Kuva: Flickr Creative Commons/elycefeliz

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela kommentoi eilen Prokaivos-sivustolla maanantaina 10.7. kirjoittamaani blogia.

On totta, että Kaivosteollisuus vastasi vuonna 2016 julkaistuun raporttiimme tiedotteella, jonka Suomela linkkaa uuteen blogiinsa. Hän jättää kuitenkin mainitsematta, että Finnwatch oikaisi tuolloin välittömästi Kaivosteollisuuden tiedotteessaan esittämät virheelliset väitteet. Finnwatchin ja Kaivosteollisuuden tapaamisessa, josta Suomela raportoi, ei saatu asioista mitään uutta tietoa. Finnwatchin raportissa tutkitut yritykset eivät antamissaan vastauksissa kiistäneet tehneensä verosuunnittelua.

Suomelan mukaan Suomi ei lahjoita mineraalisia esiintymiä ilmaiseksi. Tätä hän perustelee sillä, että mineraalien esiin kaivaminen vaatii investointeja. Nämä kaksi asiaa eivät liity toisiinsa. Kuten olemme tuoneet esiin, Suomi ei peri mineraaleista niiden arvoon perustuvaa veroa toisin kuin lähes kaikki muut kaivosmaat (joissa mineraalien esiin kaivaminen lienee yhtä vaivalloista). Kun olet kaivanut mineraalit esiin, saat pitää ne, ilman erillistä korvausta valtiolle. Erilaisia verojärjestelmän porsaanreikiä hyödyntämällä kaivosyhtiöt voivat meillä myös suunnitella verojaan niin, ettei Suomeen jää myöskään mineraalien tai kaivosoikeuksien myynnistä saatavia voittoja verotettavaksi.

Finnwatchin 2016 julkaistua raporttia Suomela moittii siitä, että raportti ei maininnut "eräinä vuosina 2010 vuoden pakeilla" Pyhäsalmen kaivoksen maksamia erilaisia veroja ja suhteuttanut niitä Nokian maksamiin veroihin. Kaikki kaivosten maksamat yhteisöverot on käsitelty Finnwatchin raportissa ja niitä on suhteutettu muun muassa Suomen kokonaisyhteisöveroihin (kaivosten osuus yhteisöveroista oli n. 0,5% vuosina 2011–2014) sekä kaivosten Suomessa välttäminen veroihin. Epäselväksi jää miksi nimenomaisesti Pyhäsalmen lukuja olisi pitänyt suhteuttaa juuri Nokian jonakin vuonna maksamiin veroihin. Työntekijöiden omista palkoistaan maksamat verot, jotka Suomela hämmentää soppaan mukaan, eivät liity Finnwatchin raporttiin, joka keskittyi verosuunnittelun kannalta olennaisimpiin yhteisöveroihin.

Suomela väittää minun jättäneen tarkistamatta Nivalassa sijaitsevan Hituran kaivoksen taustat. Hänen vihjailujensa mukaan kaivoksen ongelmat voivat johtua muustakin kuin kanadalaisen yhtiön toiminnasta. En tiedä mitä taustatyötä Suomela olisi minulta toivonut, sillä en käsittele ongelman alkulähteitä blogissa. Totesin blogissani, Suomen Kuvalehden uutiseen ja ympäristöministeriön lehdelle antamiin tietoihin viitaten, että kanadalainen yhtiö pesi kätensä omistamastaan kaivoksesta ja jätti sotkun valtion hoidettavaksi. Kirjoitin: "Konkurssiin menneen kaivoksen sulkeminen ja ympäristöhaittojen estäminen tehdään suomalaisen veronmaksajan piikkiin". Tämä pitää paikkansa.

Edelliseen liittyen Suomela kertoo kirjoittavansa blogiaan Nivalasta ja toteaa, ettei maailma siellä näytä kovin sotkuiselta. Suomela jättää mainitsematta missä päin Nivalaa hän kirjoittaa. Oletettavasti ei kuitenkaan Hituran kaivosalueella, sillä ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan mukaan alue oli vielä toukokuussa "aika heikossa kunnossa".

Kirjoitin blogissani, ettei kaivosten aiheuttamia ongelmia voida perustella kaivosten suoraan aikaan saamilla muutamilla tuhansilla työpaikoilla. Toisin kuin Suomela antaa ymmärtää, arvio työpaikoista ei ole omani vaan perustuu työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraporttiin. Suomela kysyy mahtipontisesti mikä on blogini viesti suomalaisten kaivosten työntekijöille. Vastaus on, ei mikään. Blogini viesti oli suunnattu Suomen veropolitiikkaa ohjaaville päättäjille. Tarvitsemme järkevämpää kaivosverotusta, jolla varmistetaan yhteiskunnalle kunnon korvaus luonnonvaroista ja se, että vain taloudellisesti kannattavat esiintymät hyödynnetään. En esitä kaivostoiminnan lopettamista tai syyllistä niissä työskenteleviä ihmisiä. Alkuperäistä blogiani siteeraten: "Kaivoksia tarvitaan ja ongelmat voidaan ratkaista."

Työntekijöitäkin, heidän työpaikastaan riippumatta, verovastuullisuus todennäköisesti kiinnostaa, sillä verosuunnittelun aiheuttama yhteisöverokantojen romahdus on vierittänyt veronmaksutaakkaa entistä enemmän palkansaajille. Uskoisin, että myös kaivosten haittavaikutuksista kärsivät kansalaiset ja ympäristöongelmien hoitamiseen veroeuroillaan osallistuvat kansalaiset ovat ratkaisuista kiinnostuneita.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja Suomela ei kuitenkaan esitä.

Suomelan kommenttipuheenvuoron viimeinen kappale käsittelee Kaivosteollisuuden toiveita verojärjestelmästä. Toiveisiin on helppo yhtyä, tosin niissä ei ole päätä eikä häntää. Kaivosteollisuus toivoo, että omistajalle annetaan mahdollisuus korvaukseen, jota verotetaan kertaalleen. En ole kuullut kenenkään esittävän mitään muuta. Suomela toivoo myös, että investointiin tarvittavasta velasta saisi maksaa pientä korkoa – varmasti saa, eikä sitä ole kukaan estämässä. Lopuksi Suomela toivoo, että rahaliikenne voisi kulkea rajojen yli. Tätäkään ei ole tietojeni mukaan esitetty rajoitettavaksi.

Se mitä Finnwatch peräänkuuluttaa, on aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaa esimerkiksi korkovähennysoikeutta rajoittamalla, kaivosoikeuksien myyntivoittojen verottamista kaivoksen kohdemaassa sekä julkista maakohtaista veroraportointia.

Suomela kertoo Kaivosteollisuuden toivovan avointa keskustelua verotuksesta. Odotamme innolla keskustelun alkamista. Järkevän veropoliittisen argumentoinnin sijaan kaivosteollisuuden puolelta pöytään kun heitettiin jälleen vain kasa pohjamutaa vettä samentamaan.