Uutiset

Finnfund on eilen illalla 23.3. julkaissut uuden vastineen Finnwatchin 14.3. julkaisemaan raporttiin, jossa yhtiön sijoituskohteena olevaa metsärahastoa (Dasos Timberland Fund I, myöhemmin DTF I) arvosteltiin aggressiivisesta verosuunnittelusta. Finnfundin vastine on samalla sen selvitys ulkoministeriölle.

Finnfundin vastine ei sisällä uutta tietoa, jonka perusteella Finnwatchin tulisi uudelleenarvioida näkemystään yhtiön sijoituskohteena olevan DTF I -rahaston verovastuullisuudesta.

Vastaamme Finnfundin vastineeseen seuraavassa ensin yleisellä tasolla ja sen jälkeen kohta kohdalta väite kerrallaan.


1. Yleistä

Finnfundin vastineen pääasiallisena tarkoituksena on väittää, ettei Finnwatchin raportissa kuvattua rahastorakennetta ole käytetty aggressiiviseen verosuunnitteluun. Finnfundin mukaan rakenteella on vain pyritty estämään kaksinkertainen verotus. Väite ei pidä paikkaansa.

Kuvaamme yksinkertaistetusti tässä vielä kerran Finnfundin metsärahaston rakenteen ja siitä aiheutuvat verovaikutukset:

– DTF I on kanavoinut rahoitusta Malesiaan n. 14 % -korkoisina lainoina yhdessä toisen sijoitusrahaston kanssa. Ei-lainamuotoista pääomaa yhtiöön on sijoitettu vain prosentin kymmenyksiä. Lainojen korot ovat vähennyskelpoisia Malesiassa verotettavasta tulosta, eli ne pienentävät Malesian verotuloja. Rahoituksen lainapainotteisuuden ja korkeiden korkojen vuoksi Malesiaan ei välttämättä jää lainkaan yhteisöverotuottoja, vaikka voitot kertyvät siellä harjoitetusta toiminnasta.

– DTF I on yhdessä toisen rahaston kanssa solminut Luxemburgin kanssa ATA-sopimuksen, jonka seurauksena Malesiasta kertyneitä korkotuloja verotetaan Luxemburgissa hyvin alhaisella verokannalla. Käytännössä tämä johtaa siihen, että Malesiassa kertynyttä tuloa ei veroteta täysimääräisesti missään valtiossa. Järjestelyllä ei siis ole pyritty kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen vaan nollaverotukseen. Jos DTF I ei olisi saanut Luxemburgilta verovapautussopimusta, tulo olisi verotettu Luxemburgissa 29 % prosentin verokannalla. Jos taas rahoitus ei olisi ollut velkapainotteista, jolloin korkoja ei olisi vähennetty Malesiassa, Malesia verottaisi tuloa 25 % verokannalla (verokanta laski 24 %:iin vuonna 2016).

Edellä kuvatun kaltaista järjestelyä, jossa yhdistyy korkojen epäsymmetrinen verotuskohtelu lainan saajan ja antajan maissa sekä rahoituksen velkapainotus, kutsutaan alikapitalisoinniksi. Alikapitalisointi on OECD:n mukaan tyypillisimpiä aggressiivisen verosuunnittelun muotoja (aiheesta voi lukea lisää esim. tästä OECD:n taustapaperista). Finnfund toteaa tämän itsekin vastineessa, kuten senkin, että esimerkiksi EU:n ensi vuonna toimeenpantava veronkiertodirektiivi puuttuu juuri tällaisiin järjestelyihin. On valitettavaa, että kehitysyhteistyön nimissä toimiva sijoittaja käyttää nykylainsäädännön porsaanreikiä hyväkseen vähentääkseen kohdevaltion verotuloja.

Euroopan komissio on katsonut Luxemburgin antamat em. ATA-sopimukset laittomaksi valtion tueksi (ks. esim. komission päätös vuodelta 2015). Niiden vuoksi Luxemburgia pidetään yleisesti veroparatiisina. Luxemburgin verosopimukset ovat yleisten kansainvälisen verotuksen periaatteiden vastaisia ja osa niistä on todettu myös Luxemburgin oman lainsäädännön vastaisiksi.

