Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Yritysten ihmisoikeuksia koskeva vastuullisuustyö ei ole tavoitteellista eikä vaikutusten kohteena olevia sidosryhmiä kuulla, kertoo Finnwatchin uusi raporttisarja.
– Moni miettii miksi vuosikausia jatkunut yritysvastuutyö ei johda merkittäviin parannuksiin tuotantomaissa. Tänään julkaistu raporttisarjamme löytää monia keskeisiä syitä tälle: yritysvastuutyö ei puutu tavoitteellisesti ihmisoikeusongelmien juurisyihin, tuloksia ei seurata eikä ihmisoikeusvaikutusten kohteena olevia ryhmiä kuulla ongelmien ratkaisussa, Finnwatchin ihmisoikeusasiantuntija Maija Lumme sanoo.
Finnwatchin uusi raporttisarja käy yksityiskohtaisesti läpi kolmen suuren suomalaisen yrityksen, Ahlstromin, Fazerin ja Luhdan, vastuullisuusprosessit. Näistä yrityksistä kaksi, Ahlstrom ja Fazer, ovat heinäkuussa voimaan astuneen yritysvastuudirektiivin soveltamisalan piirissä, ja niille on tulossa lakisääteinen velvollisuus puuttua toimintansa ihmisoikeusriskeihin.
– Raporttisarjamme osoittaa, että yritysvastuudirektiiville on tilausta, ja suomalaisilla yrityksillä on paljon työtä edessään, Lumme toteaa.
Heikoimmin Finnwatchin raporttisarjassa tarkastelluista yrityksistä suoriutui erilaisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava Ahlstrom. Se ei ole arvioinut ja priorisoinut toimintaansa liittyviä ihmisoikeusriskejä, eikä siten määritellyt toimintaan liittyviä keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä. Yritys kertoi Finnwatchille työstävänsä näitä kuluvan vuoden 2024 aikana.
Koska Ahlstrom ei ole tunnistanut toimintansa kannalta keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, ei sillä ole niihin puuttumiseksi myöskään menettelytapaohjeita.
– Keskeisten ihmisoikeuskysymysten tunnistamisessa on kyse olennaisten asioiden tunnistamisesta. Kun yritykselle keskeiset ihmisoikeuskysymykset on tunnistettu, tulee laatia selkeät suunnitelmat ja seuranta niihin puuttumiseksi. Ilman näitä yritysvastuutyö on hapuilua pimeässä.
Ongelmat Ahlstromin vastuullisuustyössä juontavat juurensa siitä, ettei yhtiössä ole laadittu kunnollista ylimmän johdon allekirjoittamaa ihmisoikeussitoumusta, jossa sitouduttaisiin YK:n yritysvastuuperiaatteisiin. Luhta sen sijaan julkaisi oman ihmisoikeussitoumuksensa alkuvuonna 2024.
Myös Fazer on laatinut ihmisoikeussitoumuksen ja sitoutunut YK:n yritysvastuuperiaatteisiin. Se on myös ainoana tarkastelluista kolmesta yrityksestä tunnistanut keskeiset ihmisoikeuskysymyksensä. Konkreettiset suunnitelmat keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin puuttumiseksi ja toiminnan tehokkuuden seuranta kuitenkin puuttuvat. Fazer panostaa lähinnä auditointeihin.
– Auditoinnit ovat kuin potilaan kuumeen mittaamista. Kuumetta voi mitata vaikka tuhat kertaa päivässä, mutta se ei paranna potilasta. Fazerin tuotantoketjujen keskeiset ongelmat, kuten lapsityövoima Länsi-Afrikassa, eivät parane pelkillä auditoinneilla vaan juurisyihin puuttumisella ja vaikutusten kohteena olevia ryhmiä kuulemalla.
Fazer tunnisti tuotantoketjussaan vuonna 2023 lukuisia lapsityövoimatapauksia. Samaan aikaan yritys on vasta selvittämässä, mikä on sen kaakaotuottajien elämiseen riittävä toimeentulo, vaikka köyhyys on tärkein yksittäinen tekijä lapsityön taustalla.
– Lapsityövoima ei lopu ilman, että tuottajayhteisöjen köyhyyteen puututaan.
Fazer ei myöskään kuule ihmisoikeusvaikutusten kohteena olevia tahoja, vaikka heidän kuulemisensa avulla yritys pystyisi tehokkaimmin suunnittelemaan ja toteuttamaan ihmisoikeustyötään, juurisyiden tunnistaminen mukaan lukien. Fazer ei myöskään kerää tai julkaise tietoa, jonka avulla yhtiö tai sidosryhmät voisivat arvioida sen huolellisuusvelvoiteprosessin tehokkuutta keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin puuttumisessa.
Finnwatchin kolmen raportin sarja perkaa yritysten ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusprosessit arvioiden niitä kansainvälistä YK-periaatteiden raportointiviitekehystä vasten. Raporttisarjan tänään julkaistut kaksi uutta raporttia käsittelevät Fazerin ja Ahlstromin yritysvastuuprosesseja. Sarjan ensimmäinen raportti julkaistiin maaliskuussa 2024 ja se käsittelee Suomen suurinta vaatealan yritystä Luhtaa. Raporttisarjan laatimista on rahoittanut Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.
Seuraavaksi haluamme selvittää, miten suomalaiset kahvila- ja ravintolaketjut huolehtivat ihmisoikeuksien toteutumisesta. Meiltä puuttuu joukkorahoituksesta enää 3 070 euroa tutkimuksen toteuttamiseksi. Auta meitä käynnistämään selvitys ja osallistu joukkorahoitukseemme!
