Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Suuri osa Suomen kuluttajamarkkinoiden kanelista on peräisin Indonesiasta. Pauligin ja Meiran vastuullisuusväitteet ja -valvonta eivät vakuuta, mutta yritykset lupaavat kehittää toimintaansa.
Kaneli on korkean riskin raaka-aine, jonka tuotantoon liittyy niin sosiaalisia kuin ekologisia haasteita. Kanelituotannon ongelmat vaivaavat erityisesti Indonesian Kerincin aluetta, josta kanelia Suomeen tuovat myös isot maustetalot Meira ja Paulig.
– Avohakkuilla tehtävä kanelituotanto vaarantaa luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttaa metsäkatoa sekä eroosiota Indonesiassa. Keskeisellä tuotantoalueella Kerincissä kaneliviljelmät uhkaavat myös Sumatran suurinta kansallispuistoa, joka on sumatrantiikerin ja lukuisten muiden uhanalaisten lajien viimeisiä esiintymispaikkoja, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Erilaisia ekologisia haasteita aiheuttavat avohakkuut ovat helpoin ja nopein tapa kerätä kanelipuun kuorta Indonesiassa. Paulig vahvisti, että sen Santa Maria -merkillä myytävä indonesialainen kaneli on kerätty hakkuilla. Meiran mukaan sen kanelia kerättäessä suositaan hakkuiden sijaan puiden kuorintaa. Yritys ei kuitenkaan pystynyt uskottavasti osoittamaan mihin vaatimuksiin tai valvontaan tieto perustuu.
Kanelituotantoa Kerencissä tarkastelleissa tutkimuksissa on suositeltu siirtymistä pois avohakkuista kestävämpiin korjuutapoihin sekä markkinoiden luomista biodiversiteettiä kunnioittavalle ja säilyttävälle tuotannolle. Puuplantaasien ja avohakkuiden sijaan kanelia voidaan kasvattaa yhdessä muiden puiden kanssa sekä kerätä kuorta ilman puun kaatamista. Viljelmien levittäytyminen luonnontilaisiin metsiin on estettävä.
– Myös viljelijöiden ja keräilijöiden kanelista saamaan matalaan hintaan tulee puuttua esimerkiksi karsimalla arvoketjusta välistä vetäviä välikäsiä. Luonnon ja ihmisten hyvinvointi kulkee käsi kädessä, Finér toteaa.
Kumpikaan yrityksistä ei kertonut Finnwatchille tietoja kanelista tuottajille maksettavasta hinnasta. Paulig kertoi kuitenkin avoimesti indonesialaista kanelia toimittavien tavarantoimittajiensa nimet. Meira ei antanut tietoja.
Suuri osa Meiran ja Pauligin indonesialaisesta kanelista ei ole riippumattoman vastuullisuusvalvonnan piirissä. Sekä Meira että Paulig lupaavat lisää toimenpiteitä mausteidensa vastuullisuuden varmentamiseen tulevaisuudessa.
– Molemmat yritykset kertovat tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä kaikki riskialueilta tulevat mausteet hankitaan vastuulliseksi varmennetuista lähteistä. Kuluttajilla on oikeus vaatia ripeämpää aikataulua ja kirittää yrityksiä antamalla palautetta, Finér muistuttaa.
Pelkkä vastuullisuusvalvonta ei kuitenkaan vielä auta, jos sertifiointi- ja auditointijärjestelmien kriteerit eivät ole kunnossa. Niin reiluja tuottajahintoja kuin biodiversiteetin suojelua koskevat toimenpiteet ovat monissa järjestelmissä vielä alkutekijöissään.
– Myös kuluttajien tulee herätä vaatimaan tietoa tuotteiden tuotannon vaikutuksesta biodiversiteettiin, Finér sanoo.
Lue koko Finnwatchin selvitys kanelituotannon ekologista ja sosiaalisista haasteista täältä >>