Finnfundin metsärahaston järjestely on hyvin yksinkertainen ja klassinen esimerkki rakenteesta, jonka tarkoituksena on välttää veroja sijoituskohteissa. Toisin kuin Finnfund väittää, järjestelyllä ei vältetä kaksinkertaista verotusta, vaan sillä vältetään maksamasta täysimääräisesti veroa mihinkään maahan.


2. Moni muu vastuullinen sijoittaja on sijoittanut samaan rahastoon

Finnfundin näkemyksen mukaan muiden institutionaalisten sijoittajien, kuten esimerkiksi eläkeyhtiö Ilmarisen, osallistuminen rahastoon kertoo sen verovastuullisuudesta. Väite ei osoita millään tavoin sitä, että sijoitukseen ei liittyisi aggressiivista verosuunnittelua. Institutionaaliset sijoittajat ovat olleet mukana useissa julkisuutta saaneissa verovälttelytapauksissa. Tuoreita tapauksia olivat esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiöiden Carunan ja Elenian tapaukset, joiden molempien taustalla oli suomalaista eläkerahaa.


3. Finnwatch ei tavannut Dasos Capitalia henkilökohtaisesti

Finnfund pitää edelleen olennaisena sitä, että emme ole tavanneet Dasos Capitalin edustajaa henkilökohtaisesti. Väitteen tavoitteena lienee vihjata siitä, että Dasos Capital tai Finnfund eivät ole saaneet riittävästi mahdollisuuksia kommentoida raporttia ennen sen julkaisua. Tämä ei pidä paikkaansa. Dasos Capitalin ja Finnfundin kanssa käytyä vuoropuhelua on käsitelty perusteellisesti eilen julkaistussa kirjoituksessamme.

Finnwatch on tehnyt kaikkensa kuullakseen niin Dasos Capitalia kuin Finnfundia ennen DTF I -rahaston toimintaa käsittelevän raportin julkaisua. Samaa avoimeen vuoropuheluun tähtäävää toimintaa ei valitettavasti ole nähty Finnfundin puolelta. Yritys ei ole edelleenkään vastannut kaikkiin Finnwatchin esittämiin kysymyksiin. Eilen illalla yritys lähetti vastineensa ensin medialle (HS uutisoi Finfundin vastineen jo klo 19.33) ja vasta sitten tunteja myöhemmin Finnwatchille (Finnwatchin sähköpostiin vastine tuli klo 20.53). 


4. DTF I -rahaston rakenne ei tähtää veronkiertoon

Finnfund väittää Finnwatchin väittäneen DTF I -rahaston rakenteen viittaavan laittomaan veronkiertoon. Tällaista väitettä emme ole tehneet. Sen sijaan toteamme, että rahaston rakenteella pyritään aggressiiviseen verosuunnitteluun. Tämä käy ilmi lukemalla raporttimme (lukemisen voi aloittaa esimerkiksi luvusta 1: "Aggressiivista verosuunnittelua Finnfundin sijoitusrahastossa"). Veronkierto on laitonta toimintaa. Aggressiivinen verosuunnittelu on usein laillista, mutta vastuutonta ja verolainsäädännön hengen vastaista toimintaa. Finnfundin kohdalla aggressiivinen verosuunnittelu on myös yrityksen toiminnan kehityspoliittisen tarkoituksen vastaista.

Vastineensa lopussa Finnfund toistaa väitteen uudelleen ja kertoo Finnwatchin väittäneen myös Finnfundin osallistuneen laittomaan veronkiertoon. Kuten edellä on todettu, emme ole esittäneet tällaistakaan väitettä.

Finnfundin ja DTF I -rahaston sijaan Finnwatch epäilee ko. rahastoon liittyvän hallinnointiyhtiö Dasos SA:n ja sen emoyhtiön Dasos Capitalin toimintaan liittyvän laitonta veronkiertoa. Tulkintaamme perustellaan tuloverolain ja väliyhteisölain pohjalta raportin sivulla 9. Finnwatch on toimittanut aineistonsa Verohallinnon tutkittavaksi. Verohallinnon tehtävänä on arvioida järjestelyn lainmukaisuus esimerkiksi Suomen väliyhteisölain pohjalta.


