Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Ilmastonmuutos on vakava ja laajamittainen uhka ihmisoikeuksille. Finnwatchin tänään julkaistu selvitys tarkastelee yritysten ihmisoikeusperusteista vastuuta ilmastokriisin torjunnassa ja oikeudenmukaisessa siirtymässä hiilivapaaseen talouteen. Selvitys perustuu yritysvastuustandardien ja ilmasto-oikeudenkäyntien analyysiin.
– Yritysten vastuu ihmisoikeuksista kattaa kasvihuonekaasupäästöt. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulee tehdä 1,5-asteen tavoitteen mukaisia päästövähennyksiä jo tällä vuosikymmenellä, ja saavuttaa niin sanottu nettonolla mahdollisimman nopeasti ja toimialasta riippuen viimeistään vuoteen 2050 mennessä, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Nettonollatavoitteen saavuttaminen edellyttää vähintään ilmastotieteen mukaisten päästövähennysten tekemistä yritysten koko arvoketjussa. Mikäli sen jälkeen jää jäljelle vielä joitain päästöjä, on ne poistettava ilmakehästä ihmisperäisillä toimilla.
Vastuuta on kannettava myös niistä päästöistä, joita syntyy ennen nettonollatavoitteen saavuttamista. Päästökompensaatiot ovat yrityksille tapa kantaa vastuuta niistä päästöistä, joiden välttäminen ei ole heti mahdollista. Kompensaatioiden käytössä tulisi pyrkiä menetelmiin, jotka poistavat hiiltä ilmakehästä pysyvään varastoon.
– Toimiva kompensaatio edellyttää nykyisen, monella tavalla epäluotettavan päästökompensaatiomarkkinan korjaamista. Päästökompensaatioiden laatua ja luotettavuutta on parannettava sitovalla sääntelyllä, sanoo Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Finnwatch kannustaa jokaista yritystä saavuttamaan niin sanotun todellisen nollan eli tilanteen, jossa yritystoiminta ei tuota enää kasvihuonekaasupäästöjä.
– Korostamme, että tulevaisuuden liiketoiminta on kokonaan hiilivapaata. Tämä tarkoittaa, että useiden yritysten liiketoimintamallien on muututtava radikaalisti hyvin nopealla aikavälillä, Kultalahti toteaa.
Päästövähennykset edellyttävät isoja muutoksia nykyiseen yritystoimintaan, ja siksi Finnwatchin raportti tarkastelee myös yritysten vastuuta oikeudenmukaisesta siirtymästä. Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää, että vaikutusten kohteena olevilla keskeisillä sidosryhmillä, kuten työntekijöillä, on mahdollisuus osallistua toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Uusien työpaikkojen tulee olla ihmisarvoisia. Siirtymässä on kiinnitettävä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja puututtava eriarvoisuuteen.
– Kannustamme yrityksiä laatimaan konkreettiset toimenpidesuunnitelmat päästövähennysten ja nettonollatavoitteiden saavuttamiseksi vuoropuhelussa keskeisten sidosryhmien kanssa. Suunnitelmissa tulee huomioida paitsi toimenpiteiden ihmisoikeusvaikutukset myös niiden laajemmat sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Ilmastosiirtymä ei saa johtaa eriarvoisuuden kasvuun tai luontokadon kiihtymiseen, Kultalahti muistuttaa.
Tuoreen kansainvälisen vertailevan selvityksen mukaan korkeapäästöisten yritysten toiminnassa oikeudenmukaisen siirtymän huomioiminen on vielä lapsenkengissä. Vertailussa oli mukana 180 yritystä ja myös kaksi yritystä Suomesta: Fortum ja Neste. Molemmat suomalaisyritykset saivat nolla pistettä siirtymän suunnittelua ja laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten hallintaa koskevissa osioissa.
Yrityksillä on velvollisuus myös osallistua ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haitallisten ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseen. Erityisen suuri vastuu korjaavista toimenpiteistä on niillä yrityksillä, joiden historialliset päästöt ovat olleet suuria. Ilmastonmuutoksen globaalista ja kollektiivisesta luonteesta johtuen tehokkaita ja uhrit tavoittavia korjaavia toimenpiteitä on toistaiseksi olemassa vain vähän.
– Uhrien oikeussuojaa on pyritty edistämään oikeustoimin, mutta korvauksien hakeminen yksittäisiltä yrityksiltä on vaikeaa. Kansainvälisessä keskustelussa ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi globaalia rahastoa, johon etenkin korkeapäästöiset yritykset osoittaisivat varoja, Kultalahti sanoo.
Tutustu raporttiin: Yritysten vastuu ilmastosta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä
Selvitys on tuotettu Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin tuella. SASK tukee ammattiliittoja kehittyvissä maissa, jotta niillä olisi paremmat edellytykset osallistua ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen liittyvään lainsäädäntötyöhön ja päätöksentekoon.
