Ranska, Sveitsi ja monet muut maat ovat edenneet kovaa vauhtia yritysvastuusääntelyssä. Suomi on entisenä yritysvastuun mallimaana jäämässä jälkeen.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapuu tänään Helsinkiin. Ennakkotietojen mukaan Macron houkuttelee Suomea mukaan puolustusyhteistyöhön ja tutustuu Suomen start-upeihin. Finnwatch toivoo, että Ranskan presidentti vakuuttaisi Suomen päättäjät myös yritysvastuusääntelyn tarpeellisuudesta.
Ranska on sitovan yritysvastuun edelläkävijä
Viime vuoden keväällä Ranskassa astui voimaan niin kutsuttu huolellisuusvelvoitelaki (duty of vigilance law, loi sur le devoir de vigilance). Lain myötä Ranskan osakeyhtiölakiin tehtiin muutoksia, joissa säädetään yrityksille sitovia huolellisuusvelvollisuuksia (vigilance obligations, l’obligation de vigilance). Laissa määritellään myös sanktiot, joita huolellisuusvelvollisuuksien rikkomuksista voi seurata.
Huolellisuusvelvollisuudet on Ranskassa linkitetty vahingonkorvausoikeudelliseen vastuuseen. Ranskan huolellisuusvelvoitelain tavoitteena on ehkäistä yritystoiminnasta aiheutuvia ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristöhaittoja niin Ranskassa kuin sen rajojen ulkopuolellakin sekä turvata uhrien pääsy korjaavien toimenpiteiden piiriin. Laki viittaa kaikkiin niihin ihmisoikeuksiin, jotka määritellään Ranskan ratifioimissa ihmisoikeussopimuksissa, mukaan lukien Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän oikeuksia koskevat sopimukset.
Suomen tulee seurata perässä
Suomi on vuosia halunnut olla yritysvastuun mallimaa. Kataisen ja Stubbin hallitusohjelmassa yritysvastuun edelläkävijyyttä koskevat tavoitteet oli nostettu hallitusohjelmatasolle. Sipilän hallitus sen sijaan on ottanut askeleita taaksepäin. llman sitovaa sääntelyä globaalien tuotantoketjujen vastuullisuuden valvominen jää liian usein kuluttajan harteille. Tämä on valitettavaa paitsi ihmisoikeuksien kannalta, mutta myös siksi, että vastuullisuus voisi olla suomalaisyrityksille kilpailuvaltti maailmalla.
Finnwatch julkaisi kesällä kattavan raportin Euroopan maissa laadituista yritysvastuulaeista. Ranskan lisäksi myös Alankomaissa ja Sveitsissä on jo laki pitkällä parlamentin käsittelyssä. Näiden lisäksi Saksassa on yritysvastuulaista hallitusohjelmakirjaus.
Finnwatch vaatii Suomea säätämään ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain, ja on listannut raportissaan suosituksia lain säätämiseen. Lain tulisi koskea laajasti Suomessa toimivia yrityksiä yritysmuodosta riippumatta, ja siinä tulisi määritellä yritysten asianmukaiselle ihmisoikeuksia koskevalle huolellisuudelle standardi. Finnwatch peräänkuuluttaa tarvetta myös uhrien oikeussuojan kehittämisen.
Reilut markkinat ovat kaikkien etu
Kun yritysvastuuta koskevat lakihankkeet saadaan etenemään eri Euroopan maissa luodaan lisää painetta Euroopan yhteisen yritysvastuulain säätämiseen. EU:ssa on jo laadittu vastaava asetus konfliktimineraaleihin liittyen.
Ihmisoikeuksien kunnioittamisen tekeminen pakolliseksi arvoketjuissa olisi tervetullut lisä unionin kauppapolitiikkaan. Se muun muassa parantaisi miljoonien työriiston uhrien elämää niin unionin sisällä kuin sen rajojen ulkopuolella, sekä lisäisi ihmisten luottamusta siihen, että epäreilusta kaupasta johtuvia globalisaation haitallisia vaikutuksia on mahdollista hallita.
Kuva: © Anne Sjöholm/Valtioneuvoston kanslia