5. Finnwatch sekoittaa tarkoitushakuisesti Dasos SA:n ja DTF I-rahaston

Toisin kuin Finnfund väittää, raportissa ei esitetä, että Dasos SA olisi DTF I:n emoyhtiö eikä näiden toimintaa sekoiteta missään vaiheessa. Dasos SA:n rooli on todettu raportissa yksiselitteisesti, mm. näin: ”Muistiossa esitellään yksityiskohtaisesti Dasos Capital Oy:n suunnitelma perustaa erillinen Luxemburgiin rekisteröitävä tytäryhtiö Dasos SA (myöhemmin Dasos). Dasosin tehtävänä on hallinnoida Dasos Capital Oy:n perustamaa Dasos Timberland Fund I -rahastoa, jossa myös Finnfund on yhtenä sijoittajana. Dasos omistaa myös suoraan pienen osuuden rahastosta”. Sivulla 9 oleva kaavio rahastosta ja siihen liittyvistä yhtiöistä ei sisällä virheitä.

Finnwatchin raportissa Dasos SA:n verojärjestely on kuvattu kokonaan erillisessä luvussa 1.1. DTF I:n Luxemburgissa sijaitsevien tytäryhtiöiden verojärjestelyt on kuvattu erillisessä luvussa 1.2, ja Malesiaan liittyvät Balber Financen järjestelyt on kuvattu erillisessä luvussa 1.3.


6. Finnwatch väittää korkokulujen ajaneen malesialaisen Hijauanin tappiolliseksi. Finnwatch ei pysty osoittamaan laskelmaa Malesian veromenetyksistä.

Vastineessaan Finnfund väittää Finnwatchin todenneen, että Hijauan on ajettu tappiolliseksi korkeilla korkokuluilla. Lukemalla raportti selviäisi kuitenkin, ettemme ole tällaista väittäneet. Raportissa todetaan: ”Luxemburgiin maksettavat korkokulut voidaan kuitenkin vähentää verotettavasta tulosta. Näin velkajärjestelyllä voidaan vähentää Malesiaan maksettavaa veroa.” Tämä on kiistaton fakta.

Lisäksi Finnfund toteaa, ettemme ole pystyneet esittämään laskelmaa Malesian veromenetyksistä ja antaa ymmärtää, ettei verojärjestelyistä voitaisi tehdä johtopäätöksiä ilman niitä. Tämä ei pidä paikkaansa.

Aggressiivinen verosuunnittelu ja sen seuraukset sekä Malesiassa että Luxemburgissa on kuvattu yksityiskohtaisesti verkosta löytyvässä Luxemburgin kanssa solmitussa ATA-sopimuksessa. ATA-sopimuksissa on myös kuvattu malesialaisen sijoituskohteen tytäryhtiölle saatu väliaikainen veroloma. Tiedot on myös vahvistettu Luxemburgin tilinpäätöksiltä. Finnwatch on pyytänyt Finnfundilta Malesian tilinpäätöstietoja, joilta Malesiaan mahdollisesti maksetut verot voitaisiin todentaa tarkemmin. Finnfund ei ole toimittanut tilinpäätöksiä eikä se myöskään vastineessaan väitä, etteivät korot pienentäisi verotettavaa tuloa Malesiassa.


7. Finnfundin järjestelyn tarkoituksena on saada verosopimusedut sijoittajien käyttöön Luxemburgissa

Finnfund kompastuu omaan nokkeluuteensa, kun se kuvaa miksi järjestelyssä on käytetty luxemburgilaista väliyhtiötä. Finnfundin mukaan järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että rahasto saa verosopimusetuja. Yritys kirjoittaa: ”rakenteella pyritään selkeyttämään sijoittajiin kohdistuvaa verotusta niin, että se tapahtuisi yksinomaan toiminnan kohdemaassa ja tuottoa kotiutettaessa. Rahasto on verovapaa Luxemburgissa. Jos tällainen verovapaa yhtiö sijoittaisi suoraan Malesiaan, se joutuisi ilman DTF I -rahastossa käytetyn kaltaista väliyhtiörakennetta maksamaan Malesiassa yhteisöveron lisäksi lähdeveroa, eikä kykenisi hyödyntämään maiden välistä verosopimusta, kuten nykyisessä rakenteessa tapahtuu.”

