Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Maailman suurimpiin käsinevalmistajiin kuuluvan malesialaisen Top Glove -yrityksen tehtailta on tavattu vakavia työelämän oikeuksien loukkauksia. Malesiaan saapuneet siirtotyöntekijät asuvat surkeissa oloissa, tekevät valtavia määriä ylitöitä ja ovat maksaneet työpaikastaan satoja euroja rekrytointimaksuja. Työntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen on kielletty.
Reuters kertoo tänään julkaistussa jutussaan Top Glovessa työskentelevien Nepalista, Myanmarista ja Bangladeshista tulevien siirtotyöntekijöiden tekevän 90–120 tuntia ylitöitä kuussa, joskus kokonaan ilman viikottaisia vapaapäiviä. Työntekijät ovat maksaneet työpaikastaan 5 000–20 000 Malesian ringittiä (1 060–4 240 euroa). Summat ovat valtavia – työntekijöiden peruskuukausipalkka on vain 1000 ringittiä eli noin 212 euroa.
– Rekrytointimaksujen takia työntekijät tekevät kuukausitolkulla töitä ilman palkkaa. Raportoidut työolot Top Glovella ovat Kansainvälisen työjärjestön pakkotyölle asettamia indikaattoreita, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo.
Finnwatch on tutustunut kansainvälisen median julkaisemien juttujen pohjalla olevaan aineistoon ja selvittänyt Suomessa käsineitä markkinoivien yritysten yhteyksiä tehtaaseen. Erilaisia Aasiassa valmistettuja käsineitä käytetään yleisesti Suomessa esimerkiksi terveys- ja palvelualoilla.
Itävaltainen Semperit salailee alihankkijatietojaan
Itävaltalainen Semperit-konserni, jonka käsineitä markkinoi Suomessa lukuisa joukko yrityksiä, ei vahvistanut Finnwatchille ostaako se käsineitä malesialaiselta Top Glovelta. Yritys kertoi alihankkijatietojensa olevan liikesalaisuuksia ja lähetti yleistä tietoa vastuullisuusperiaatteistaan. Finnwatchin hallussa olevien Top Gloven lähetyslistojen mukaan ainakin yhdelle Semperit-konserniin kuuluvalle yhtiölle on kuitenkin toimitettu tänä vuonna Top Glovesta käsineitä.
Semperit ei ole aiemminkaan toiminut avoimesti. Vuonna 2014 Finnwatch paljasti vakavia ongelmia Semperitin tuolloin osaomistamassa Siam Sempermed -tehtaassa Thaimaassa. Vuoropuhelu Semperitin kanssa oli takkuista, ja yritys jopa antoi kaunisteltua tietoa tehtaan auditointituloksista.
– On erittäin ongelmallista, että yritykset voivat yrittää vapautua vastuusta salailemalla alihankintaketjujaan. Euroopan unionin tulisi kiireesti avata tullitiedot. Yhdysvalloissa ja Intiassa vastaavat tiedot ovat jo saatavissa, kommentoi Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Ansell saa pisteitä avoimuudesta, vastuullisuusvalvonta kuitenkin retuperällä
Australialainen Ansell toimi avoimemmin. Se vahvisti Finnwatchille ostavansa 8 prosenttia hankintavolyymistaan Top Gloven Malesian tehtaalta. Myös Ansell on jo aiemmin ollut arvostelun kohteena työoloistaan. Vuonna 2015 sen omalta tehtaalta Malesiasta löytyi isoja ongelmia. Finnwatch kävi yrityksen kanssa vuoropuhelua ja tehtaan työolojen parantumisesta uutisoitiin vuonna 2016.
Top Gloven osalta Ansell vetosi muiden asiakkaiden tehtaassa teettämiin auditointeihin ja pyysi kysymään lisätietoa auditointien tuloksesta Top Glovelta itseltään. Australialaisen yrityksen mukaan Top Glove on sille niin pieni alihankkija, ettei se ole ollut yrityksen omien vastuullisuusvalvontaan liittyvien toimenpiteiden piirissä. Ansell ei kertonut Finnwatchille mitä tuotemerkkejä yritys tuottaa Top Gloven tehtaalla. Myös Ansellin käsineet ovat yleisesti käytössä Suomen terveydenhuollossa.
