omistajayrittäjiä kerryttämään yhtiöihin varallisuutta.

– Tutkimamme esimerkkitapaukset osoittavat, että osinkoverojärjestelmää puolustavilta argumenteilta on pudonnut pohja pois. Osakevaihtojärjestelyissä kevyemmän verotuksen perusteena oleva nettovarallisuus on luotu kirjanpidollisella kikkailulla, ja operatiivisia yhtiöitä on jopa pumpattu tyhjäksi nettovarallisuudesta. Tämä ei todellakaan kasvata yritysten puskureita, toteaa Hietanen.

– Ongelman korjaaminen on hallituksen vastuulla. Ratkaisuja tilanteeseen puuttumiseksi on syytä käsitellä syyskuun budjettiriihessä, Hietanen jatkaa.

Selvitys on toteutettu joukkorahoituksella ja Palkansaajasäätiön tuella.