OECD kutsuu tällaista järjestelyä verosopimuskeinotteluksi, joka on yleinen aggressiivisen verosuunnittelun muoto. Finnfund siis toteaa itsekin rahaston järjestelyn olevan aggressiivista verosuunnittelua. OECD:ssa solmitaan kesäkuussa kansainvälinen verosopimus, jolla on tarkoitus estää kuvatun kaltainen verosopimuskeinottelu. Verosopimuskeinottelun mekanismeja ja sopimusshoppailua estävää LOB-säännöstä on kuvattu tarkemmin Finnwatchin tuoreessa raportissa sivulla 23–25.


8. Rahaston perustaminen Suomeen olisi johtanut joidenkin osakkaiden kaksinkertaiseen verotukseen

Finnfund toistaa edelleen väitettä siitä, että Luxemburgin käyttäminen järjestelyssä oli tarpeen, koska suomalaisen rahaston käyttäminen olisi johtanut eräiden ulkomaisten sijoittajien tuotto-osuuden verottamiseen Suomessa. Väite on sama, jonka Dasos Capital esitti omilla verkkosivuillaan kommentoidessaan raporttia Finnwatchille ennen sen julkaisua. Totesimme jo raportissamme (ks. s. 12), että käsitys perustuu vanhaan lainsäädäntöön, jota muutettiin jo vuonna 2005.

Emme ole myöskään kritisoineet rahastoa sen sijoittautumisesta Luxemburgiin vaan siitä, että se on harjoittanut edellä kuvattua aggressiivista verosuunnittelua.


9. Finnfundin sijoitusrahastolla ei ole määräysvaltaa malesialaiseen yhtiöön sijoittavassa Balber Financessa (myöhemmin BF)

Finnfund toistaa raportissa esitetyn faktan, että DTF I:n osuus Malesiaan sijoittavasta BF:stä on 30,69 % eikä se siten käytä määräysvaltaa yhtiössä. Tällä Finnfund yrittää ilmeisesti pestä kätensä BF:n harjoittamasta verosuunnittelusta. Tarkoitushakuisesti Finnfund jättää mainitsematta, että DTF I -rahasto on yhdessä BF:n muiden osakkaiden kanssa solminut Luxemburgin kanssa ATA-sopimuksen, jonka seurauksena Malesiasta kertyneitä korkotuloja verotetaan hyvin alhaisella verokannalla. Määräysvaltaa on siis käytetty verosuunnitteluun yhdessä muiden osakkaiden kanssa.

Kuten Finnwatchin raportista käy ilmi, Balberin toinen osakas 69,31 prosentin osuudella on nykyään TAFF-rahasto, jossa Finnfund on myös sijoittajana. Finnfund on siis osakkaana molemmissa rahastoissa, jotka yhdessä omistavat Hijauanin kokonaan. Molempien rahastojen lainat Balberiin on tehty saman suuruisilla koroilla. Balber lainaa rahat edelleen malesialaiselle sijoituskohteelle Hijauanille.


10. Finnfund ei ymmärrä aggressiivisen verosuunnittelun aiheuttamia markkinahäiriöitä Suomessa

Finnfund antaa ymmärtää, ettei se ole ymmärtänyt, millä tavoin Luxemburgista käsin tehty aggressiivinen verosuunnittelu on antanut Finnfundin sijoitusrahaston suomalaiselle kohdeyhtiölle kilpailuetua. Lukemalla kohdeyhtiöiden tilinpäätöksiä (ks. Finnwatchin raportin alaviite numero 32) selviää, että Luxemburgiin maksetut korot ovat pienentäneet kahden suomalaisen metsäyhtiön verotettavan tulon hyvin pieneksi. Vastaavasti korkojen verotus Luxemburgissa on matalaa. Tällaista veroetua ei ole tarjolla kotimaisille metsänomistajille.

