Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Saksassa on tänään hyväksytty kansallinen yritysvastuulaki, joka tulee vaikuttamaan myös suomalaisiin yrityksiin. Yritysvastuulaki velvoittaa suuret yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista ja ympäristöstä globaaleissa tuotantoketjuissa.
Saksan yritysvastuulaki edellyttää yrityksiltä, että ne kartoittavat säännöllisesti ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia riskejään ja ryhtyvät ehkäiseviin toimenpiteisiin. Lakiin sisältyvät niin sanotut asianmukaisen huolellisuuden velvoitteet kattavat lähtökohtaisesti yritysten oman toiminnan ja niiden suorat tavarantoimittajat. Velvoitteet kuitenkin ulottuvat pidemmälle arvoketjuun, jos yritys saa merkittävää tietoa arvoketjussa tapahtuvista mahdollisista haittavaikutuksista.
– Saksa on Suomen tärkein kauppakumppanimaa. Saksan yritysvastuulaki tulee vaikuttamaan myös suomalaisiin yrityksiin, joilla on sen soveltamisalaan kuuluvia saksalaisia asiakkaita. Saksalaiset yritykset tulevat tulevaisuudessa vaatimaan entistä enemmän tietoa toimitusketjujen ihmisoikeus- ja ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta suorilta tavarantoimittajiltaan, mukaan lukien suomalaisyrityksiltä, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Laki astuu voimaan vuonna 2023. Se koskee aluksi vain yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 3 000 henkilöä. Vuonna 2024 se laajenee koskemaan myös yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 1 000 henkilöä. Lain toimeenpano nojaa viranomaisvalvontaan. Viranomaiset voivat määrätä lain rikkomuksista yrityksille sakkoja, ja rikkomukset voivat myös johtaa yrityksen poissulkemiseen julkisista tarjouskilpailutuksista.
Saksan laki mahdollistaa sen, että jatkossa kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot voivat edustaa yritystoiminnan haitallisten ihmisoikeusvaikutusten uhreja mahdollisissa, jo olemassa olevaan lainsäädäntöön perustuvissa vahingonkorvauskanteissa. Se ei kuitenkaan pura uhrien oikeusturvan toteutumisen tiellä olevia muita esteitä, tai vähennä yritysten noudattaman huolellisuuden arviointiin liittyvää oikeudellista epävarmuutta.
– Saksan yritysvastuulaki on tärkeä askel eteenpäin, mutta silti paikoin laimean kompromissin tulos. Toisin kuin vastuuministereiden alkuperäiseen esitykseen, tänään hyväksyttyyn lakiin ei sisälly uusia, yritysten vahingonkorvausvastuuta selkeyttäviä säännöksiä. Lopputulos ei palvele sen paremmin uhreja kuin yrityksiäkään, Kultalahti toteaa.
– Merkittävistä puutteista huolimatta Saksa kirittää kansallisella laillaan Euroopan komissiota tuomaan pikaisesti käsittelyyn aloitteen EU-tason yritysvastuulaista. Suomen tulee toimia aktiivisesti sen varmistamiseksi, että EU:ssa saadaan aikaan kunnianhimoista sääntelyä, joka puuttuu Saksan lain puutteisiin. Jos komission aloitetta ei ala kuulua, myös Suomen on edettävä kansallisen sääntelyn tiellä.
Komission aloite EU-tason yritysvastuulaista on viivästynyt alkukesästä syksyyn. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö on perustanut työryhmän, jonka tarkoituksena on tukea ministeriötä kansallisen yritysvastuulain valmistelussa, ja myös Suomen komission tulevaa aloitetta koskevien kantojen muodostamisessa. Finnwatch on edustettuna työryhmässä.
– Yritysvastuulain tulee velvoittaa yritykset noudattamaan asianmukaista huolellisuutta YK:ssa sovittujen yritysvastuuperiaatteiden mukaisesti. Saksan laki poikkeaa niistä liian monessa kohtaa. Vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia koskee kaikkia yrityksiä koosta riippumatta, kattaa kaikki kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeudet sekä yritysten koko arvoketjun ja edellyttää, että yritystoiminnan haitallisten vaikutusten uhreilla on pääsy tehokkaiden korjaavien toimenpiteiden piiriin.
