Carunan kuusi väitettä

Artikkeli herätti vilkkaan julkisen keskustelun. Siitä uutisoitiin Ylellä, Talouselämässä ja monessa muussa mediassa. Kohuun liittyen käytiin aktiivista keskustelua Twitterissä, ja Caruna julkaisi aiheesta myös oman tiedotteen.

Tässä blogissa vastaamme Carunan julkisuudessa esittämiin kuuteen väitteeseen. Kaksi väitteistä johtaa lukijoita harhaan, neljästä muusta olemme täysin samaa mieltä.

Väite 1: “Olemme sijoittaneet yhtiöön huomattavia määriä omaa pääomaa.”

Ylen jutussa Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori kiisti verosuunnitteluepäilyt vetoamalla osakkaiden yhtiöön sijoittamaan “huomattavaan” omaan pääomaan.

“[Caruna e]i käytä [omistajilta saatuja lainoja verosuunnitteluun]. Omistajat ovat sijoittaneet yhtiöön huomattavan määrän omaa pääomaa ja sen lisäksi antaneet osakaslainaa, jota emme olisi saaneet markkinoilta.”

Argumentti on kiinnostava. Jos joku tulee nyyttikesteihin ja tuo mukaan sixpackin kaljaa ja juo sitten itse koko sixpackin ja viinipullon päälle, onko hän tuonut mukanaan paljon vai vähän olutta?

Caruna-konserniin on sijoitettu osakkaiden omaa pääomaa vain 171 miljoonaa euroa. Lottovoitosta haaveileva Suomen kansa voi varmasti olla yhtä mieltä siitä, että se on absoluuttisesti huomattava määrä rahaa. Mutta suhteellisesti tarkasteltuna se ei ole juuri mitään. Carunalla on osakaslainaa noin miljardi euroa. Yhteensä yhtiössä on velkaa 4,2 miljardia euroa.

Tämä ei kuitenkaan kerro vielä koko tarinaa.

Carunan osakkaiden sijoittamasta 171 miljoonan euron suuruisesta omasta pääomasta ei ole jäljellä enää mitään. Osakaslainan koroilla yhtiön osakkaat ovat nimittäin imeneet yhtiöstä pois kaiken sinne laittamansa pääoman ja vielä vähän päälle. Valtavista korkokuluista johtuen Caruna Networks -konserniin kertyneet voittovarat ovat miinuksella (-296 miljoonaa euroa vuonna 2017). Yhtiön omavaraisuusaste on negatiivinen (-3,16 % vuonna 2017, -3,34 % vuonna 2016), eli sillä on enemmän velkaa kuin pääomaa. Tästä johtuu tietysti suoraan myös se, että yhtiön oman pääoman tuottoprosentti on N/A, eli sitä ei ole lainkaan – tyhjästä on paha nyhjäistä.

Pörssiyhtiö tai mikään muu markkinoilla toimiva yhtiö ei voisi toimia niin, että se tuottaa velkarahalla pelkkää tappiota. Jos joku yritys näin tekisi velkojat hakisivat sen konkurssiin. Caruna kuitenkin toimii näin tarkoituksellisesti siksi, että se imuroi yhtiöön tulevat tuotot osakkailleen korkokikkailun avulla.

Carunan Ylelle antama selitys osakkaiden alunperin yhtiöön laittaman rahasumman absoluuttisesta suuruudesta johtaa siis lukijoita harhaan.

Väite 2: “Investointeihin tarvitaan vierasta pääomaa.”

Finnwatchin kritiikki ei kohdistu yhtiön kolmansilta osapuolilta markkinaehtoisesti ottamiin lainoihin vaan korkeakorkoisiin osakaslainoihin. Ylelle annettu Carunan investointiargumentti mättää muutenkin: Carunassa on velkaa enemmän kuin mitä yhtiö on investoinut varsinaisiin toimintoihinsa. Suomessa toimivan alakonsernin Caruna Networksin tilinpäätöksestä nähdään, että yhtiössä on varoja yhteensä 4 miljardia euroa (tilanne vuonna 2017). Varallisuudesta 1,5 miljardia koostuu sähköverkkoluvista, jonka osakkaat maksoivat jo ennen Carunan toiminnan käynnistymistä ostaessaan verkot Fortumilta – ei Carunan investoinneista sähköverkkoihin. Yhtiössä on velkaa huikeat 4,2 miljardia euroa (2017).

Carunan Tammivuori perusteli velkojen tarvetta myös sillä, että “[v]erkkoyhtiöt investoivat noin vuoteen 2030 mennessä kahdeksan miljardia euroa”.

Vähemmän tarkka lukija voisi kuvitella lauseen viittaavan Carunan tuleviin investointeihin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kahdeksan miljardin euron summa viittaa kaikkiin Suomessa toimiviin verkkoyhtiöihin. Luku perustuu Energiaviraston arvioon. Ainakin meille Finnwatchissa jäi vähintäänkin epäselväksi miten tämä luku liittyy koko keskusteluun Carunan verosuunnittelusta.

