Suomalainen luksusdesign ei vastuullisuudella koreile

Balmuirin sisustusnahkatuotteita tehdään epämääräisissä työpajoissa, joissa työntekijöille ei makseta lakisääteisiä palkkoja eikä eläkemaksuja. Vallilalle tekstiilejä tuottava tehdas on vastuullisuusauditoitu, mutta se kieltäytyy maksamasta työntekijöille laissa määrättyjä minimipalkkoja.

– Balmuirin sisustusnahkatuotteita Intiassa tekevät työntekijät raportoivat haastatteluissa erittäin alhaisia jopa alle kolmen euron päiväpalkkoja. Tällaisella palkalla työntekijä ei tule toimeen edes Intiassa, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo.

Sisustusnahkatuotteita tehdään Faridabadin kaupungissa sijaitsevassa tehtaassa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa pienissä pajoissa. Finnwatch ja Cividep epäilevät tuotantoa ulkoistetun erillisiin työpajoihin siksi, että monet Intian työlainsäädännön määräykset eivät koske alle 40 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

– Paitsi että työpajoissa työskentelevät työntekijät saavat elämiseen riittämätöntä palkkaa, heille ei makseta myöskään eläkemaksuja. Työpajoissa ylityökorvauksia ja vuosilomia ei tunneta, eikä työntekijöillä ole mahdollisuutta järjestäytyä, Kultalahti jatkaa.

Vallilan Intian Tamil Nadun osavaltion Karurissa sijaitsevan alihankkijan työolot olivat paremmat, mutta työntekijät raportoivat laittoman alhaisia palkkoja ja lain määräykset ylittäviä ylitöitä tuotantohuippuina. Tehdas on kieltäytynyt noudattamasta osavaltion uutta jo vuonna 2014 voimaan tullutta tekstiilialan minimipalkkalainsäädäntöä.

– Työnantajat ovat yrittäneet pitkittää uuden minimipalkkalainsäädännön soveltamista haastamalla Tamil Nadun osavaltion oikeuteen. Tämä on huolestuttavaa, sillä uudetkaan minimipalkat eivät riitä elämiseen, Kultalahti sanoo.

Vallilan alihankkija on SA8000-vastuullisuussertifioitu. Finnwatch moittii SA8000:n kriteereistä vastaavan SAI:n ja auditoinnin tehneen sertifiointiyritys TÜV Nordin toimintaa. Vastuullisuusauditointeja tekevillä oli käytössään väärät minimipalkkatiedot, ja SAI oli vasta nyt heräämässä erillisellä ohjeistuksella vuosia jatkuneeseen minimipalkkoja koskevaan kiistaan.

– SA8000:n auditoijilla oli vaikeuksia tunnistaa edes lakisääteistä palkkatasoa. SAI:n omien kriteerien mukaan sertifioitavilla tuotantolaitoksilla tulisi lisäksi auditoida palkan riittävyys elämiseen. Sertifiointiyritys ei kuitenkaan ymmärtänyt koko konseptin sisältöä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Finnwatch löytää SA8000-auditoinneista vastaavia puutteita, Kultalahti muistuttaa.        

Sekä Vallilla että Balmuir kertovat asiakkailleen panostavansa yritysvastuuseen. Vallilan vastuullisuusprosesseja voidaankin pitää kohtuullisina: yritys edellyttää tavarantoimittajiltaan vastuullisuusauditointia ja se on tehnyt töitä myös raaka-aineiden vastuullisuuden lisäämiseksi. Balmuir-brändin omistavan Wheslyn Groupin markkinoinnissaan käyttämät vastuullisuusväittämät sen sijaan ovat Finnwatchin mukaan liioiteltuja.

– Balmuirin verkkosivuilla yritys antaa ymmärtää panostavansa vastuullisuuteen ja kontrolloivansa tuotantoketjujen eettisyyttä raaka-aineen valmistuksesta asti. Ainakaan Intiassa tämä väite ei pitänyt paikkaansa, ja selvityksemme käynnistyessä yrityksen vastuullisuusprosessit olivat alkutekijöissään, sanoo Kultalahti.

Finnwatchin kanssa käydyn vuoropuhelun myötä Wheslyn Group on kuitenkin luvannut lisätä panostuksia vastuullisuusvalvontaan. Tutkimusprosessin aikana myös Vallila teki päätöksen liittyä vastuullisuusverkosto Amfori BSCI:n jäseneksi. Finnwatch kiittää sekä Wheslyn Groupia että Vallilaa avoimuudesta tutkimuksen teon aikana.

Finnwatchin tänään julkaistu raportti esittelee tulokset suomalaisyritysten alihankintaketjuihin Intiassa tehdyn laajan tutkimuksen tulokset. Finnwatch on yhdessä paikallisen kumppaninsa Cividepin kanssa haastatellut yhteensä 50 työntekijää. Selvitys on osa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla tuettua kehitysyhteistyöhanketta Intiassa. Hanketta tukee myös Palkansaajasäätiö.