Vanish Gold, Veet, Durex, Finish, Strepsils, Scholl. Reckitt Benckiser (RB) -yrityksen markkinoimat tuotteet ovat tuttuja kaikille suomalaisille kuluttajille. Yli kymmenen miljardin euron liikevaihtoa tekevä, yli 200 maassa toimiva yritys pönkittää kilpailuasemaansa välttelemällä härskisti veroja.

Kansalaisjärjestö Oxfamin tänään julkistama raportti kertoo karua kieltä RB-yhtiön verojärjestelyistä. Tutkimuksen mukaan RB perusti vuosina 2011–2012 tuotteidensa myynnistä vastaavia yhtiöitä Alankomaihin, Singaporeen ja Dubaihin. Kirjanpidollisella tempulla se vältti raportin mukaan vuosina 2014–2016 yli 250 miljoonaa euroa yhteisöveroja.

– RB:n verojärjestely on tehty muuttamalla yhtiön niin kutsuttua siirtohinnoittelumallia. Veroparatiisiin perustettu myyntikonttori ostaa tuotteet halvalla valmistuttajalta ja myy ne kalliilla tuotteita markkinoiville tytäryhtiöilleen. Järjestelyn seurauksena tuotteiden myyntimaihin jää vähemmän verotettavaa tuloa, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Oxfamin raportissa ei ole tutkittu RB:n verojärjestelyn vaikutuksia Suomeen. Esimerkkinä veromenetyksistä raportti mainitsee muun muassa Ranskan, joka menetti RB:n kikkailun vuoksi kolmessa vuodessa noin 80 miljoonaa euroa verotuloja. Huomattavasti pienempi Belgia menetti sekin samassa ajanjaksossa yli 30 miljoonaa euroa verotuloja.

Yrityksen sisäisiin ostoihin ja myynteihin perustuvan verojärjestelyn lisäksi RB on välttänyt veroja sopimalla erityisestä verokohtelusta EU-alueen oman veroparatiisin, Luxemburgin kanssa. Luxemburgin yksittäisille yrityksille räätälöimät niin kutsutut ATA-sopimukset ovat olleet kansainvälisen arvostelun kohteena ja monia niistä on pidetty EU-sääntöjen vastaisena.

Oxfamin raportin mukaan RB:n verojärjestelyt on suunnitellut tilintarkastusyhtiö PwC. Lyhyessä vastauksessaan Oxfamin raporttiin RB on kertonut noudattavansa kaikkia kansallisia verolakeja ja kiistänyt luoneensa veroparatiisijärjestelyn vain veroja välttääkseen.

– On selvää, etteivät RB:n tapaiset yritykset paranna tapojaan vapaaehtoisesti. Verokikkailun mahdollistavat porsaanreiät tulee tukkia lakien avulla, Vartiala toteaa.

– Lisäksi Alankomaiden ja Luxemburgin kaltaisia yritysverokeitaita tulee painostaa EU:ssa luopumaan haitallisista verokäytännöistään.

Finnwatch huomauttaa, että Suomikin voi puuttua ongelmien juurisyihin toimeenpanemalla eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna tulevan veronkiertodirektiivin kunnianhimoisesti. Direktiiviin sisältyvää väliyhteisösäännöstä tulisi voida soveltaa myös EU:n sisäisiin verokeidasyhtiöihin siten, että niiden voitot verotetaan emoyhtiön kotivaltiossa.

Myös PwC:n kaltaiset aggressiivisia verojärjestelyjä suunnittelevat yritykset tulee saada kuriin. Tässä tärkeässä roolissa on parhaillaan lausuntokierroksella oleva direktiiviehdotus verojärjestelyjen raportoinnista. Oxfamin raportista käy ilmi, että RB maksoi PwC:lle yli 3 miljoonaa euroa palkkiona veronkiertojärjestelyn suunnittelusta.

– Yksittäiset kuluttajatkin voivat vaikuttaa äänestämällä kaupassa lompakoillaan. Halpa tuote voi tulla yhteiskunnalle kalliiksi, jos sen myynnistä saaduista voitoista ei makseta veroja, muistuttaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.