Väite 3: “Toimimme lakien mukaan.”

Tästä olemme Carunan kanssa täsmälleen samaa mieltä. Finnwatchin laatiman Carunan aiheuttamia veromenetyksiä arvioivan laskelman tarkoitus oli vertailla nykytilannetta tilanteeseen, jossa hallitus korjaisi verolainsäädännön porsaanreiän (eli poistaisi niin sanotun tasevapautussäännön). Emme siis kiistä, etteikö Caruna toimisi lakien mukaan – laki tässä juuri on ongelmana, ja siksi vaadimme muutoksia lakiin.

Twitterissä Carunan viestintä meni vielä pidemmälle. Heistä koko Finnwatchin tekemä veromenetyslaskelma on aiheeton, siksi että yhtiö toimii lain mukaan.

Kaikki asiat eivät ole ok, vaikka ne ovat laillisia ja siksi lainsäädännöstä tulee käydä yhteiskunnallista keskustelua. Aggressiivinen verosuunnittelu on määritelmällisesti laillista mutta lain hengen vastaista verojen välttelyä. Aiomme jatkossakin tuoda esiin arveluttavia verojärjestelyjä – myös silloin kun ne noudattavat lain kirjainta. Vain näin lakia voidaan kehittää paremmaksi. Esimerkiksi Suomessa säädettiin korkovähennysrajoituksesta vuonna 2012, kun Mehiläisen tapaus toi korkojärjestelyt julkiseen keskusteluun vuotta aiemmin.

Väite 4: Carunan taloudenpito on avointa ja läpinäkyvää

Olemme tästä täsmälleen samaa mieltä yhtiön kanssa emmekä ole syyttäneet sitä tietojen pimittämisestä. Yhtiö toimii maissa, joissa tilinpäätökset ovat saatavissa julkisista rekistereistä. Lisäksi yhtiö on julkaissut itse tilinpäätöksen liitetietoineen verkkosivuillaan. Näistä tiedoista voidaan saada hyvin yksiselitteinen kuva Caruna-konsernin rahoituksesta.

Caruna on ajanut koko konsernin oman pääoman negatiiviseksi ja käyttää tasevapautussääntöä välttääkseen yhteisöveroja Suomessa. Tämä on kiistaton tilinpäätöksistä kaikkien tarkistettavissa oleva fakta. Julkisen keskustelun kohteena tuleekin nyt olla, onko tämä kansan ja sen valitsemien päättäjien mielestä ok.

Väite 5: Tämä [tasevapautussääntö] on laajasti käytössä yhtiöissä pääomavaltaisilla aloilla.

Tämäkin Talouselämälle kerrottu Carunan väite pitää paikkansa: Suomessa kaikkiaan 60 yhtiötä hyödyntää tasevapautussääntöä. Laajemmin voidaan sanoa, että yritykset ja (kansainväliset) sijoittajat käyttävät tavallisesti kaikki verolainsäädännön porsaanreiät verorasituksensa minimoimiseen (toki yhä useammin myös maineriskit huomioiden). Verojen minimointi on omistajille maksettavien voittojen maksimointia ja siten yritysten lakisääteinen perustehtävä. Siksi me Finnwatchissa haluamme, että laki korjataan. Verojenmaksun vastuullisuutta ei ole perusteltua jättää yritysten vastuullisuuden varaan.

Väite 6: Finnwatch haluaa vaikuttaa verolakeihin

”Tämä nostetaan varmaan tänään esiin, koska hallitus on antanut eduskunnalle esityksen verolaeista. Ne ovat nyt valiokuntakäsittelyssä. Tämä on minun oma mielipiteeni, mutta Finnwatch varmaan haluaa vaikuttaa asiaan”, Tammivuori sanoi perjantaina Talouselämän haastattelussa.

Nimenomaan näin.

Kuten Tammivuori arvelee, nostimme Carunan verosuunnittelukuvion esiin siksi, että tasevapautussäännön kohtalo on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Jo ennen Carunaa koskevaa uutisointia, olemme johdonmukaisesti pitäneet asiaa esillä niin lausunnoissamme kuin uutisissamme.

Finnwatch on tehnyt pitkään vaikuttamistyötä veronkiertodirektiivin kunnianhimoisen toimeenpanon eteen. Me haluamme, että aggressiiviselle verosuunnittelulle laitetaan Suomessa vihdoin piste.

Verovaroilla kustannetaan ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta välttämättömiä perusrakenteita kuten sosiaaliturva sekä koulutus- ja oikeusjärjestelmää. Ilman verotuloja valtio ei voi kantaa vastuutaan ihmisoikeuksien suojelemisesta, ja siksi verot ovat meille Finnwatchissa ihmisoikeuskysymys.