– Kahdeksan prosentin ostovolyymeja ongelmallisesta tehtaasta ei mielestämme voi kuvailla pieniksi. Yritysten tulisi keskittää vastuullisuustoimenpiteitään korkean riskin maihin. Malesia on ehdottomasti tällainen maa, Vartiala sanoo.
Pohjoismaissa toimiva ruotsalainen OneMed kertoi Finnwatchille siirtäneensä viime aikoina ostoja Top Glovelta toisille valmistajille. Osasyy tähän on yrityksen mukaan se, ettei OneMedillä ole ollut kunnollista mahdollisuutta vaikuttaa tehtaan työolojen kehittämiseen: Top Glove on maailman suurin käsinevalmistaja ja OneMed vain pieni ostaja. OneMedin Top Glovelta hankitut käsineet edustavat tänä vuonna 0,4% yrityksen markkinoimien käsineiden kokonaisvolyymistä Suomessa.
Top Gloven oma vastaus kiinnostavaa luettavaa
Top Glove on kommentoinut julkisuuteen nousseita epäilyjä työelämän oikeuksien loukkauksista vetoamalla muun muassa siihen, että sen Malesian tehtailla on pelkästään viime vuosina tehty lukuisia sosiaalisen vastuun auditointeja, mukaanlukien Amfori BSCI ja SA8000 -kriteerien mukaisia auditointeja. SA8000-auditoidut tehtaat ovat julkista tietoa, eikä Top Gloven nimeä kuitenkaan löydy listasta. Amfori BSCI ei pidä julkista rekisteriä auditoiduista tuotantolaitoksista. Finnwatch on kritisoinut tätä avoimuuden puutetta sillä se antaa yrityksille mahdollisuuden tehdä perättömiä väitteitä vastuullisuudestaan.
Vaikka Top Glove väittää julkisuudessa esitettyjen väitteiden olevan “täysin perättömiä”, yritys myöntää ongelmat ylityötunneissa, kertoo perivänsä rekrytointimaksuja sekä kertoo itse, että sen työntekijät asuvat 52,71 neliömetrin huoneissa, jotka jaetaan samanaikaisesti 12 työntekijän kesken. Tämä tarkoittaa alle 4,4 neliömetrin tilaa työntekijää kohden. Kaiken kaikkiaan samassa huoneessa yöpyy noin 24 kaksivuorotyötä tekevää työntekijää. Työntekijät jakavat kylpyhuoneet ja wc-tilat muiden samassa kerroksessa asuvien työntekijöiden kanssa.
Nykytilanne on kestämätön, yritysvastuulaki auttaisi ongelman ratkaisemisessa
Työolot sairaalakäsineiden takana eivät nousseet esiin ensimmäistä kertaa. Pelkästään Finnwatch on raportoinut ongelmista alalla jo vuosina 2012, 2014, 2015, 2016 ja 2017. Silti ainoastaan OneMed kertoi ryhtyneensä toimenpiteisiin jo ennen kohua ja vähentämään ostoja Top Glovelta. Ansell ei ollut edes valvonut itse alihankkijaansa, ja Semperit tyytyi pakoilemaan vastuuta vetoamalla liikesalaisuuksiin.
Iso osa sairaalakäsineistä ostetaan julkisten hankintojen kautta, ja ne ovat siksi erittäin hintakilpailtu tuote. Yleensä halvimmat tekniset laatukriteerit täyttävät käsineet voittavat kilpailutukset, sillä laadukkaita sosiaalisen vastuun kriteereitä asetetaan Suomessa vain harvoin.
– Ei ole kestävää, että työoloja pitää parantaa tehdas kerrallaan kansalaisjärjestöjen ja median paljastusten kautta. Tämä ei ole reilua myöskään niille yrityksille, jotka investoivat resursseja ja aikaa oman vastuullisuutensa kehittämiseen samalla kun toiset ostavat tuotteensa sieltä, mistä halvimmalla saavat viis veisaamalla työoloista, Vartiala sanoo.
Finnwatch kampanjoi Suomessa sitovan ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain puolesta #ykkösketjuun-kampanjassa. Kampanjan tukijoihin on liittynyt myös Suomessa toimivien terveysteknologiayritysten edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestö Sailab – MedTech Finland ry.
Jutun kansikuva: Työntekijä pakkaa käsineitä, kuva Annina Mannila. Finnwatchin raportista "Huolenpitoa käsistä, ei työntekijöistä".
