Hallitus antaa Carunan verovälttelyn jatkua

Uutiset

Sähkönsiirtoyhtiö Carunan verovälttelyä on arvosteltu Suomessa vuosia. Vaikka Suomen lainsäädäntöä korjattiin ja korkojen vähennyskelpoisuutta rajoitettiin jo vuonna 2014, Carunan tilinpäätöstiedot osoittavat, että korkoverosuunnittelu jatkuu. Mistä tämä johtuu? 

Suomen laissa olevat yleiset korkoverosuunnittelua torjuvat rajoitukset eivät koske Carunaa, sillä siihen sovelletaan niin sanottua tasevapautussääntöä. Tasevapautussääntö tarkoittaa, että yhtiö saa vähentää verotuksessa kaikki korkokulut, kun se osoittaa, että koko konserni on yhtä velkainen kuin Suomessa korkoja verotuksessa vähentävä yhtiö. Konsernin tilinpäätöksistä käy ilmi, että Caruna on hyödyntänyt tasevapautussääntöä ajamalla konsernin oman pääoman miinukselle osakkailta otetuilla lainoilla.

Normaalisti tilanne voisi johtaa konkurssiin, mutta Carunassa se on tehty tarkoituksella.

Caruna-konserniin on sijoitettu vain vähän omistajien omaa pääomaa, ja Caruna on rahoitettu pääosin sen omistajien antamilla lainoilla. Caruna-konsernin hollantilaisella emoyhtiöllä oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä yhteensä 929,3 miljoonaa euroa osakaslainoja. Osakaslainoista maksettujen korkojen vuoksi Caruna-konserni on ollut raskaasti tappiollinen, minkä seurauksena sen oma pääoma on negatiivinen eli konsernilla on enemmän velkaa kuin varallisuutta. Normaalisti tilanne voisi johtaa konkurssiin, mutta Carunassa se on tehty tarkoituksella.

Caruna maksaa osakkailleen lainoista huomattavaa 8,17 prosenttia korkoa samalla kun konsernin ulkopuolisilta tahoilta saamista markkinaehtoisia lainoista on maksettu 1,5–3 prosenttia korkoa. Vuoden 2017 aikana konsernin osakkaat ovat saaneet konsernista korkotuottoja 77 miljoonaa euroa. Vastaava summa kertyi osakkaille myös vuonna 2016.

Osakkaat käärivät korkotulojen muodossa voitot Carunan Suomessa harjoitetusta liiketoiminnasta samalla kun Suomen verottaja jää nuolemaan näppejään. Carunan 145 miljoonan euron liikevoitosta Suomeen maksettiin vuonna 2017 vain 6 miljoonaa euroa yhteisöveroja eli noin 4 prosenttia suhteessa liiketulokseen. Se on vähän, jos verrataan veronalaisista voitoista normaalisti maksettavaan 20 prosentin yhteisöveroon. Matala vero johtuu siitä, että osakkaille maksetut korkeat korot on voitu vähentää verotettavasta tulosta Suomessa. Caruna-konsernin osakkaita ovat ulkomaiset rahastot First State Investment (30 %), Borealis Sumosan B.V (40 %) ja CFS Managed Property Limited (10 %) sekä suomalaiset eläkelaitokset Keva (12,5 %) ja Elo (7,5 %).

Carunan verot vuonna 2017

145 Me
liikevoitto
6 Me
yhteisöveroja
12 Me
veromenetys

Caruna on maksanut vain vähän veroja siksi, että se on tasevapautuksen takia saanut vähentää verotuksessa enemmän korkokuluja kuin mitä se olisi saanut vähentää korkovähennysrajoituksen pääsäännön mukaan. Finnwatchin Caruna Networks Oy:n konsernitilinpäätöksen perusteella tekemän laskelman mukaan järjestelyn vuoksi korkoja vähennettiin vuonna 2017 noin 59 miljoonaa euroa enemmän kuin ilman sitä. Karkeasti arvioituna Suomi menetti Carunan tasevapautukseen perustuvan verosuunnittelun takia vuonna 2017 laskennallisesti noin 12 miljoonaa* euroa verotuloja. Caruna ei ole yksin: tasevapautussääntöä on pelkästään vuonna 2016 sovellettu Suomessa lähes 60:een yhtiöön.

