Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatchin kyselytutkimuksen mukaan yritykset ovat epätietoisia markkinoimiensa kulutustuotteiden taustalle kätkeytyvistä hiilipäästöistä riskimaissa, ja ne laiminlyövät vastuunsa päästöjen minimoimiseksi alihankintaketjuissaan.
Suurin osa Finnwatchin kyselyyn vastanneista yrityksistä ei tiedä millä energialähteellä niiden riskimaissa kuten Kiinassa ja Intiassa tuotetut tuotteet on valmistettu. Ne jotka tietävät tai selvittivät asiaa, vahvistivat ison osan tuotannosta tapahtuvan fossiilisella energialla kuten kivihiilellä. Yksikään yritys ei ole sisällyttänyt hiilijalanjälkeen liittyviä vaatimuksia riskimaissa sijaitsevien tavarantoimittajien kanssa solmittaviin ostosopimuksiin.
– Samalla kun Suomen alueellisia kasvihuonekaasupäästöjä yritetään leikata, yritykset tuovat Suomeen valtavia määriä kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla tuotettuja tuotteita. Vain muutamalla kyselyyn vastanneella yrityksellä oli konkreettisia tavoitteita riskimaissa sijaitsevien hiilipäästöjen seuraamiseen ja vähentämiseen, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Pelkästään Kiinasta ja Intiasta tuodaan Suomeen suoraan vuosittain erilaisia tuotteita lähes viidellä miljardilla eurolla. Suuri osa globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy fossiilista energiaa hyödyntävissä Aasian suurissa tuotantomaissa, joissa kivihiilen käyttö jatkaa edelleen kasvuaan.
– Tuontituotteisiin sisältyy valtava hiilijalanjälki. Tutkimusten mukaan Suomen kulutusperäiset päästöt ovat yli 30 prosenttia suuremmat kuin Suomen alueperäiset eli viralliset kasvihuonekaasupäästöt, Finér muistuttaa.
– Suomessa monet syyttävät Kiinaa ja muita Aasian maita kivihiilen poltosta ja ilmastokriisin kiihdyttämisestä. Nyt on aika huomata, että Suomessa toimivat yritykset ja oma kulutuksemme ruokkivat fossiilisen energian kulutusta tuotantomaissa.
Finnwatchin kyselytutkimukseen vastasi 35 Suomessa toimivaa yritysvastuverkosto Amfori BSCI:n jäsenyritystä. Vastaamatta jätti kahdeksan yritystä, ja osa ei kertonut kaikkia tietoja.
– Kysely lähetettiin yrityksille, jotka valvovat jo alihankkijoitaan riskimaissa ja joita voidaan monessa mielessä pitää yritysvastuun edelläkävijöinä. Se, miten vähän ympäristövastuullisuuteen oli kiinnitetty huomiota, oli yllättävää, Finér toteaa.
Kiinnostus kulutusperäisten päästöjen vähentämiseen on kasvamassa, sillä alueellisten päästöjen pienentyessä iso osa Suomen ja muiden EU-maiden päästöistä tulee vuosikymmenen päästä olemaan kulutusperäisiä.
Finnwatch vaatii yrityksiltä pikaisia toimia niiden tuotteiden hiilijalanjälkien selvittämiseksi ja pienentämiseksi sekä toimialakohtaista yhteistyötä erityisesti Aasian tuottajamaiden ja yksittäisten tuottajien energiaratkaisuihin vaikuttamiseksi. Päättäjiltä yhdistys peräänkuuluttaa kulutusperäisten päästöjen vuosittaista seurantaa, tavoitteita kulutuksesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi sekä kulutusta ohjaavia, mutta sosiaalisesti oikeudenmukaisia haittaveroja. Raportti ohjeistaa myös kuluttajia.
– Kuluttajien tulee lopettaa tarpeeton materiaalinen kuluttaminen ja siirtyä uusien tuotteiden ostamisesta kierrättämiseen ja korjaamiseen. Kun uusia tuotteita on pakko ostaa, niitä markkinoivilta yrityksiltä tulee vaatia tietoa tuotannon ilmastovaikutuksista.