Finnwatch ei ole ainoa, joka on käsitellyt Dasos Capitalin aggressiivisten metsäsijoitusten vaikutuksia Suomessa. Lisätietoa aiheesta saa esimerkiksi Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistusta tieteellisestä Esa-Jussi Viitalan ja Jussi Leppäsen artikkelista, joka löytyy myös Finnwatchin raportin alaviitteestä numero 31.

Finnfund ei saisi lain mukaan sijoittaa Suomeen. Tästä lisää kohdassa 13.


11. Finnwatch antaa virheellistä tietoa Finnfundin sijoitussalkkujen avoimuudesta

Finnfund kertoo vastineessa, että olisimme raportissa väittäneet, ettei Finnfund kertoisi uusien sijoitustensa kohteita. Emme ole raportissa näin väittäneet. Totesimme sen sijaan, ettei Finnfund ole julkistanut sijoitussalkkujensa sisältöä. Väite pitää paikkansa. Finnfundin verkkosivuilta ei edelleenkään ilmene sen kaikkien rahastosijoitusten kohdeyhtiöitä. Tämä koskee myös raportissa käsiteltyjä DTF I- ja TAFF-rahastoja. Finnfund on väittänyt rahastosalkkujen salassapidon syynä olevan yhtiötä sitova pankkisalaisuus.


12. Finnfundilla on prosessit, joilla se pyrkii estämään aggressiivista verosuunnittelua sijoitustoiminnassaan

Finnfund väittää vastauksensa lopussa, että se pyrkii välttämään aggressiivista verosuunnittelua sijoituksissaan. Kuten edellä kuvasimme, Finnfund ei ole DTF I -rahaston tapauksessa onnistunut tavoitteessaan. Näyttää myös siltä, että Finnfund ei tunnista aggressiivista verosuunnittelua edes silloin, kun se osoitetaan sille rautalangasta tilinpäätöstietojen analyysilla ja rohkeiden Luxemburgista asiakirjoja vuotaneiden aktivistien julkaisemilla ATA-asiakirjoilla. Toivomme, että Finnfund kehittää niin prosessejaan kuin verovastuullisuutta koskevaa osaamistaan. Ensimmäinen askel toiminnan muuttamiseen on sattuneiden virheiden myöntäminen ja tunnustaminen. DTF I -rahaston kohdalla Finnfund keskittyy faktojen kieltämiseen, asian vierestä puhumiseen ja Finnwatchin syyttelemiseen joukolla olkinukkeja.


13. Finnfundin johtokunta on antanut Finnfundille luvan sijoittaa kehitysyhteistyövaroja Suomeen

Vastauksen kohdassa 8 Finnfund käsittelee lukuisia kertoja esittämäämme kysymystä siitä, onko se sijoittanut DTF I -rahaston kautta muualle kuin kehitysmaihin, tässä tapauksessa muun muassa Suomeen ja Viroon. Tästä huolimatta Finnfund ei edelleenkään vastaa kysymykseemme suoraan. Sen sijaan yritys toteaa, että Finnfundin johtokunta on todennut sijoituksen Finnfund-lain mukaiseksi. Tulkitsemme tämän siten, että kehitysyhteistyövaroja on sijoitettu mm. Suomeen DTF I -rahaston kautta johtokunnan luvalla. Toteamme lisäksi, että Finnfund-lain mukaan Finnfund ei saa ilman valtioneuvoston lupaa sijoittaa näihin maihin. Finnfund ei ole esittänyt, että se olisi saanut valtioneuvostolta tällaista lupaa. Siksi näyttää edelleen siltä, että Finnfundin sijoitus DTF I -rahastoon on lain vastainen.


14. Onko Malesiaan sijoitettu 15 miljoonaa euroa?

Finnfund toistaa vastineessaan väitteen siitä, että Malesiaan on sijoitettu DTF I -rahaston toimesta 15 miljoonaa euroa. Finnwatchin läpikäymät tilinpäätöstiedot eivät tue väitettä. Tilinpäätösten mukaan vuonna 2015 Malesiaan oli sijoitettu pääasiassa velkarahaa 12,6 miljoonaa euroa, josta lähes 2 miljoonaa on pääomitettuja korkoja. Finnwatch kysyi asiasta Finnfundilta 16.3, mutta ei ole saanut vieläkään vastausta.