Carunan tilinpäätösten perusteella ei käy ilmi, että Verohallinto olisi puuttunut yhtiön järjestelyyn. Yhtiö vahvisti tämän Finnwatchille. Näyttää siis siltä, että korkojärjestelystä saatu verohyöty jää lopulliseksi.

Tasevapautussääntö koetettiin poistaa, elinkeinoelämä lobbasi sen takaisin

Eduskunnassa käsitellään tänä syksynä korkovähennysrajoitusta koskevan sääntelyn kiristämistä osana EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpanoa. Alunperin tammikuussa annetussa hallituksen esityksen luonnoksessa valtiovarainministeriö oli esittänyt tasevapautuksesta luopumista siksi, että se on mahdollistanut edellä kuvatun kaltaisen verovälttelyn (s. 31): ”Huojennusta on joissakin tilanteissa voitu soveltaa korkomenoihin, jotka on synnytetty veropohjaa rapauttavalla verosuunnittelulla.”

Caruna oli itsekin huomannut, että sen rakentama verokuvio on altis sääntelyn muutoksille. Caruna Networks -konsernintilinpäätös nostaa korkovähennysrajoitusten kiristykset esiin riskinä. Tilinpäätös toteaa: “Valtiovarainministeriö julkaisi 19.1.2018 luonnoksen ja lausuntopyynnön korkovähennysrajoituksesta tuloverotuksessa, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alusta alkaen. Luonnoksen mukaan korkovähennysrajoitus laajenisi ja kiristyisi merkittävästi, mikä tulisi lisäämään Carunan tuloverotusta.“

Tilinpäätöksen kirjauksesta voidaan päätellä, että lakiluonnokseen sisältynyt esitys tasevapautuksen poistamisesta olisi johtanut Carunan korkojen vähennyskelpoisuuden rajaamiseen. Elinkeinoelämän lobbarit riensivät kuitenkin hätiin ja hallituksen uusi lokakuussa annettu esitys on palauttanut tasevapautussäännön takaisin lakiehdotukseen. Uudessa hallituksen esityksessä tasevapautussäännön palauttamista ei perustella juuri lainkaan siitä huolimatta, että alkuperäinen hallituksen esitys totesi, että sääntöä oli hyödynnetty verovälttelyyn.

Caruna on sähkönsiirtoyhtiönä luonnollinen monopoli.

Caruna on sähkönsiirtoyhtiönä luonnollinen monopoli eivätkä kuluttajat voi vaikuttaa sen härskiin verosuunnitteluun. Yksittäisten kuluttajien on pakko ostaa palveluita Carunalta vaikka he eivät hyväksyisikään yhtiön verovälttelyä. Caruna saa massiivisen verotuen verrattuna muihin yrityksiin, jotka joutuvat maksamaan voitoistaan normaalit verot.

Mikäli korkovähennysrajoitusta koskevaa eduskunnan käsittelyssä olevaa lakiesitystä ei korjata, Carunan ja muiden vastaavien kansainvälisten sijoittajien omistamien konsernien verovälttely jatkuu Suomessa hamaan tulevaisuuteen. Hallituksen esityksen perusteella voidaan arvioida, että hinta veronmaksajille on vähintään kymmeniä miljoonia vuosittain.


*) Veromenetys on arvioitu laskemalla Carunan vähennyskelpoisen koron määrä korkovähennysrajoituksen pääsäännön mukaan (liikevoitto 146 milj.€ plus poistot 124 milj. € kertaa 25% = 67,5 miljoonaa euroa) ja vertaamalla sitä Carunan nettokorkomenoihin vuonna 2017 (127 miljoonaa euroa). Koska tasevapautussääntö soveltuu Carunaan konsernin velka-asteen manipuloinnin takia, Caruna sai vähentää 59 miljoonaa euroa (127 milj € – 67,5 milj. €) enemmän kuin se olisi saanut vähentää pelkän korkovähennysrajoituksen pääsäännön mukaan. Tästä seuraa, että Suomi menetti verotuloja pelkästään vuonna 2017 lähes 12 milj. € (59 milj. € x 20% yhteisöverokanta). 

Finnwatch on sinun lobbarisi. Säännöllisellä tuellasi puutumme yritysten verovälttelyyn ja vaikutamme päättäjiin.

Share to Facebook Share to Twitter Share to Pinterest Share to Linkedin Share to Google Plus Share by Email