Suomen verolainsäädäntö ei estä ulkomaisten yritysten avulla tapahtuvaa verovälttelyä

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on julkaissut tällä viikolla laajan selvityksen Suomen väliyhteisölain toimivuudesta. Selvitys osoittaa, että Suomen väliyhteisölakiin sisältyvät poikkeukset jättävät runsaasti tilaa aggressiiviselle verosuunnittelulle eivätkä lain tavoitteet siksi kaikilta osin täyty. Erityisen heikosti väliyhteisölaki torjuu ETA-alueella sijaitsevien yhtiöiden avulla tapahtuvaa verovälttelyä.

– Harmaan talouden selvitysyksikön kattava selvitys tuo uutta tietoa, jonka avulla veroparatiiseja hyödyntävään verovälttelyyn voidaan puuttua entistä tehokkaammin, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen sanoo.

Väliyhteisölaki on täsmäsääntelyä, jonka tarkoituksena on puuttua pöytälaatikkoyhtiöillä tehtävään verovälttelyyn sekä torjua valtioiden välistä haitallista verokilpailua. Lakia muutettiin viimeksi vuonna 2018 EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpanon yhteydessä. Tuolloin lakiin sisältyviä poikkeuksia, joiden johdosta osa yrityksistä vapautuu väliyhteisölain piiristä, laajennettiin entisestään. Laki jäi myös muilta osin heikoksi. 

– Uusi selvitys vahvistaa käsitystämme siitä, etteivät väliyhteisölakiin tehdyt muutokset parantaneet lain toimivuutta, Hietanen summaa. 

Valtaosa Suomesta ulos suuntautuvasta voitonsiirrosta ohjautuu tutkimusten mukaan toisiin ETA-maihin, etenkin Irlantiin, Alankomaihin ja Luxemburgiin. ETA-alueelle perustetut yhtiöt vapautuvat kuitenkin väliyhteisölain piiristä nk. substanssipoikkeuksen nojalla, mikäli ne voivat osoittaa harjoittavansa edes vähäistä taloudellista toimintaa sijaintimaassaan. Substanssipoikkeuksen vuoksi väliyhteisölain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät muun muassa monet aineettomien oikeuksien hallinnointia varten perustetut yhtiöt, vaikka aineettomiin oikeuksiin liittyvien tulojen verotus olisi yhtiön sijaintimaassa lähes olematonta. Vastaavasti väliyhteisölaki soveltuu vain harvoin yksityishenkilöiden varallisuudenhallintaa ETA-alueella verottomasti harjoittaviin yhtiöihin.

– EU:n omat veroparatiisit korostuvat voitonsiirron kohteina. Lakia tulisi korjata niin, että sillä voitaisiin puuttua tehokkaasti myös ETA-alueen sisällä tapahtuvaan verovälttelyyn, toteaa Hietanen.

Nykysäädäntöön sisältyviin ongelmiin voitaisiin Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksen mukaan puuttua erilaisin keinoin. Lain osumatarkkuutta voidaan parantaa substanssi- ja toimialapoikkeuksiin kohdistuvilla korjauksilla. Toinen vaihtoehto on kehittää Suomen väliyhteisölakia Tanskan mallin pohjalta. 

Tanskassa yritysten ja yksityishenkilöiden omistamia yhtiöitä varten on laadittu omat erilliset säännöksensä. Yksityishenkilöiden omistamia yhtiöitä koskevat säännökset noudattelevat pitkälti samoja periaatteita kuin Suomen väliyhteisölaki. Yritysten omistamia yhtiöitä koskevassa väliyhteisösääntelyssä keskeistä on sen sijaan yhtiön saamien tulojen luonne: väliyhteisösäännöksiä sovelletaan, jos laissa määritetyn rajan ylittävä osuus yhtiön tuloista koostuu passiivisluonteisista tuloista, kuten vuokrista, koroista, kurssivoitoista, rojalteista ja rahoitusleasingtuloista. 

– Tanskan mallilla pystytään selvityksen mukaan puuttumaan paremmin tilanteisiin, joissa veroja vältellään ETA-alueella holding-yhtiöihin, rahoitukseen ja immateriaalioikeuksiin liittyviä rakenteita hyödyntäen, Hietanen sanoo.

Finnwatch on nostanut väliyhteisölain ongelmia esiin muun muassa EU:n veronkiertodirektiivin implementoinnin yhteydessä. Finnwatch katsoo, että ETA-alueella sijaitsevia yhtiöitä tulisi verottaa Suomessa niiltä osin kuin yhtiön tulot eivät kerry yhtiön sijaintimaassa tosiasiallisesti harjoitetusta toiminnasta. Vaikka toteutustapa eroaa Tanskan mallista, on tämänkin suosituksen tavoitteena estää helposti liikuteltavien tulojen kanavoiminen matalan verotuksen ETA-maihin. 

– Hallitusohjelman mukaisessa väliyhteisölakia koskevassa selvityksessä tulee arvioida laajasti eri vaihtoehtoja. Selvityksen jälkeen hallituksen on tuotava veropohjaa tiivistävät lakimuutokset eduskuntaan, Hietanen sanoo.